Voivatko työmarkkinajärjestöt sopimuksillaan vaikuttaa työllisyyteen, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jukka Pekkarinen?
– Voivat muun muassa palkkasopimuksin. Meikäläisessä systeemissä palkkasopimukset ovat osa laajempaa kokonaisuutta, jonka yhteydessä vedetään monia suuntaviivoja myös sosiaali- ja veropolitiikkaan. Tällä kaikella on vaikutuksensa työllisyyteen. Kyse on kokonaisuudesta; eivät työmarkkinajärjestöt voi yksin päättää työllisyyskehityksestä.

Koko viime vuosikymmen sovittiin alhaisista palkankorotuksista, mutta työttömyys on pysynyt korkeana ja funktionaalinen tulonjako on vain kasvanut. Korotusvara, jonka palkansaajat jättivät ottamatta, ei siirtynytkään uusiin työpaikkoihin, vaan omistajien taskuihin. Toimiiko mekanismi vain teoriassa, mutta ei käytännössä?
– Mekanismi toimi 90-luvulla myös käytännössä, mutta sen on tähdättykin toimivan näihin aikoihin saakka enemmän investointien ja kasvun kautta. Kasvu on ollutkin nopeaa. Eri asia on, että voitot ovat olleet kovin suuria, ja investoinneista suuri osa on mennyt ulkomaille.
- Työttömyydestä on nyt kuorittu kerma päältä ja edessä on entistä vaikeampia ongelmia, jotka eivät enää ratkea yhtä helposti pelkän kasvun keinoin, vaikka kasvu on jatkossakin välttämätöntä. Tarvittaisiin paletin asettamista vähän uuteen uskoon sillä tavoin, että työttömyys todella painuisi viiden prosentin tavoitteeseen.

Paranisiko työllisyys, jos järjestöt sopisivat palkankorotusten jäädyttämisestä tai palkkojen alentamisesta?
– Mielestäni sellaisesta ei tarvitse olla kysymys. Lähtökohtana täytyy olla, että ostovoima keskimäärin nousee pysyvää vauhtia tuottavuuden kasvun puitteissa.

Työssä käyvien elintasoa huonontamalla työllisyys siis ei kohene, eli työssä olevien työehtoja ja palkkaa huonontamalla työpaikat eivät lisäänny?
– Siitä ei ole nyt Suomessa kysymys. Kilpailukyvyn ja tulonjaon kehitys osoittavat, että palkansaajat ovat pitäneet vyötä kireällä ja maltti on ollut hyvä.

Järjestöt voisivat sopia ylityökaton alentamisesta tai ylitöiden jäädyttämisestä. Vaikuttaisiko se työllisyyteen?
– Sitä temppua varovaisessa määrin yritettiin Ahtisaaren työllisyystyöryhmässä. Työaikakysymykset on aika monimutkainen palapeli, eikä yksi mekaaninen temppu välttämättä toimi. Mutta työaikakysymyksetkin ovat osa kokonaisuutta.

Auttaisiko yleinen työajan lyhennys työllisyyteen?
– Positiivisia kokemuksia tästä on saatu Euroopan maissa. Paljon jää riippumaan siitä, miten työajan lyhennys toteutettaisiin. Itselläni ei ole tähän valmista reseptiä.

Hallituksen panos työllisyystalkoissa voisi olla verojen alentaminen. Parantaisiko se työllisyyttä, kuten jotkut väittävät?
– Voisi se vaikuttakin, jos veroalennus onnistutaan kohdistamaan kaikkein heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla oleviin ryhmiin. Tältä osin on tultu tien päähän, ja ansiotulovähennyksen laajentaminen on monella tapaa ongelmallista. Täytyisi miettiä vähän muita keinoja.
– Heikoimmassa asemassa oleville pitäisi hakea parempaa työllisyyttä sitä kautta, että saataisiin jonkinlaisin vero- ja maksukeinoin heidän työnsä kysyntä paremmaksi eli heikoimmassa asemassa olevien kilpailukykyä työmarkkinoilla parannettaisiin.

Mistä muusta työllisyyteen vaikuttavasta asioista työmarkkinajärjestöt voivat sopia joko keskenään tai hallituksen kanssa?
– Työelämän pelisäännöistä ja joustoista ne voisivat sopia. Koska on kyse sitkeästä työttömyysongelmasta, viisaus piilee siinä, että saataisiin suunnitelluksi eri osasten toisiaan tukeva kokonaisuus.
– Suuria muutoksia missään yksittäisessä vipusessa ei tarvita, mutta voisi olla fiksua kääntää monta vipusta suunnitelmallisesti yhdessä ja koordinoidusti. Tämä ei ole yksin työmarkkinajärjestöjen käsissä, vaan tarvitaan sosiaali-, vero- ja työmarkkinapolitiikan hyvää yhteistyössä.

Työnantajajärjestöt sanovat, ettei niillä ole valtakirjaa taata yritysten puolesta työpaikkoja. Onko työllistämisvelvollisuus mahdoton asia markkinataloudessa?
– Markkinatalouden pelisäännöt ovat sellaisia, ettei sitovia työllistämisvelvoitteita ja -sopimuksia synny. Yritysten päätöksenteon edellytyksiin voidaan kuitenkin vaikuttaa epäsuorasti.

Oletko optimistinen, että järjestöjen ja hallituksen pöydässä yleensä voidaan tehdä jotain, jonka jälki näkyisi työllisyysluvuissa?
– Yrittää kannattaa ainakin: pyydyksessä on iso kala.