Voivatko työmarkkinajärjestöt
sopimuksillaan vaikuttaa työllisyyteen, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jukka
Pekkarinen?
Voivat muun muassa palkkasopimuksin. Meikäläisessä systeemissä
palkkasopimukset ovat osa laajempaa kokonaisuutta, jonka yhteydessä vedetään monia
suuntaviivoja myös sosiaali- ja veropolitiikkaan. Tällä kaikella on vaikutuksensa
työllisyyteen. Kyse on kokonaisuudesta; eivät työmarkkinajärjestöt voi yksin
päättää työllisyyskehityksestä.
Koko viime vuosikymmen sovittiin alhaisista palkankorotuksista, mutta työttömyys
on pysynyt korkeana ja funktionaalinen tulonjako on vain kasvanut. Korotusvara, jonka
palkansaajat jättivät ottamatta, ei siirtynytkään uusiin työpaikkoihin, vaan
omistajien taskuihin. Toimiiko mekanismi vain teoriassa, mutta ei käytännössä?
Mekanismi toimi 90-luvulla myös käytännössä, mutta sen on tähdättykin
toimivan näihin aikoihin saakka enemmän investointien ja kasvun kautta. Kasvu on
ollutkin nopeaa. Eri asia on, että voitot ovat olleet kovin suuria, ja investoinneista
suuri osa on mennyt ulkomaille.
- Työttömyydestä on nyt kuorittu kerma päältä ja edessä on entistä vaikeampia
ongelmia, jotka eivät enää ratkea yhtä helposti pelkän kasvun keinoin, vaikka kasvu
on jatkossakin välttämätöntä. Tarvittaisiin paletin asettamista vähän uuteen uskoon
sillä tavoin, että työttömyys todella painuisi viiden prosentin tavoitteeseen.
Paranisiko työllisyys, jos järjestöt sopisivat palkankorotusten
jäädyttämisestä tai palkkojen alentamisesta?
Mielestäni sellaisesta ei tarvitse olla kysymys. Lähtökohtana täytyy olla,
että ostovoima keskimäärin nousee pysyvää vauhtia tuottavuuden kasvun puitteissa.
Työssä käyvien elintasoa huonontamalla työllisyys siis ei kohene, eli työssä
olevien työehtoja ja palkkaa huonontamalla työpaikat eivät lisäänny?
Siitä ei ole nyt Suomessa kysymys. Kilpailukyvyn ja tulonjaon kehitys
osoittavat, että palkansaajat ovat pitäneet vyötä kireällä ja maltti on ollut hyvä.
Järjestöt voisivat sopia ylityökaton alentamisesta tai ylitöiden
jäädyttämisestä. Vaikuttaisiko se työllisyyteen?
Sitä temppua varovaisessa määrin yritettiin Ahtisaaren
työllisyystyöryhmässä. Työaikakysymykset on aika monimutkainen palapeli, eikä yksi
mekaaninen temppu välttämättä toimi. Mutta työaikakysymyksetkin ovat osa
kokonaisuutta.
Auttaisiko yleinen työajan lyhennys työllisyyteen?
Positiivisia kokemuksia tästä on saatu Euroopan maissa. Paljon jää
riippumaan siitä, miten työajan lyhennys toteutettaisiin. Itselläni ei ole tähän
valmista reseptiä.
Hallituksen panos työllisyystalkoissa voisi olla verojen alentaminen. Parantaisiko
se työllisyyttä, kuten jotkut väittävät?
Voisi se vaikuttakin, jos veroalennus onnistutaan kohdistamaan kaikkein
heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla oleviin ryhmiin. Tältä osin on tultu tien
päähän, ja ansiotulovähennyksen laajentaminen on monella tapaa ongelmallista.
Täytyisi miettiä vähän muita keinoja.
Heikoimmassa asemassa oleville pitäisi hakea parempaa työllisyyttä sitä kautta,
että saataisiin jonkinlaisin vero- ja maksukeinoin heidän työnsä kysyntä paremmaksi
eli heikoimmassa asemassa olevien kilpailukykyä työmarkkinoilla parannettaisiin.
Mistä muusta työllisyyteen vaikuttavasta asioista työmarkkinajärjestöt voivat
sopia joko keskenään tai hallituksen kanssa?
Työelämän pelisäännöistä ja joustoista ne voisivat sopia. Koska on kyse
sitkeästä työttömyysongelmasta, viisaus piilee siinä, että saataisiin suunnitelluksi
eri osasten toisiaan tukeva kokonaisuus.
Suuria muutoksia missään yksittäisessä vipusessa ei tarvita, mutta voisi olla
fiksua kääntää monta vipusta suunnitelmallisesti yhdessä ja koordinoidusti. Tämä ei
ole yksin työmarkkinajärjestöjen käsissä, vaan tarvitaan sosiaali-, vero- ja
työmarkkinapolitiikan hyvää yhteistyössä.
Työnantajajärjestöt sanovat, ettei niillä ole valtakirjaa taata yritysten
puolesta työpaikkoja. Onko työllistämisvelvollisuus mahdoton asia markkinataloudessa?
Markkinatalouden pelisäännöt ovat sellaisia, ettei sitovia
työllistämisvelvoitteita ja -sopimuksia synny. Yritysten päätöksenteon edellytyksiin
voidaan kuitenkin vaikuttaa epäsuorasti.
Oletko optimistinen, että järjestöjen ja hallituksen pöydässä yleensä voidaan
tehdä jotain, jonka jälki näkyisi työllisyysluvuissa?
Yrittää kannattaa ainakin: pyydyksessä on iso kala.