Suurin osa idän kaupasta tehdään pietarilaisten ja moskovalaisten jälleenmyyjien välityksellä, mutta Venäjälle on perustettu myös tytäryhtiöitä.

Keuruulla sijaitseva ikkunoita ja ovia valmistava Tiivi Oy perusti tehtaan Murmanskiin jo 1990, tuorein itään menijä on Vaajakoskella sijaitseva Printcenter HI&F Oy. Yhtiön uusin vientituote on tavarataloista tuttu myynninedistämiskonsepti.

Keski-Suomen kauppakamarin mukaan alueella on noin 40 yritystä, jotka ovat ilmoittaneet vievänsä tavaraa Venäjälle. Viennin määrää kauppakamarilla ei ole tilastoitu.

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes perusti 90-luvun puolivälissä toimistot Pietariin ja Nizhnij Novgorodiin. Jälkimmäinen lopetettiin vuoden vaihteessa, sillä alueen talous ei kohentunut kuten odotettiin.

Pietarin toimisto tarjoaa tulkkaus- ja sihteeripalveluja ja auttaa yhteyksien luomisessa, mutta ei markkinoi tuotteita yritysten puolesta. Jykesin Venäjän-aluevastaava Minna Haapalan mukaan toimisto on kätilö, joka väistyy heti, kun lapsi on syntynyt.

Haapalan uskoo, että Finnveran päätös taata jälleen Venäjän toimituksia piristää vientikauppaa. Finnveran Keski-Suomen aluejohtaja Pentti Kokkisen mukaan takauksia on kysellyt vasta pari yritystä.

Vakiintunut kauppatapa vaatii rahat ensin

Haapalan mukaan vain ani harva yritys tekee Venäjän kauppaa omalla riskillään. Kauppatavaksi on vakiintunut, että tavara toimitetaan vasta, kun rahat ovat tulleet tilille. Saarijärvellä sijaitsevan Thermia Oy:n tehtaanjohtaja Kimmo Kantalainen sanoo, että tapa on venäläisiä ajatellen ala-arvoinen, mutta toistaiseksi hyväksytty.

– Venäläiset ovat kyselleet, että näinkös teillä lännessä kauppaa tehdään? Uskon, että tavasta voidaan luopua muutaman vuoden sisällä.

Ruotsalaiskonserniin kuuluva Thermia vie itänaapuriin öljyllä ja kaasulla toimivia lämpökattiloita. Tehtaanjohtajan mukaan itävienti on mukavassa kasvukulmassa. Venäjästä on tullut Ruotsin jälkeen tärkein vientimaa, mutta kilpailu aasialaisten, keskieurooppalaisten ja amerikkalaisten valmistajien kanssa on tiukkaa.

Keuruulla sijaitseva Finnforest Oyj:n Tiwi-tulosyksikkö vie Venäjälle lastulevyä ja kalustelevyä huonekaluteollisuuden käyttöön. Jälleenmyynti tapahtuu pietarilaisen tukkuliikkeen ja helsinkiläisyhtiön välityksellä. Tulosyksikön johtaja Matti Hasanen kertoo, että itäviennin osuus on samaa luokkaa kuin Norjan ja Ruotsin, noin seitsemän prosenttia tehtaan levytuotannosta.

Iso talo ja tehokas kiuas

Honkarakenne Oyj:n hirsitalot päätyvät rikkaan venäläisen viikonlopputaloksi tai lomakeskuksiin. Venäjälle vietävän talon pitää olla iso ja mieluiten pyöröhirttä. Talon lisäksi pihalle tarvitaan autotalo ja vartijan tupa.

Yhtiö teki vuosi sitten ison lomakyläkaupan Etelä-Venäjälle puolalaisen ostajan välityksellä. Osa taloista odottaa edelleen Karstulan tehtailla, sillä:

– Ensi tuli tulva, ja siinä meni silta. Sitten ei saatu sementtiä ja lopulta tuli jokin muu viivästys, tehtaanjohtaja Jorma Ruuska kuvailee itämarkkinoiden erityispiirteitä. Yllätyksistä huolimatta itäviennin tulevaisuus vaikuttaa lupaavalta. Ruuskan mukaan Venäjä on noussut parissa vuodessa kolmannelle vientitilalle Saksan ja Japanin jälkeen.

Venäjä on Muuramessa sijaitsevan kiuastehdas Harvia Oy:n suurin vientikohdan. Päämyyntialueet ovat Pietari ja Moskova, mutta jälleenmyyjien välityksellä kiukaita myydään Uralille saakka.

Venäläiset kylpevät huopahattu päässä ja huopakintaat kädessä, vasta kuuluu ehdottomasti asiaan. Suojat ovat tarpeen, sillä saunan lämpötila on yli sata astetta, eikä tuuletusta ole.

– Meillä kiukaiden keskiteho on 6 kilowattia. Venäjällä tarvitaan pari kilowattia isompi kiuas, sillä saunat ovat isompia, ja ne lämmitetään kuumiksi. Venäläiset haluavat kiiltävän teräksen tai kullanhohtoisen kiukaan, puukiukaissa suositaan lasiluukkua, Harvian Venäjän viennistä vastaava David Ahonen kertoo.

Ahosen mukaan vienti sujuu periaatteessa jouhevasti, kunhan muistaa, että Venäjällä ei kannata kiivastua pienestä. Suurin ongelma on se, että tavara seisoo tullissa. Asiakkaat hakevat kiukaat suoraan Muuramen tehtaalta.

Irene Pakkanen