Autoklaavimiehillä riittää ahkeroimista, sillä yhden vuoron aikana tehtaalla valmistuu noin 100 000 tölkkiä lastenruokaa. Lastenruokaa valmistetaan kolmessa vuorossa, kiireisimmillään neljässä. Tämän vuoden kokonaismääräksi on arvioitu 65 miljoonaa tölkkiä. Näistä 10 prosenttia, eli kuutisen miljoonaa purnukkaa uppoaa venäläisvauvojen vatsoihin. Lasten tölkkien Venäjän viennin arvo euroissa on noin kahdeksan miljoonaa. Suurin osa Turun tehtaan tuotannosta menee kuitenkin kotimaahan ja Ruotsiin. Lastenruokaa Turussa tehdään 93 ihmisen voimin, heistä tuotannossa on kaikkiaan 70.

Kermainen ja makea maistuu

Venäjän vientiin valmistettavia lastenruokia myydään Nestlén tuotemerkin alla, Suomessa samoja tuotteita myydään Bonan ja Piltin nimellä. Tölkkiruoista venäläisille lapsille maistuvat samat kuin suomalaisillekin, mutta erikoisuutena maahan viedään kermapohjaisia jälkiruokia, joita Suomessa ei ole myynnissä.

– Kermajälkiruoissa on maidon rasvoja ja ne ovat makeampia kuin suomalaiset lastenruoat, mutta Venäjällä ne ovat erittäin suosittuja. Ravitsemussuositukset ovat erilaisia ja makutottumukset tietenkin kulttuurisidonnaisia. Venäjällä myydään paljon esimerkiksi kurpitsasta valmistettua lastenruokaa ja soseutettua lihaa tinatölkeissä. Ne eivät kuulu meidän valikoimiimme, Suomen Nestlén vientimarkkinoija Sirpa Nietoksela kertoo.

– Venäjällä suositaan yksinkertaisilla resepteillä valmistettua lastenruokaa, kuten peruna-kukkakaalisosetta sekä hedelmäsoseita. Yleensäkin halutaan tuotteita, joissa on korkeintaan kolmea pääraaka-ainetta. Venäläiset äidit ovat tarkkoja mahdollisia allergiaoireita aiheuttavien raaka-aineiden suhteen. Liioista mausteista ja eksoottisista raaka-aineista ei juuri pidetä. Suomessa ollaan lastenruokien suhteen kokeilunhaluisempia., Nietoksela jatkaa.

Lastenruoka vientielintarvikkeista seitsemäs

Venäjä on suomalaisten elintarvikkeiden vientimaista ykkönen. Viidesosa kaikesta elintarvikeviennistä suuntautuu sinne. Ennen vuoden 1998 ruplan romahdusta Venäjän vienti muodosti kolmasosan Suomen elintarvikeviennistä.

– Eniten viedään juustoja, maltaita ja voita. Lastenruoka on vientituotteista seitsemäntenä, Elintarviketeollisuusliiton asiamies Maija Peltola listaa.

Lastenruoan vienti on keskittynyt suurille yrityksille. Ainoa tölkkiruokia vievä yritys on Suomen Nestlé. Valio vie Venäjälle pääasiassa jauhemaista äidinmaidonvastiketta ja pieniä määriä valmiita lastenruokia.

Suomen Nestlén asiakkaina Venäjällä ovat paikalliset maahantuojat, jotka toimittavat tuotteet eteenpäin kauppiaille.

Turun tehtaan varapääluottamusmies Hannu Oksanen työskentelee lähettämössä ja pitää huolen siitä, että asiakastilaukset ovat lähetysvalmiina sovittuun aikaan.

– Venäjälle lähtee jokaisessa tilauksessa autollinen eli 30 lavaa lastenruokaa. Nykyisin tavaraa menee välillä paljonkin Venäjän suuntaan, 1990-luvun lopussa lähetykset sinne olivat vähissä, Oksanen kertoo.

Venäjälle lastenruoat menevät kuuden tölkin pakkauksissa, kun Pohjoismaihin ne kulkevat kahdentoista kappaleen pakkauksissa. Mari Klemelän, Teija Kipinäisen ja Marja Salmiosalon työssä pakkaamossa ero näkyy koneiden tahdissa.

– Kuuden tölkin pakkauksia tehtäessä pakkauskone käy tavallista nopeammin, naiset kertovat.

Viennin heittelyt eivät vaikuta Turussa

Lastenruokia on Suomesta viety Venäjälle vuodesta 1980 lähtien. Viennin aloitti Huhtamäki, johon Nestlén Turun tehdas, silloinen Jalostaja, kuului.

Venäjällä kilpailu lastenruoan tuottajien kesken on Suomen Nestlén vientipäällikkö Taija Feltin mukaan kovempaa kuin Suomessa. Nestlé on suurin lastenruoan tuojista. Kilpailijoita sillä on noin 15, näistä puolet venäläisiä.

– Ruplan kriisin aikana Venäjän viennin volyymi putosi rankasti. Kriisin seurauksena myös venäläisten lastenruoan tuottajien markkinaosuudet kasvoivat. Tänä vuonna vienti alkaa olla jo vuoden 1997 tasolla. Viennin tulevaisuus näyttää hyvältä, mutta mitään varmaa ei voi sanoa, kun puhutaan Venäjästä, Felt kertoo.

Turun tehtaalla Venäjän viennin heittelyjä ei pelätä.

– Vienti Venäjälle on vain 10 prosenttia valmistusmäärästä, sen muutokset eivät ole tehtaan toiminnan kannalta kriittisen ratkaisevia. Ruplan kriisin aikaan työntekijöiden määrä väheni, mutta se liittyi muihin toiminnan supistuksiin, kuten omistajanvaihdoksiin, tehdaspäällikkö Matti Sipilä kertoo.

Entä jos vienti Venäjälle kasvaisi niin, että Nestlé päättäisi rakentaa sinne oman tehtaan? Miten Turun tehtaan silloin kävisi?

– Olisihan sillä vaikutuksensa, mutta tuskin kovin suuri. Tuotamme kuitenkin lastenruokaa pääasiassa Pohjoismaiden markkinoille. Nykyisin kilpailemme muiden Nestlén Euroopan tehtaiden kanssa Venäjän tuotannosta. Turun tehdas on pärjännyt kilpailussa, koska olemme pieni ja joustava yksikkö, Sipilä sanoo.

Anna Niemelä