vane.jpg (302 bytes)

ymma.jpg (3469 bytes)

Kuumassa ja kylmässä

pt-vilkku.gif (216 bytes)  Ei taukoja omin päin
pt-vilkku.gif (216 bytes) 
Tuuli tehostaa

Kylmätyöohjelmasta
www.occuphealth.fi/ttl/osasto/oattl/keskitys.html
Työsuojelurahaston sivuilta työolotutkimuksia kuumassa ja kylmässä asianomaisilla hakusanoilla
www.tsr.fi
Työsuojelun tietopankissa mm. riskien arvioinnista
fi.osha.eu.int

mine1.jpg (716 bytes)  Suomalainen työskentelee kuumassa ja kylmässä. Varsinaisia lämpörajoja suuntaan tai toiseen ei netistä löydy. Ainoastaan rakennuksilla on aluekohtaiset pakkasrajat, joiden ylittyessä rakennustöitä ei tehdä. Helsingissä raja on –15 astetta, Jyväskylässä –20 ja Kuusamossa –25 astetta.

Vaikeista työolosuhteista toki maksetaan. Elintarviketeollisuudessa maksetaan pakkasvarastolisää, jos varaston lämpötila on alle –18 astetta. Energia-alalla mm. maksetaan puolestaan lämpölisää, jos sisätilojen lämpö ylittää +37 astetta, tai kolminkertaista lämpölisää, mikäli höyryvoimalaitosten sisätiloissa työskenneltäessä lämpötila on vähintään +70 astetta.

Tutkimuksia liiallisen lämmön tai kylmän vaikutuksesta netistä löytyy useita. Kylmätyöohjelman lukemisesta hyötyvät ihan tavalliset tallaajatkin. Työsuojelurahaston alakohtaisista tutkimuksista voi lukea lyhyitä yhteenvetoja. Niistäkin löytyy hyödyllistä tietoa.

Tapaturmariski

Kuumassa tai kylmässä työskentely on todettu keskeiseksi tapaturmariskiksi. Tavallisuudesta poikkeavan lämpötilan aiheuttama vamma, esim. auringonpistos ja paleltuminen, katsotaan tapaturmavakuutuslaissa työtapaturman aiheuttamaksi vammaksi.

Yrityksiä kehotetaan panostamaan riskienhallintaan. Esimerkiksi varastomiehen työskentely kesäisin kuumassa ja talvella liian kylmässä ja vetoisassa avoimessa varastohallissa arvioidaan kuuluvaksi riskiluokkaan kaksi eli vähäiseksi. Yksintyöskentelevän vartijan riskiluokka on neljä eli merkittävä.

Pk-yrityksille neuvotaan, miten liiallisen lämmön ja kylmän haittoja saadaan minimoitua. Kuumissa olosuhteissa eli +28 ja sitä korkeammissa lämpötiloissa työskenneltäessä työtä pitää tauottaa työntekijän altistumisajan lyhentämiseksi.

Työhuoneen tai muun suljetun paikan ilmastoinnin pitää olla riittävän tehokas ja tarkoituksenmukainen. Ikkunoiden ja lasiseinien tulee olla sellaiset, että työntekijä välttyy auringon aiheuttamalta haitalliselta lämpökuormalta.

Työsuojelurahaston tutkimuksen mukaan liiallinen lämpö vie työtehon. Ihminen on lämpötasapainossa silloin, kun elimistö tuottaa lämpöä yhtä paljon kuin menettää sitä. Kun lämpö nousee normaalin yläpuolelle, tasapaino katoaa ja tuottavuus alenee.

Miehistä miltei kolmannes ulkotöissä

Miehistä 31 ja naisista 14 pros. työskentelee yli puolet työajastaan ulkona! Kaikkiaan noin 400 000 suomalaista työskentelee ulkona tai kylmissä sisätiloissa.

Eniten ulkotöissä ollaan rakennuksilla ja maataloustöissä. Tutkimusten mukaan kylmätyöstä aiheutuu rakennusalalle vuosittain ylimääräisiä henkilöstökustannuksia noin 50 milj. e. Tieto on vuodelta 1999, summa vastasi tuolloin kolmea prosenttia rakennusalan vuosittaisista henkilökustannuksista.

Rakennuksille suositetaan nykyisin laadittavaksi jokaiseen talvella rakennettavaan kohteeseen kylmätyösuunnitelmaa osana työturvallisuussuunnitelmaa.

Kylmä tappaa tarkkuuden

Viime vuonna päättyneessä Työterveyslaitoksen kylmätyöohjelmassa tutkittiin kylmän vaikutusta ihmisten toimintakykyyn.

Ensinnäkin kylmä heikentää lihasvoimaa. Sen seurauksena työn suhteellinen kuormittavuus kasvaa ja työntekijä väsyy nopeammin kuin normaalilämpöisenä. Toiseksi jäähtyminen hidastaa liikkeitä ja vähentää kykyä säädellä liikkeiden sujuvuutta. Tämä tekee työskentelyn epätarkaksi. Tapaturmat lisääntyvätkin kylminä vuodenaikoina. Syynsä on myös märkyydellä, liukkaudella sekä kylmillä ja kosteilla materiaaleilla.

Yllättävää oli, että jo vähäinen jäähtyminen heikentää lihasvoimaa ja toimintakykyä. Kesäinen +20 asteen ympäristölämpötila pudottaa lihaksen lämpötilaa asteella. Mitä kylmemmässä työskennellään ja mitä pidempään, sen kauemmin kestää suoritusten palautuminen normaalitasolle.

Tutkijat suosittelevat kylmätyöhön lisättäväksi nopeampia työvaiheita tai liikuntataukoja, jotta lihastyöllä saataisiin nostettua työntekijän lämmöntuottoa. Pitkäaikainen altistuminen kylmälle saattaa lisätä mm. sydän- ja verenkiertotautien riskiä.

alkuun

Ei taukoja omin päin

mine1.jpg (716 bytes)  Kuumallakaan ei kannata pitää taukoja omin päin.

Jalkinetehtaan tehdassalin lämpötila nousi kesällä yli +28:sta enimmillään +33 asteeseen. Työntekijät päättivät pitää kerran tunnissa 10 minuutin tauon, jonka aikana he kävivät ulkona. Työnantaja riitautti asian.

Korkeimman oikeuden mukaan epäkohta ei ollut niin olennainen, että työntekijöllä olisi ollut oikeus kieltäytyä työstä. Niinpä työnantajalla ei ollut velvoitetta maksaa palkkaa taukojen ajalta. (KKO 1983 II 144)

 

alkuun

Tuuli tehostaa

mine1.jpg (716 bytes)  Tuuli lisää kylmän vaikutusta.

Paljas iho on vaarassa paleltua jo –5 asteessa, kun tuuli on 12 m/s. Tosiasiassa kylmyys on tuolloin sama kuin –24 asteen pakkasella.
–10 asteen kylmyys vastaa jo 8 m/s:n tuulella –27 astetta.

 

pt-vilkku.gif (216 bytes)  Juttu kylmätyöstä: Viisi vaatekertaa ja kommandopipo

Palkkatyöläinen 4.6.2002 nro 5/02

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)

Pt  nro 5/2002

PT:n 5/02 etusivulle

minu.jpg (764 bytes) Pääkirjoitus

minu.jpg (764 bytes) Teema
   Venäjän kauppa

minu.jpg (764 bytes) Kolumnit ja pakina

minu.jpg (764 bytes) Ajankohtaista

minu.jpg (764 bytes) Liittouutiset

minu.jpg (764 bytes) Tilastot

minu.jpg (764 bytes) Ulkomailta

minu.jpg (764 bytes) Ymmällä

Kylmä- ja kuumatyö