Suomalainen työskentelee kuumassa ja kylmässä.
Varsinaisia lämpörajoja suuntaan tai toiseen ei netistä löydy. Ainoastaan
rakennuksilla on aluekohtaiset pakkasrajat, joiden ylittyessä rakennustöitä ei tehdä.
Helsingissä raja on –15 astetta, Jyväskylässä –20 ja Kuusamossa –25
astetta.
Vaikeista työolosuhteista toki maksetaan. Elintarviketeollisuudessa maksetaan
pakkasvarastolisää, jos varaston lämpötila on alle –18 astetta. Energia-alalla
mm. maksetaan puolestaan lämpölisää, jos sisätilojen lämpö ylittää +37 astetta,
tai kolminkertaista lämpölisää, mikäli höyryvoimalaitosten sisätiloissa
työskenneltäessä lämpötila on vähintään +70 astetta.
Tutkimuksia liiallisen lämmön tai kylmän vaikutuksesta netistä löytyy useita.
Kylmätyöohjelman lukemisesta hyötyvät ihan tavalliset tallaajatkin.
Työsuojelurahaston alakohtaisista tutkimuksista voi lukea lyhyitä yhteenvetoja.
Niistäkin löytyy hyödyllistä tietoa.
Tapaturmariski
Kuumassa tai kylmässä työskentely on todettu keskeiseksi tapaturmariskiksi.
Tavallisuudesta poikkeavan lämpötilan aiheuttama vamma, esim. auringonpistos ja
paleltuminen, katsotaan tapaturmavakuutuslaissa työtapaturman aiheuttamaksi vammaksi.
Yrityksiä kehotetaan panostamaan riskienhallintaan. Esimerkiksi varastomiehen
työskentely kesäisin kuumassa ja talvella liian kylmässä ja vetoisassa avoimessa
varastohallissa arvioidaan kuuluvaksi riskiluokkaan kaksi eli vähäiseksi.
Yksintyöskentelevän vartijan riskiluokka on neljä eli merkittävä.
Pk-yrityksille neuvotaan, miten liiallisen lämmön ja kylmän haittoja saadaan
minimoitua. Kuumissa olosuhteissa eli +28 ja sitä korkeammissa lämpötiloissa
työskenneltäessä työtä pitää tauottaa työntekijän altistumisajan lyhentämiseksi.
Työhuoneen tai muun suljetun paikan ilmastoinnin pitää olla riittävän tehokas ja
tarkoituksenmukainen. Ikkunoiden ja lasiseinien tulee olla sellaiset, että työntekijä
välttyy auringon aiheuttamalta haitalliselta lämpökuormalta.
Työsuojelurahaston tutkimuksen mukaan liiallinen lämpö vie työtehon. Ihminen on
lämpötasapainossa silloin, kun elimistö tuottaa lämpöä yhtä paljon kuin menettää
sitä. Kun lämpö nousee normaalin yläpuolelle, tasapaino katoaa ja tuottavuus alenee.
Miehistä miltei kolmannes ulkotöissä
Miehistä 31 ja naisista 14 pros. työskentelee yli puolet työajastaan ulkona!
Kaikkiaan noin 400 000 suomalaista työskentelee ulkona tai kylmissä sisätiloissa.
Eniten ulkotöissä ollaan rakennuksilla ja maataloustöissä. Tutkimusten mukaan
kylmätyöstä aiheutuu rakennusalalle vuosittain ylimääräisiä
henkilöstökustannuksia noin 50 milj. e. Tieto on vuodelta 1999, summa vastasi tuolloin
kolmea prosenttia rakennusalan vuosittaisista henkilökustannuksista.
Rakennuksille suositetaan nykyisin laadittavaksi jokaiseen talvella rakennettavaan
kohteeseen kylmätyösuunnitelmaa osana työturvallisuussuunnitelmaa.
Kylmä tappaa tarkkuuden
Viime vuonna päättyneessä Työterveyslaitoksen kylmätyöohjelmassa tutkittiin
kylmän vaikutusta ihmisten toimintakykyyn.
Ensinnäkin kylmä heikentää lihasvoimaa. Sen seurauksena työn suhteellinen
kuormittavuus kasvaa ja työntekijä väsyy nopeammin kuin normaalilämpöisenä. Toiseksi
jäähtyminen hidastaa liikkeitä ja vähentää kykyä säädellä liikkeiden sujuvuutta.
Tämä tekee työskentelyn epätarkaksi. Tapaturmat lisääntyvätkin kylminä
vuodenaikoina. Syynsä on myös märkyydellä, liukkaudella sekä kylmillä ja kosteilla
materiaaleilla.
Yllättävää oli, että jo vähäinen jäähtyminen heikentää lihasvoimaa ja
toimintakykyä. Kesäinen +20 asteen ympäristölämpötila pudottaa lihaksen lämpötilaa
asteella. Mitä kylmemmässä työskennellään ja mitä pidempään, sen kauemmin
kestää suoritusten palautuminen normaalitasolle.
Tutkijat suosittelevat kylmätyöhön lisättäväksi nopeampia työvaiheita tai
liikuntataukoja, jotta lihastyöllä saataisiin nostettua työntekijän lämmöntuottoa.
Pitkäaikainen altistuminen kylmälle saattaa lisätä mm. sydän- ja verenkiertotautien
riskiä.
