– Noin 30 asteen jatkuva lämpötilanvaihtelu ei tunnu missään, Niemi toteaa tyynesti. Posket ja korvat hohtavat punaisina, mutta hänestä alhaisissa lämpötiloissa työskentelyssä ei ole mitään erikoista. Kymmenessä vuodessa siihen on tottunut.

– Sairaana en ole ollut. Kirkas vesinuha on työn luontaisetu, Niemi toteaa.

Vesinuha vaivaa myös Niemen työkaveria Nurmista, mutta hän suhtautuu siihen rauhallisesti.

– Tämä on hyvä homma, mutta flunssanhan tässä joskus saa. Jos tulee liian kylmä, pidetään taukoa. Yhden vuoron aikana varastossa ollaan kaikkiaan viisi tuntia, hän sanoo.

Tauot ovat luku sinänsä. Kaikista vaatekerroksista kuoriutumista muutaman minuutin vuoksi ei voi ajatellakaan, mutta erityisesti kesäaikana on kyllä lämmintä oleskella taukotiloissa, joissa lämpöä on 60 astetta enemmän kuin työpaikalla.

– Pakastevarastossa kokoaikaisesti työskenteleviä varten pitäisi olla taukoja varten lämmittelypaikka, missä lämpötila on 5—10 astetta plussan puolella, sanoo ts-valtuutettu Yrjö Rajamäki.

Hänestä varastossa työskentelevät miehet ovat immuuneja kylmälle ja kuumeelle, vaikka pakastusaggregaatit tuottavat jatkuvasti vetoa.

– Ehkä koko hoito vastaa talviuintia, hän vitsailee, mutta lisää, että ilman kuivuus käy kyllä kurkkuun.

Melu ja hygienia vastatusten

Tuotantojohtaja Orvo Aarnio korostaa, että sairauspoissaolojen määrä on Lännen Tehtaiden toimipaikoissa noin kolme prosenttia. Myös tapaturmia sattuu harvoin. Suojavarusteita, niin turvajalkineita kuin kuulosuojaimiakin käytetään melko kuuliaisesti, hän toteaa. Viime keväänä suoritetussa riskien arvioinnissa ei ilmennyt suuria ongelmia. Melun lisäksi.

– Pahin ongelma on melu, sitä emme saa koskaan täysin kuriin toteavat Rajamäki ja Aarnio hiukkasen alistuneesti ja näyttävät hihnaa, missä pakastetut tuotteet kolisevat ja kilisevät eteenpäin.

– Melu on rakennettu sisään systeemiin. Jotta siitä päästäisiin, kaikki pitäisi kapseloida ja silloin taas kärsisi hygienia.

Työntekijöiden keski-ikä on hiukan yli 40 vuotta, ja 120 työntekijästä naisia ja miehiä on jotakuinkin yhtä paljon. Tuki- ja liikuntaelinten ongelmia pyritään ratkaisemaan työnkierrolla, jota moni kuitenkin vieroksuu. Vasta rakennettu kuntosali on sen sijaan osoittautunut hämmästyttävän suosituksi.

– Ilmapiiriselvitys osoitti, että ollaan paremmalla puolella. Iso plussa on, että johto käy tervehtimässä kaikkia päivittäisellä kierroksellaan tehtaalla. Ja silloin on mahdollisuus sanoa, jos jotain toimenpiteitä tarvitaan, Rajamäki sanoo.

Vaatteet tekevät miehen

Rajamäki esittelee pakastevaraston 15 työntekijän varustusta. Omien alusvaatteiden päälle toinen alusvaatekerta, vähän paksumpi kuin hölkkääjien käyttämä. Sitten tekokuituinen välikerros, lämpöliivi ja päällimmäiseksi kaksiosainen lämpöhaalari. Pukineet menevät vyötärön kohdalla reilusti toistensa päälle.

Kaulasuojus, lämpöhanskat ja alushanskat, vuorilliset saappaat sekä korvalapuilla varustettu päähine. Jotkut käyttävät mieluummin kommandopipoa, koska haluavat suojata poskensa.

– Luonnikas vaatemäärä. Ensimmäisenä palelevat sormet, Rajamäki sanoo ja näyttää joustavia, irrallisia aluskäsineitä.

Mutta kaikki eivät selvästikään palele.

Mirva Hällström käsittelee tehdashallissa suurtalouksille tarkoitettuja, suuriin muovipusseihin pakattuja vihanneksia ilman hanskoja.

– Ei tunnu sormenpäissä. Sitä paitsi meillä on työnkierto. Hänen työkaverinsa Hanna Erholahti käsittelee pusseja kädet kirkkaanvioleteissa hanskoissa. Kylmänherkkyyskin on selvästi yksilöllistä.

Automaatio vähentää kylmätyötä

Automaatio on kuitenkin poistanut melkoisesti kylmässä tehtävää työtä. Neljä kameraa tarkkailee kourussa kulkevia vihanneksia. Ilmavirta sysää syrjään heikonväriset. Ne kipataan tynnyreihin ja toimitetaan eläinten rehuksi. Ennen lajittelu tapahtui käsin ja työllisti kymmenen henkeä.

Tekniikka on muutenkin kehitetty pitkälle. Paraikaa hienosäädetään systeemiä, jonka Apetit on ottanut käyttöön tukkuliikkeiden toivomuksesta: Mm. valmiit tuotelavat varustetaan viiva-koodeilla, jolloin niiden kulkua systeemin lävitse voidaan seurata tarkasti. Samalla varasto pysyy reaaliajassa, ja omavalvontaa viivakoodi-systeemin avulla pystytään melkein sanomaan, millä pellolla herneet ovat kasvaneet.

Apetit on tätä nykyä ainoa kotimainen pakastevihannesten valmistaja. Omien Kesäpöytä- ja Apetit-tuotteidensa lisäksi tehdas valmistaa mm. Pirkka- ja Rainbow-merkeille sekä Valiolle.

Säkylän tehdas ottaa joka syksy vastaan 26 000 tonnia vihanneksia noin 100 km:n säteellä sijaitsevilta sopimusviljelmiltä. Vuorokaudessa pakastetaan noin 200 tn vihanneksia.

Sesonki alkaa juhannuksen tienoilla lehtipinaatilla ja päättyy porkkanoihin vuodenvaihteessa. Satokausivihannesten valmistusta ja pakkaamista varten palkataan lisäväkeä noin 70 henkeä.

– EU toi sekä hyvää että huonoa. Purjon ja pensaspavun valmistus kävi kannattamattomaksi. Mutta pakasteherneitä me jopa viemme Italiaan, ne kasvavat täällä yhtä hyvin kuin muuallakin Euroopassa, sanoo tuotantojohtaja.

Apetitin vuosivaihto on noin 60 milj. euroa.

Ingegerd Ekstrand

  Yhä useampi suomalainen elintarviketyöläinen tekee työtä alle 10 plusasteen lämpötilassa. Kylmässä tehtävä työ lisääntyy sitä mukaa, kun EU antaa lisää määräyksiä elintarvikkeiden käsittelylämpötilojen alentamisesta.

– Ihanteellinen työskentelylämpötila on noin 20 plusastetta, fyysisesti raskaissa töissä se voi olla vähän alempi. Meidän alallamme työtä joudutaan hygieniasyistä vääjäämättä tekemään kylmässä. Mutta puhtausvaatimukset eivät saa koskaan uhata työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta, korostaa SEL:n sosiaalisihteeri Veli-Pekka Anttila.

Teurastajat ovat klassinen esimerkki. Käsineet ovat välttämättömät työturvan vuoksi, mutta hygieniasyistä usein kiellettyjä. Työsuojelun kanssa sopii huonosti yhteen myös hygieniasta johtuva vaatimus tupettomasta veitsestä: tapaturmariski on suuri, koska teurastajat liikkuvat usein teroittaakseen ja pestäkseen veitsiä.

Monille elintarviketyöpaikoilla 10 pros. palkollisista on jatkuvasti sairaslomalla. Anttilan mielestä luku on tavattoman suuri, vaikka hygieniavaatimukset selittävät lomia osaltaan: laastari viiltohaavan päällä estää työnteon.

– Sairauspoissaolojen suuren määrän pitäisi saada työnantajat tajuamaan, että kannattaa investoida suojavarusteisiin ja myös työympäristöön, jolle nykyään on luonteenomaista kylmyys, kosteus, veto ja melu. Esimerkiksi liukastumistapaturmat ovat tavallisia, koska hygieniasyistä pehmeät pinnat eivät ole sallittuja ja lattioita pestään yhtenään.

Suojavaateille tiukemmat vaatimukset

Anttila istuu työryhmässä, jossa SEL ja työnantajat yrittävät saada sopua tiukemmista suojavaatemääräyksistä. Huhtikuussa ryhmä vieraili mm. Lännen Tehtailla Säkylässä. Laitos sai hyvän arvosanan.

– Mutta meitä tuskin olisikaan toivotettu tervetulleiksi tehtaisiin, missä tilanne on huono. Eivätkä suuret työnantajat yleensäkään aiheuta ongelmia.

SEL ja työnantajat ovat vuosien mittaan ottaneet yhteen sekä jalkineista että hanskoista. Tossurahaa maksetaan vain, jos työnantajat selvästi edellyttää tiettyjen jalkineiden käyttöä hygieniasyistä. Hanskasodassa liiton kannatus ei ollut aivan yksituumaista omissakaan riveissä, sillä kömpelöt hanskat hidastavat työtä ja heikentävät urakoita.

Kädet ovat pahimmin alttiina työssä, jota tehdään alhaisissa lämpötiloissa. Lisäksi kädet toimivat huonommin kylmässä, kun lihasvoima heikkenee kolmella prosentilla jokaista laskevaa astetta kohti.

– SEL:n johtotähtenä on, että työnantajan pitää suhtautua työntekijöiden vaatetukseen yhtä vakavasti kuin tuotteiden hygieniaan. Mutta moni tuntuu ajattelevan, että tuote on tärkeämpi, Anttila toteaa.

Ihanne olisivat sellaiset tekniset ratkaisut, joiden avulla työntekijä voi olla lämpimässä, mutta tuote pysyy kylmänä. Tätä on kokeiltu ja se houkuttelee myös työnantajia, koska tehdashallien jäähdytys maksaa maltaita.

IE

  Työterveyslaitos yhteistyökumppaneineen on julkaissut uunituoreen käsikirjan kylmätyöstä. "Opas kylmätyöhön" selvittää kylmyyden vaikutuksia toimintakykyyn ja terveyteen, kertoo kylmyyden aiheuttamien riskien arvioinnista ja hallinnasta työpaikoilla sekä pohtii, mitä työterveyshuolto voi asiassa tehdä ym.

Käsikirjaa voi tilata TTL:stä, puh. (09) 4747 2543, fax: (09) 4775 071 tai netin kautta osoitteesta www.ttl.fi/julkaisu.