Metalli sanoo, että ostovoima tulee turvata selvillä palkankorotuksilla ja inflaatio torjua tiukalla indeksiehdolla.

Seuraavassa sopimuksessa irtisanomissuoja on Metallin mielestä harmonisoitava ylöspäin Eurooppa-tasolle ja vuorotyöläisten mahdollisuuksia perhe-elämään kohentaa.

PAMin edustajiston tupoehtona on, ettei sopimus kasvata tuloeroja. Liitto haluaa tehdä lopun myös työsuhteiden pirstomisesta. Luottamushenkilöiden asemaa tulee niin ikään edelleen vahvistaa.

Edustajisto pääsi kokouksensa yhteydessä tenttaamaan myös liiton kahdeksaa puheenjohtajakandidaattia. Mukana paneelissa oli myös viimeksi kisaan suostunut SAK:n kehittämispäällikkö Eija Hietanen.

Paperi ei myöskään siedä veronkevennyksiä, jos niiden kääntöpuolta, ansio- ja sosiaaliturvaa leikataan.

Kemia ei ota tupoon kantaa ilman sen sisältöä. Laaja, vain palkkoja ja veroja säätelevä, laatukoriton tupo ei kelpaa liitolle ollenkaan. Upporikas peli optioilla ja osingoilla on Kemian mukaan vakavasti pilannut tupohengen, ja liitto vaatiikin optioita tuloneuvotteluihin.

Valtuuston yhteydessä Kemian vasemmistoryhmä valitsi liittosihteeriehdokkaakseen porilaisen Kemira Pigmentsin pääluottamusmiehen Harto Laineen, 47. Hän tulee tehtävään vuoden kuluttua, kun Sulo Korhonen jää eläkkeelle.

Paljolti Kemian tietä polki myös Postiliitto. Sekin haluaa tupokantansa pohjaksi itse sopimusehdotuksen. Liitto korostaa väljiä tupolänkiä, jotta alakohtaiset ongelmat voitaisiin hoitaa.

Postiliiton tupohalua hillitsee tehokkaasti Posti-konserni, joka työntekijöiden mukaan yrittää ujuttaa tes-heikennyksiä koko yhtymään tytäryhtiöidensä kautta.

SM-U ilmoittaa varautuvansa ensi kädessä liittokierrokselle. Ehdottomana tupokynnyksenään liitto pitää sitä, että kauppa-alusluettelolaista poistetaan halpatyövoiman käyttö.

SEL ei ota sopimuksen muotoon kantaa ollenkaan. Se katsoo alan myönteisen kehityksen elintarvikeväen ansioksi, mistä pitää palkita kunnon palkankorotuksin, ilman verokeplottelua.

SLSY on perustellut siirtymistään SAK:n jäseneksi lisääntyneellä tarpeella kamppailla ulkomaisen halpatyövoiman käyttöä vastaan. Liitto haluaa myös olla osana suurempaa kuljetusalan ketjua.

SLSY on tähän mennessä sitoutunut melko löyhästi keskusjärjestöön. Naisvaltaisena palvelualan liittona se ei kuitenkaan halua, lentäjien tapaan, jättäytyä villiksi, keskusjärjestöjen ulkopuoliseksi liitoksi.

Kuluvan edustajakokouskauden ajaksi SLSY saa SAK:n valtuuston kokouksiin yhden edustajan, jolla on puheoikeus. Seuraavan SAK:n edustajakokouksen jälkeen SLSY saa valtuustoon yhden varsinaisen jäsenen.

SAK:n hallituksen kokouksissa SLSY:n edustajalla on puheoikeus. Yhdistyksen edustajien osallistumisesta valiokuntien työhön päätetään erikseen. SLSY:llä on mahdollisuus saada edustajansa kuljetusalojen neuvottelukuntaan.

SAK:n jäsenpalvelut ovat SLSY:n käytettävissä heti, kun sen jäsenyys on hyväksytty SAK:n hallituksessa.

  KTV:n ja PAMin kokoero on enää noin 2 000 jäsentä, ilmenee SAK:n toimintakertomuksen viime vuoden jäsentilastosta.

SAK:n jäsenmäärä on laskenut edelleen lievästi. Vuoden lopussa jäseniä oli noin 1 064 700, mikä on noin 6 000 vähemmän kuin edellisvuonna. Kun joukko on kuitenkin suuri, pudotus merkitsee vajaan prosentin takapakkia.

Pääluvulla laskien suurin menettäjä oli KTV, jonka nettotappioksi tuli noin 5 500 jäsentä ja jäsenmääräksi jäi noin 204 000. SAK:n kakkonen, PAM piti joukkonsa lähes ennallaan, jäseniä noin 202 000. Myös Metallin 170 000 pysyi paikallaan.

Keskisuurista liitoista Puun joukko pieneni 50 000 alle, 49 200:aan, miinusta noin tuhat henkeä. Viestintä putosi 800:lla, jäseniä viime vuoden lopulla 27 800, ja VTY 900:lla, jäseniä 34 900.

Ainoa merkittävä nousija liittosarjassa oli Rakennus, joka melkein rikkoi 81 000 rajan, nousua noin 1 500.