Osa-aikainen elää toivossa
 Osa-aikaiset
Osa-aikainen työsuhde
Minna Vähäsöyrinki on ollut puolitoista vuotta Jumbon
Prismassa osa-aikaisena. Hänen työtunnit vaihtelevat kahdestakymmenestä
neljäänkymmeneen. Tammikuussa listassa on 21 tuntia, 40 tuntia ja 25 tuntia. Joulun alla
oli lisätunteja niin että hän teki käytännössä kokoaikatyötä.
 Kaksi toivomusta on Minna Vähäsöyringillä. Hän toivoo
pääsevänsä kokoaikaiseksi ja pääsevänsä säännöllisempään työhön. Nyt vuorot
ovat epäsäännöllisiä, mutta toisaalta hän sanoo tottuneensa niihin. Vähempien
tuntien pienempään palkkaan pitää vain varautua.
– Aika hyvin olen täällä kuitenkin saanut lisätunteja halutessani, toteaa hän
kodin osastolla värikkäitä kukkaruukkuja järjestäessään.
Harvinaisuus kassalla
Kaupan kassoilla on yleensä osa-aikaisia ja usein vuokratyövoimaa. Satu Salminen
on harvinaisuus, sillä hän sai kokoaikaisen työsuhteen jo vuosia sitten. Aluksi hänkin
oli osa-aikainen. Kassatyön ohella Salminen auttaa tarvittaessa osastoilla.
– Pääsääntöisesti teen aamuvuoroa, koska ole yksinhuoltaja ja minulla on
vielä 9-vuotias iltatähti. Työvuoroihin kuuluu yksi ilta viikossa ja suunnilleen joka
kolmas viikonloppu on töitä.
– Olen tyytyväinen, että meillä palvelupäälliköt ovat kuunnelleet
työntekijän tarpeita. Tämä on toiminut yllättävän hyvin.
– Näin alkuvuodesta olen erityisen tyytyväinen kokoaikatyöhön, sillä
tuntilaisilla on nyt vaikeampaa, koska tammikuussa on vähemmän töitä.
Osa-aikaiset
- Noin 201 000.
- Palkansaajista yli 10 %
- Naisia 17,6 %, miehiä 7,7 %
- Suomessa osa-aikaisia vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin
- Valtaosa on nuoria naisia. Alle 25-vuotiaista naisista osa-aikatyössä 48,2 %,
miehistä 24,8 %. 25–30-vuotiaista naisista 19,5 %.
- Lähes kolmannes (30,4 %) työskentelee majoitus- ja ravitsemusalalla, reilu viidennes
(21,5 %) kaupan alalla.
Osa-aikainen
työsuhde
- Osa-aikaista ja määräaikaista työtä koskevat direktiivit kieltävät
yksiselitteisesti asettamasta työntekijöitä erilaiseen asemaan pelkästään
osa-aikaisuuden tai määräaikaisuuden vuoksi ilman perusteltua asiallista syytä. (Esim.
palkan suhteuttaminen työaikaan on tällainen syy.)
- Kansallinen lainsäädäntö ei saa olla ristiriidassa direktiivin kanssa.
- Ilmeisesti vuosilomalaki on ristiriidassa osa-aikatyötä koskevan direktiivin kanssa.
Euroopan unionin tuomioistuin on tapauksessa C-486/08 todennut, että silloin kun
työntekijän työaika muuttuu kokoaikaisesta osa-aikaiseksi, työntekijän kokoaikaisena
ansaitsema vuosiloma on otettava huomioon lomapalkkaa tai lomakorvausta määriteltäessä
Suomen valtio ei ole ryhtynyt selvittämään, vastaako vuosilomalaki EUT:n tulkintaa ja
pitäisikö lakia tältä osin muuttaa.
Palkkatyöläinen
15.2.2011 nro 1/11 |
