SAK:n ja useiden liittojen yhteinen hanke, Työn teettäminen reiluksi – turvaa pätkittyyn työelämään, pakottaa Tuuli Vänskän mukaan liitotkin katsomaan peiliin. Hänen mukaansa on hyvä tarkastella omia työehtosopimuksia. Ja niistäkin löytyy määräyksiä, jotka asettavat erilaisissa työsuhteissa olevat työntekijät perusteetta eriarvoiseen asemaan.

Pävaus paljastaa eriarvoisuuden

Pääkaupunkiseudun kuntien omistaman henkilöstövuokrausyritys Seuren sopimuksen tarkastelu tuotti Vänskälle yllätyksen. Sopimusta luettiin ns. "pävaus" silmälasit päällä, jotta erilaisten työsuhteiden eriarvoisuudet havaittaisiin.

JHL on tehnyt vuokratyöstä Seuren kanssa oman sopimuksen, jota noudatetaan lähinnä lyhyissä keikkatöissä. Sitten pidempiin sopimuksiin noudatetaan PTY-tessiä (Palvelulaitosten työnantajayhdistys). Ja kunnallisessa työsuhteessa oleviin noudatetaan kunta-alan työehtosopimusta (KVTES). Työntekijät voivat tehdä samaa työtä samassa paikassa, mutta työehtojen suhteen he ovat eriarvoisessa asemassa.

Kun sopimuksia on tehty ja niitä on muutettu kohta kerrallaan, niin kokonaisuutta ei ole erikseen tarkasteltu.

– Olisikin tärkeää, että sopimuksia jatkossa alettaisiin "pävata", mikä tarkoittaa sitä, että pätkätyövaikutukset arvioitaisiin. Tämä on ammattiyhdistysliikkeen mahdollisuus parantaa esimerkiksi määräaikaisten työntekijöiden asemaa.

Tessit ovat väline, joihin ammattiliitot voivat vaikuttaa. Siksi niiden analysointi on tarpeen. Työehtosopimukset ovat syntyneet vuosien kuluessa muutos ja lisäys kerrallaan. Niin niihin on rakentunut kohtia, jotka tuottavat muuttuneessa työn teettämisen ympäristössä eriarvoisuutta.

– Sen verran realistinen olen, että kerralla kaikkea ei saada muutetuksi, mutta nyt on mielestäni tärkeintä itse selvittää korjausta vaativat kohdat ja tehdä niistä pidemmän aikavälin korjaussuunnitelma. Toisaalta samalla olisi syytä kiinnittää huomiota, ettei tehdä uusia kirjauksia, jotka tuottavat eriarvoisuutta, lakimies Tuuli Vänskä toteaa.

Jospa noudatettaisiin sopimuksia

Vänskän mukaan on paljon asioita, joiden paremmalle tolalle saamiseksi ei tarvita lakien tai edes tessien muutoksia. Riittää, että noudatettaisiin sopimuksia ja muita säännöksiä.

Usein kuulee juttuja, että työnantajan edustajat ilmoittavat määräaikaiselle yksikantaan, että meillä on tapana toimia näin. Määräaikainen ei aina tiedä, miten asiat ovat. Eikä hän ihan helposti uskalla metelöidä asiasta, koska siinä on aina seuraava määräaikainen pesti vaakalaudalla.

Tuuli Vänskä toivoisikin konkreettisia esimerkkejä tapauksista, joissa työntekijä joutuu eriarvoiseen asemaan esimerkiksi vakinaisten työntekijöiden kanssa.

– Sopimuksia lukiessa ei ehkä kaikkia tulkintamahdollisuuksia havaitse. Etenkin näistä työnantajien mitä mielikuvituksellisimmista tulkinnoista olisi hyvä toimittaa tietoa liittoon, vaikka ei asiasta haluaisikaan lähteä käräjöimään, toivoo JHL:n lakimies Tuuli Vänskä ja lisää, että liittoon voi kertoa myönteisistäkin käytännöistä ja tulkinnoista.