Anu Suoranta korostaa hankkeessaan pätkityn työn olevan työnantajan strategian mukaista. Työntekijällä ei useinkaan ole valinnanvaraa. Kauppa tarjoaa vain osa-aikatyötä ja kunnat määräaikaisia työsuhteita. Sitten tulevat vielä itsensä työllistäjät, jotka ovat joutuneet ottamaan yrittäjän riskin entisen työnantajan ulkoistaessa toimintoja.

Harva työntekijä hakeutuu tietoisesti työhön, jonka palkalla ei elä tai jota ei ole riittävästi.

Eriarvoisuudet poistettava

Anu Suoranta haluaa korostaa, että työn teettämisen tavan muutos on jo vakiintunut osaksi työmarkkinamallia. Kyse ei ole ohimenevästä ilmiöstä. Lisäksi pelkästä pätkätyöstä puhuminen kaventaa käsitystä työn teettämisen ja tekemisen tavan moninaisesta muutoksesta.

SAK:n vaaliohjelmassa on kirjaus, jossa kolmikantaisella toimintaohjelmalla sitoudutaan selvittämään työn teettämisen tavoista johtuvat eriarvoisuudet ja korjaamaan tilanne niin, että työn teettämisen tapa itsessään ei johda eriarvoiseen tilanteeseen. Kysehän on lopulta työn hinnasta, jota Suorannan mukaan halvennetaan vaihtamalla työsuhdetyyppejä.

Walmartismi johtaa palkkaköyhyyteen

Vastentahtoisen osa-aikatyön teettämisen yleistymistä on säänneltävä voimakkaammin, sillä se johtaa palkkaköyhyyteen. Esimerkiksi Amerikasta levinnyt walmartismi – ideologinen halpatyön teettämisen strategia – leviää jo meillekin. Harkittavaksi varmaan voisi tulla jokin katto, jolla määrällä työtä saa yrityksessä teettää osa-aikaisesti. Suoranta korostaa, että tässä on kyse yrityksen yhteiskuntavastuusta.

– Työn teettämisen yleistyminen itsensä työllistämisen muodossa on suurempi työmarkkinamallin muutos kuin pätkätyön teettämisen tulo 20 vuotta sitten, väittää hankekoordinaattori Anu Suoranta.