Ulkoistamiset ja alihankinnat johtavat pakkoyrittäjyyteen. Tämä itsensä työllistäjien ryhmä, jolta puuttuvat palkansaajien edut ja turva, on kasvanut räjähdysmäisesti. Työnantajat pätkivät työsuhteet siten, ettei työntekijöille koskaan ehdi kertyä samoja etuja kuin vakinaisille työntekijöille. Vuokratyö ja itsensä työllistäjät eivät enää ole uutta teollisuudessakaan. Julkiset työnantajat kunnostautuvat määräaikaisten käyttämisessä ja palvelujen työaikoja ei osata mitenkään järjestää kokoaikaisiksi. Tämä tuntuu kummalliselta, koska kaupan ovet ovat auki pidempään kuin koskaan ja aina siellä joku on töissä. Mutta silti päivittäistavarakaupassa ei onnistuta järjestämään kokoaikaista työtä.

HOK-Elannon pääluottamusmies Harry Vainio toteaa teemajutussa, että työaikasuunnittelussa voisi vaivautua edes yrittämään. Keinoja on olemassa. Työajan tasoitusjärjestelmän ja henkilöstöpankin viisaalla käytöllä saadaan hänen mukaansa paljon aikaan.

Ammattiyhdistysliikekin voi katsoa peiliin. Työehtosopimuksissa on kirjauksia, jotka asettavat vakituiset ja määräaikaiset eriarvoiseen asemaan. JHL:n lakimies Tuuli Vänskän mukaan sopimukset ja lait pitäisi jatkossa "pävata" eli arvioida niiden pätkätyövaikutukset.

Anu Suoranta, joka vetää SAK:n ja useiden liittojen yhteistä Työn teettäminen reiluksi – turvaa pätkittyyn työelämään -hanketta, vaatii kolmikantaista toimintaohjelmaa, jolla sitoudutaan selvittämään työn teettämisen tavoista johtuvat eriarvoisuudet ja korjaamaan ne.

Tässä eväitä tulevaan hallitusohjelmaan. Toteutus on sitten tahdon asia.