Rautateiden työntekijäjärjestöt pitävät esitystä huonona, koska
kilpailutus heikentäisi järjestöjen mielestä palvelutasoa. Rautatieläisten Liiton,
Rautatievirkamiesliiton ja Veturimiesten liiton mielestä kilpailuttaminen myös lisäisi
byrokratiaa, liikenteen häiriöitä sekä uhkaisi henkilöstön asemaa.
Kilpailun avaaminen toisi heikennyksiä henkilöstön työehtoihin, koska
henkilöstökustannukset ovat yksi tärkeimmistä tekijöistä kilpailutustilanteessa,
toteaa Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala. VR on jo nyt Maurialan
mukaan viritellyt osa-aikaisten työntekijöiden tuloa mahdolliseen tulevaan
kilpailutilanteeseen vedoten.
Säästölaskelmat hämärän peitossa
Ministeriön asettama työryhmä käyttää perusteluna esitykselleen kilpailutuksesta
saatavia merkittäviä säästöjä. Laskelmissa käytetyistä luvuista ei kuitenkaan ole
tietoa.
Väitteen tueksi ei ole esitetty mitään konkreettista, kertoo Veturimiesten
liittoa työryhmässä edustanut ja loppuraporttiin eriävän mielipiteen kirjannut Timo
Tanner. Hän ihmettelee, miksei laskelmia tehneellä konsultilla ollut esittää
lukuja mahdollisista säästöistä.
Tannerin mukaan henkilöliikennettä ei ole pakko kilpailuttaa, vaan nykyistä
sopimukseen perustuvaa mallia voisi jatkaa ja tarvittaessa kehittää.
Tämä on muoti-ilmiö, ikään kuin kilpailuttaminen olisi ratkaisu kuntien ja
valtion ongelmiin, toteaa Tanner julkisten toimintojen yksityistämisestä ja
kilpailuttamisesta.
Rataverkko saatava pikaisesti kuntoon
Suomen rataverkko tarvitsee pikaista perusparannusta, eikä kilpailutus
rautatiejärjestöjen mukaan ainakaan parantaisi raiteiden kuntoa. Maan rataverkossa on
pitkälle toistakymmentä prosenttia sellaista rataosuutta, jossa on ajettava alennetuilla
nopeuksilla radan huonon kunnon takia.
Mitä huonompaan kuntoon rataverkko menee, sitä hitaammin voidaan ajaa, ja
tällöin taas matkustajamäärät vähenevät, kuvailee Mauriala rataverkkojen huonosta
kunnosta aiheutuvaa oravanpyörää.
Kilpailutus vaikeuttaisi myös liikenteenohjausta, jos sitä hoitamassa olisi useita
operaattoreita.
Tästä ei aiheutuisi säästöjä, vaan päinvastoin kulut lisääntyisivät
kun synergiaetu katoaisi, toteaa Rautatievirkamiesliiton liittosihteeri Seppo Juselius.
Julkinen liikenne on peruspalvelu
Rautatieläisten Liiton teettämän tutkimuksen mukaan 79 prosenttia suomalaisista
katsoo, että julkinen liikenne kuuluu peruspalveluiden joukkoon.
Kansalaiset pelkäävät oikeutetusti, että rautateiden henkilöliikenteen
avaaminen kilpailulle vaikuttaisi kielteisesti palveluiden saatavuuteen ja
turvallisuuteen, kertoo Mauriala tutkimustuloksista. Lisäksi enemmistö vastaajista
epäilee, että kilpailutuksen myötä muun muassa kuljetuskaluston kunto heikkenisi
nykyisestä. Näin tapahtui muun muassa pääkaupunkiseudun bussiliikenteen kilpailutuksen
seurauksena.
Tutkimuksessa kysyttiin myös mielipidettä julkisten palveluiden ulkoistamiseen ja
kilpailuttamiseen yleensä. Vastauksissa puoluekanta on ratkaiseva: enemmistö
kokoomuslaisista kannattaa asiaa, kun taas enemmistö SDP:n ja Vasemmistoliiton
kannattajista vastustaa. Keskustan ja vihreiden kannattajat jakaantuvat asiassa selkeästi
kahtia.
Mikäli rautateiden henkilöliikenne avattaisiin kilpailulle, kilpailua syntyisi vain
taloudellisesti kannattavilla rataosuuksilla. Jos VR menettäisi kannattavat rataosuudet,
jäisi sille kuitenkin velvollisuus hoitaa liikennöinti taloudellisesti riskialttiilla
osuuksilla. Näin VR:lle ja viime kädessä veronmaksajille voisi jäädä entistä
suurempi taakka tämän peruspalvelun rahoittamisessa.
Susanna Patrikainen