Rautateiden työntekijäjärjestöt pitävät esitystä huonona, koska kilpailutus heikentäisi järjestöjen mielestä palvelutasoa. Rautatieläisten Liiton, Rautatievirkamiesliiton ja Veturimiesten liiton mielestä kilpailuttaminen myös lisäisi byrokratiaa, liikenteen häiriöitä sekä uhkaisi henkilöstön asemaa.

– Kilpailun avaaminen toisi heikennyksiä henkilöstön työehtoihin, koska henkilöstökustannukset ovat yksi tärkeimmistä tekijöistä kilpailutustilanteessa, toteaa Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala. VR on jo nyt Maurialan mukaan viritellyt osa-aikaisten työntekijöiden tuloa mahdolliseen tulevaan kilpailutilanteeseen vedoten.

Säästölaskelmat hämärän peitossa

Ministeriön asettama työryhmä käyttää perusteluna esitykselleen kilpailutuksesta saatavia merkittäviä säästöjä. Laskelmissa käytetyistä luvuista ei kuitenkaan ole tietoa.

– Väitteen tueksi ei ole esitetty mitään konkreettista, kertoo Veturimiesten liittoa työryhmässä edustanut ja loppuraporttiin eriävän mielipiteen kirjannut Timo Tanner. Hän ihmettelee, miksei laskelmia tehneellä konsultilla ollut esittää lukuja mahdollisista säästöistä.

Tannerin mukaan henkilöliikennettä ei ole pakko kilpailuttaa, vaan nykyistä sopimukseen perustuvaa mallia voisi jatkaa ja tarvittaessa kehittää.

– Tämä on muoti-ilmiö, ikään kuin kilpailuttaminen olisi ratkaisu kuntien ja valtion ongelmiin, toteaa Tanner julkisten toimintojen yksityistämisestä ja kilpailuttamisesta.

Rataverkko saatava pikaisesti kuntoon

Suomen rataverkko tarvitsee pikaista perusparannusta, eikä kilpailutus rautatiejärjestöjen mukaan ainakaan parantaisi raiteiden kuntoa. Maan rataverkossa on pitkälle toistakymmentä prosenttia sellaista rataosuutta, jossa on ajettava alennetuilla nopeuksilla radan huonon kunnon takia.

– Mitä huonompaan kuntoon rataverkko menee, sitä hitaammin voidaan ajaa, ja tällöin taas matkustajamäärät vähenevät, kuvailee Mauriala rataverkkojen huonosta kunnosta aiheutuvaa oravanpyörää.

Kilpailutus vaikeuttaisi myös liikenteenohjausta, jos sitä hoitamassa olisi useita operaattoreita.

– Tästä ei aiheutuisi säästöjä, vaan päinvastoin kulut lisääntyisivät kun synergiaetu katoaisi, toteaa Rautatievirkamiesliiton liittosihteeri Seppo Juselius.

Julkinen liikenne on peruspalvelu

Rautatieläisten Liiton teettämän tutkimuksen mukaan 79 prosenttia suomalaisista katsoo, että julkinen liikenne kuuluu peruspalveluiden joukkoon.

– Kansalaiset pelkäävät oikeutetusti, että rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle vaikuttaisi kielteisesti palveluiden saatavuuteen ja turvallisuuteen, kertoo Mauriala tutkimustuloksista. Lisäksi enemmistö vastaajista epäilee, että kilpailutuksen myötä muun muassa kuljetuskaluston kunto heikkenisi nykyisestä. Näin tapahtui muun muassa pääkaupunkiseudun bussiliikenteen kilpailutuksen seurauksena.

Tutkimuksessa kysyttiin myös mielipidettä julkisten palveluiden ulkoistamiseen ja kilpailuttamiseen yleensä. Vastauksissa puoluekanta on ratkaiseva: enemmistö kokoomuslaisista kannattaa asiaa, kun taas enemmistö SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajista vastustaa. Keskustan ja vihreiden kannattajat jakaantuvat asiassa selkeästi kahtia.

Mikäli rautateiden henkilöliikenne avattaisiin kilpailulle, kilpailua syntyisi vain taloudellisesti kannattavilla rataosuuksilla. Jos VR menettäisi kannattavat rataosuudet, jäisi sille kuitenkin velvollisuus hoitaa liikennöinti taloudellisesti riskialttiilla osuuksilla. Näin VR:lle ja viime kädessä veronmaksajille voisi jäädä entistä suurempi taakka tämän peruspalvelun rahoittamisessa.

Susanna Patrikainen