Koskelan työhuone sijaitsee Iskun kalustetehtaalla Lahdessa. Hän edustaa tehtaan yli 500 työntekijästä 380 SAK:laiseen Puuliittoon kuuluvaa työntekijää.

– Työehtosopimukseen liittyvät asiat, palkkaus, työaika ja lomien määräytyminen, Koskela luettelee asioita, joita selvittelemään hänen luokseen tullaan.

– Joskus tarvitaan myös kuuntelijaa ja sellaisenakin minä toimin.

Pääluottamusmiehenä Koskela on toiminut vuodesta 2007, sitä ennen hän oli reilut kymmenen vuotta osaston luottamusmiehenä ja työsuojeluvaravaltuutettuna. Iskuun Koskela tuli töihin 1982 huonekalutehtaan koneosastolle.

Koskela oli juuri valittu pääluottamusmieheksi, kun ensimmäisiä merkkejä taantumasta saatiin. Hän myöntää, että viime vuodet ovat olleet vaikeita. Iskussakin on käyty yt-neuvotteluja ja jouduttu irtisanomaan työntekijöitä. Kuluva vuosi on jo parempi, eikä henkilövähennyksiä ole tiedossa.

– Porukka on vedetty niin minimiin, että yhtään vähemmällä ei enää tulla toimeen, Koskela toteaa.

Taantuma kiristänyt välejä

Taantuman aiheuttamien lomautusten ja irtisanomisten vaikutus näkyy myös SAK:n tuoreimmassa luottamusmieskyselyssä. Vuoteen 2008 verrattuna useampi luottamusmies arvioi, että yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä on heikentynyt, ja entistä harvempi kokee sen parantuneen.

Tuoreimmassa, vuotta 2009 koskevassa kyselyssä noin neljännes vastanneista koki yhteistyön heikentyneen johdon ja henkilöstön välillä. Näistä työpaikoista reilu kolmannes oli sellaisia, joilla oli vuoden aikana sekä irtisanottu tai lomautettu että otettu uutta työvoimaa. SAK:ssa arvioidaan, että yhtenä syynä yhteistyösuhteiden heikkenemiseen saattaa olla suhteellisen runsas määräaikaisen työvoiman käyttö ja henkilökunnan suuri vaihtuvuus.

– Paineet ovat molemmilla puolilla olleet viime vuosina kovat ja silloin tilanne helposti kärjistyy. Jos työnantaja ei piittaa työntekijäpuolen näkemyksistä tai on omaksunut vanhanaikaisen määräilyasenteen, asiat tulehtuvat, arvioi Kimmo Koskela. Hän sanoo, että omalla työpaikalla asioista on pystytty sopimaan ja keskustelu on avointa vaikka "välillä huudetaankin".

Iskun toimitusjohtaja Kari Sainio tapaa henkilöstön edustajia noin kerran kuukaudessa epävirallisissa palavereissa.

– Minusta on arvokasta, että toimitusjohtaja haluaa pitää meihin yhteyttä. Koen, että voin mennä hänen pakeilleen aina kun asiaa on. Koen myös, että pääsen vaikuttamaan asioihin, Koskela sanoo.

Palkkausjärjestelmä uusiksi

Kimmo Koskelaa työllistää parhaillaan palkkausjärjestelmän uudistaminen, joka on osoittautunut etukäteisarvioitakin työllistävämmäksi projektiksi. Uuden palkkausjärjestelmän myötä urakkapalkat poistuvat ja talossa siirrytään työnvaativuuteen ja osittain henkilökohtaiseen osaamiseen ja työsuoritukseen perustuvaan palkkausjärjestelmään.

Iskussa päädyttiin ottamaan aikalisä, kun ensimmäiset versiot uudesta palkkausjärjestelmästä nostattivat kovaa vastarintaa henkilöstössä.

– Nyt mennään todennäköisesti vuoden loppuun väliaikaisella keskituntiansioihin perustuvalla järjestelmällä. Olemme todenneet, että on parempi ottaa riittävästi aikaa ja rakentaa palkkausjärjestelmä kerralla sellaiseksi, että se koetaan oikeudenmukaiseksi.

Palkkaus on työaikojen ohella yleisimpiä paikallisesti sovittavia asioita. Paikallisen sopiminen määrä on viime vuosina hieman vähentynyt, vaikka paikallisesti sovitaan nykyään enemmän kuin vielä kymmenen vuotta sitten.

SAK:n luottamusmieskyselyyn vastanneiden työpaikoista 44 prosentissa oli vuoden 2009 aikana tehty paikallisia sopimuksia. Soveltamisongelmia oli reilussa neljänneksessä sopimuksista. Paikallinen sopiminen ja siihen liittyvät soveltamisongelmat ovat yleisimpiä suurilla työpaikoilla.

Palkkasopimuksissa hiertävät muun muassa henkilökohtaiset osuudet, koettu eriarvoisuus ja palkan muodostumisen kriteerien määrittely. Työaikasopimusten osalta luottamusmiehet kokevat, että joustot ovat vähentyneet ja työnantaja pakottaa työaikojen muutoksiin.

Kimmo Koskela suhtautuu paikalliseen sopimiseen myönteisesti, mutta hän korostaa, että liitotason työehtosopimusta tarvitaan varmistamaan työehtojen minimitaso. Koskela uskoo, että paikallinen sopiminen tuo työehtoasiat lähemmäs yksittäistä työntekijää.

– Työehtosopimusta harva työntekijä viitsii lukea ja aika harva sitä edes ymmärtää. Ainakin meillä paikalliset sopimukset pyritään laatimaan hyvin selkeiksi ja ne myös jaetaan tiedoksi kaikille työntekijöille.

Sooloilemalla ei pärjää

Kimmo Koskela sanoo luottamusmiehellä olevan kaksi tukipilaria, joita tehtävän onnistunut hoitaminen edellyttää. Ne ovat liiton ja työntekijöiden tuki. Koskela on saanut omasta liitostaan apua aina kun on sitä tarvinnut.

– Luottamusmiehen tehtävässä ei pidä ryhtyä sooloilemaan. Yksin ei voi onnistua vaan tämä on viime kädessä yhdessä tekemistä.

Iskussa eri liittojen työntekijöitä edustavat luottamusmiehet tekevät tiivistä yhteistyötä. Koskelan mukaan toimiva luottamusmiesorganisaatio ja hyvä tiedon kulku helpottavat huomattavasti tehtävän hoitamista.

Kimmo Koskela ei myönnä viettäneensä unettomia öitä, vaikka ongelmat ja murheet seuraavatkin helposti kotiin.

– Eihän sitä ihminen voi olla ajattelematta asioita, vaikka pyrinkin jättämään työasiat työpaikalle. Perhettä en kuitenkaan luottamusmiestehtävän murheilla rasita.

Luottamusmieskyselyn otoskoko oli 1 000 henkeä ja vastausprosentti 55,5. Kysely edustaa yli 110 000 palkansaajaa.

Pirjo Pajunen
kuva Tuulikki Holopainen