– Epätyypilliset työsuhteet ovat yleistyvä trendi ja se vaikuttaa vuosilomaan.

Tutkimushankkeen Lomalla kaikki on toisin -kyselyyn vastanneiden pätkätyöläisten kertomukset ovat karua luettavaa. Lyhyiden pätkätyösuhteiden välissä ei aina ole mahdollista lomailla ja lomarahat tai -korvaukset on käytettävä arjen pyörittämiseen. Kun on oikein lyhyt työsuhde, ei lomaa kerry ollenkaan, vaan työsuhteen päättyessä saa rahallisen lomakorvauksen.

Pätkätyöläiset ovat heterogeeninen joukko. Epätyypilliset työsuhteet pitävät sisällään niin lyhyet määräaikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet kuin vuokra- ja tuntityöntekijät sekä kausiluonteiset ja erikseen töihin kutsuttavat.

– He ovat enimmäkseen nuoria, naisia ja maahanmuuttajataustaisia, kertoo Anu-Hanna Anttila.

Tutkimukseen vastanneista on naisia kolme neljäsosaa. Kyselyihin vastaavat ne, joita asiaa koskettaa. Anttila muistuttaa, että on myös heitä, jotka eivät tyypillistä työsuhdetta tahdo.

– Ihmisillä on erilainen epävarmuuden sietokyky. Toiset sopeutuvat pätkätyön arkeen ja sen suomiin taukoihin.

Epätyypillinen loma

Epätyypillinen työsuhde merkitsee sitä, että myös loma on epätyypillinen. Anu-Hanna Anttila kertoo sen tarkoittavan kahta asiaa: loma-aika jää alle neljän viikon tai jos lomaa kertyy, se jätetään syystä tai toisesta pitämättä.

Eräänlainen virstanpylväs kunnon loman saamiseksi on 18 kuukauden työsuhde. Sen alle kestäneestä työstä seuraa yleensä alle neljän viikon loma. Toinen vuosilomaan vaikuttava asia on se, milloin työsuhde alkaa.

– Jos työ alkaa toukokuun alusta, ei lomaa kerry ollenkaan. Silloin työntekijä usein ottaa palkatonta lomaa. Jos se ei onnistu, joutuu hän pahimmillaan olemaan puolitoista vuotta ilman lomaa.

Vaikka uudessa vuosilomalaissa on yritetty ottaa huomioon epätyypilliset työsuhteet, on siihen jäänyt tietty epäkohta. Vakituisessa työsuhteessa lomaa kertyy 2,5 päivää kuukaudessa, kun pätkätyöläinen saa tyytyä kahteen päivään kuukaudessa.

– Mitä heikompi asema työmarkkinoilla, sitä heikommat lomanansaintamahdollisuudet, summaa Anu-Hanna Anttila.

Työntekijät eivät vielä tunne vuonna 2005 uudistettua vuosilomalakia kunnolla.

– Heillä on esimerkiksi oikeus ehdottaa loman pitämistä useammissa pätkissä tai säästämistä seuraavalle lomakaudelle.

Anttilan mielestä vuosilomalaki ei sinällään ole huono – sitä ei vain pystytä valvomaan. Mitä epävakaampi tai pienempi yritys sitä todennäköisempää on, ettei laki toteudu.

– Pienissä yrityksissä joustetaan. Eräs kymmenen vuotta osa-aikaisena kioskilla työskennellyt ei tiennyt, että hänellä on oikeus lomaan.

Sosiaalinen oikeus?

Suomen Akatemian tutkijatohtori Anu-Hanna Anttila peräänkuuluttaa nopeaa reagointia muutoksiin, joita työmarkkinoilla tapahtuu. Ihmisiä kannustetaan ryhtymään yrittäjiksi ja työllistymään ammatissaan ammatinharjoittajana. Samalla he menettävät työnantajan. Sama koskee toimeksiannolla työskenteleviä ja kotityöntekijöitä.

– Tämä on pirullinen yhtälö. Jos ei ole työnantajaa, ei ole myöskään oikeutta palkalliseen vuosilomaan.

Työmarkkinat kohtelevat Anttilan mielestä pätkätyöläisiä monella tavalla epäoikeudenmukaisesti ja siitä seuraa monenlaisia kerrannaisvaikutuksia.

Hän peräänkuuluttaa kaikille palkansaajille samoilla ehdoilla määräytyvää palkallista vuosilomaa työsuhteen kestosta riippumatta.

– Loma on kaikkien sosiaalinen oikeus.

Samaa mieltä on EU, joka on esittänyt jäsenmailleen, että ne säätäisivät kaikkien työelämässä olevien palkallisen vuosiloman minimipituudeksi neljä viikkoa työsuhteen laatuun katsomatta.

Virpi Adamsson

Liittoon tulee kesäaikana paljon kyselyjä loma-asioista, muun muassa lomien kertymisestä, siitä milloin loman voi pitää ja voiko työnantaja yksipuolisesti päättää loman siirtämisestä. Hankalia ovat myös tilanteet, jossa työsuhde päättyy kesken lomakauden.

Rönni-Sällisen näppituntuma on, että moni määräaikaisessa työsuhteessa oleva tai vuokratyöntekijä ei pidä lomaa lainkaan. Siksi esimerkiksi vuokratyöntekijöiltä tulee lomaan liittyvistä asioista melko vähän puhelinsoittoja PAMiin.

– Jos kesällä on töitä tarjolla, moni pätkätyöntekijä tekee mieluummin töitä kuin lomailee, Rönni-Sällinen toteaa.

Pirjo Pajunen