Silloin on hyvinvointi huipussaan, kaksikko toteaa.
He seuraava monelta näytöltä, että kaikki sujuu Stora Enson Anjalankosken
kartonkitehtaalla niin kuin pitää. Valvomossa sinkoilee vitsejä ja kommentteja, mutta
katseet ovat tiukasti näytöissä. Jos jotain tapahtuu, asiaan on puututtava oitis.
Molemmat ovat työskennelleet tehtaalla noin 35 vuotta. Nykyään työ edellyttää
tiimityötä ja moniosaamista. Täytyy oppia hallitsemaan viisi, kuusi ammattia.
Nimikekirjoa on karsittu, erilaiset vakanssit ja hierarkia ovat muisto vain. Nyt ollaan
vain prosessinhoitajia.
Hyvinvointi on ollut viime aikoina tapetilla Stora Enson tehtailla. Anjalankosken
kartonki- ja paperitehdas ovat molemmat olleet kahdeksan muun paperitehtaan ohella mukana
Paperiliiton ja Metsäteollisuuden yhdessä vuosina 20082009 toteuttaman ns.
Hyvis-projektin toteutuksessa. Hankkeen avulla pyrittiin selvittämään, miksi alalla on
niin paljon sairauslomia ja mistä ne johtuvat.
Sairauspoissaolot vähentyneet
Työntekijät olivat massa- ja paperiteollisuudessa poissa töistä sairauden tai
tapaturmien vuoksi keskimäärin 17 päivää vuodessa. Se on 7,4 prosenttia työajasta.
Luku ylittyi vain elintarviketeollisuudessa.
Sairauslomien määrä oli 6,49 prosenttia 2007, 6,64 prosenttia vuonna 2008 mutta
viime vuonna luku putosi 4,94 prosenttiin. Kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen
aikana prosentti oli 5,8, kun mukaan laskettiin myös tilapäistyövoima.
Projektin alkaessa olimme ensimmäinen paikkakunta, missä rakennemuutos oli jo
todella käynnissä. Vuonna 2007 meillä oli kaikkiaan 1 064 työntekijää, vuonna 2009
enää 599, jos määräaikaisia ei lasketa. Paperikone ykkönen suljettiin ja
kunnossapito, siivous ja vartiointi ulkoistettiin. Neuvottelut olivat tiukat, mutta
työnantajan ei tarvinnut irtisanoa ketään. Selvisimme tilanteesta eläkeputken ja
henkilöstösiirtojen avulla. Myös työterveyshuolto, työsuojelu ja henkilöstökoulutus
tulivat työntekijöiden tueksi, kertoo työsuojeluvaltuutettu Markku Leinonen.
Hänen työhuoneensa sijaitsee satavuotiaassa puuhuvilassa paperi- ja
kartonkitehtaiden välissä. Kivenheiton päässä on vuonna 1913 rakennettu kirkko, jonka
tehdas rakennutti, kun käynteihin jumalanpalveluksissa Sippolan kirkossa 20 kilometrin
päässä arveltiin kai kuluvan liian paljon työaikaa.
Kiusaaminen yllätti
Työterveyslaitoksen ensimmäisen kyselylomakkeen täytti 210 henkeä, vastausprosentti
oli noin 31. Kun irtisanomisuhka oli päällä, vain harva jaksoi kiinnostua. Vuonna 2009
vastaajia oli täsmälleen yhtä monta, mutta koska työntekijöiden määrä oli
laskenut, vastausprosentti oli suurempi.
Suurimmaksi syyksi sairauslomiin osoittautuivat tuki- ja liikuntaelinvaivat, mutta
viime vuonna alaa valtasi masennus, kertoo henkilöstön kehittämispäällikkö Anu
Neuvonen.
Se, että kokonaista 17 prosenttia vastanneista koki tulevansa kiusatuksi, yllätti
sekä hänet että Markku Leinosen. Kukaan ei ollut ottanut asiaa esille aikaisemmin, ei
työpaikalla eikä työterveyshuollossa. Useimpia kiusasivat työtoverit, osaa esimiehet.
Osaltaan asiaan on voinut vaikuttaa 1940-luvulla syntyneiden painostaminen pois töistä,
sanoo Leinonen.
Stora Ensolla on nyt ohjeistus epäasiallisen kohtelun tunnistamista varten. Huonoja
merkkejä ovat työtoverien eristäminen, henkinen väkivalta, kiusaaminen tai syrjintä
työssä. Kiusaamisen torjuntaan osallistuvat eri tasoilla toimivat esimiehet,
työsuojeluvaltuutetut ja työterveyshuolto sekä tarvittaessa myös ulkopuoliset
asiantuntijat.
Oma ilmoitus hyvä asia
Paperin vuoden 2008 työehtosopimukseen tuli mukaan mahdollisuus tehdä
sairastumisilmoitus itse. Korkeintaan kolme päivää kestävästä sairauslomasta ei
vaadita lääkärintodistusta. Väärinkäytöksiä ei ole uuden käytännön aikana
havaittu.
Jos sairauslomia halutaan vähentää, pitää panostaa työntekijöiden työkykyyn.
Stora Enso on kouluttanut esimiehiä puuttumaan asioihin varhaisessa vaiheessa. Huomiota
kiinnitetään, jos jollekulle alkaa kertyä paljon sairauspoissaoloja, käytös muuttuu
tai työstä selviytyminen alkaa tuottaa vaikeuksia.
Esimiehet keskustelevat työntekijän kanssa, sitten tulee mukaan
osastopäällikkö, ja työntekijä voi ottaa tuekseen työsuojeluvaltuutetun tai
luottamusmiehen. Seuraavaksi kuvaan tulee työterveyshuolto. Työntekijän kuntoutustarve
selvitetään samoin kuin se, voiko henkilö jatkaa vanhassa työssään vai löytyykö
hänelle paremmin sopivaa työtä, Leinonen kertoo.
Kolmivuorotyö koettelee terveyttä. Osana Hyvis-projektia
kokeillaan lyhyempiä vuoroja: kaksi aamuvuoroa, kaksi päivävuoroa, kaksi iltavuoroa ja
sen päälle neljä päivää vapaata.
Prosessinhoitajina työskentelevien Pasi Ukkolan, Janne Peltolan, Jarkko
Tanin ja Sami Ukkolan mielipiteet uudesta vuorojärjestelmästä jakautuvat.
Ehtiikö kroppa palautua, kun vuoro seuraa toistaa, ja miten ehtii tavata kavereita?
Yhdestä asiasta kaikki ovat samaa mieltä. Hyvinvointi edellyttää, että työn
kuormittavuus pysyy kohtuullisena.
Meitä on aina vain vähemmän ja jokainen joutuu tekemään entistä useampia
töitä!
Tekniikan pitää myös toimia. Näin sanovat Oskari Vuojolahti, Petri
Rantala ja kesätöissä oleva, kemian tekniikan opiskelija Jutta Tiitinen
jälkikäsittelyssä, missä arkkileikkuri parhaillaan reistailee.
Turvallinen ja mukava työ
Panostus hyvinvointiin edellyttää tietoa. Avainhenkilöitä onkin Stora Ensolla
koulutettu työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Työoloja, työtehtäviä ja
työkohteita tutkitaan säännöllisesti. Vaarojen tunnistamiseen ja niiden merkityksen
arviointiin panostetaan tällä hetkellä kovasti. Tälle vuodelle on sovittu 59
riskienarviointikohdetta ja ne edellyttävät noin 295 tapaamista vuoden aikana eri
työosastojen henkilöstön kanssa. Työ jatkuu kahden seuraavan vuoden ajan.
Anu Neuvonen korostaa, että sairauspoissaolojen ja tiettyjen osastojen välillä on
selvä yhteys. Fyysisesti raskas työ pakkaamisen ja valmistuksen aloilla näkyy selvästi
numeroissa.
Tavoite on, että kaikki työntekijät voivat tehdä työtä turvallisesti ja
asiallista korvausta vastaan. Töihin pitää olla hauska lähteä, sanoo Markku Leinonen
ja on sitä mieltä, että Hyvis-projektia selvästi tarvittiin.
Jatkamme nyt töitä sen puolesta, että ihmiset kokisivat työnsä
merkitykselliseksi ja haastavaksi. Avain on työyhteisö. Ryhmät ovat minimitasolla,
kanssakäyminen on tiivistä eikä säröjä saisi syntyä, sanoo työsuojeluvaltuutettu
Leinonen.
Ingegerd Ekstrand
kuvat Patrik Lindström
Rakennemuutoksen vuoksi työtaakkaa on jakamassa yhä pienempi joukko
työntekijöitä. Jotta he jaksaisivat tehdä töitä entiseen tapaan, on aina vain
tärkeämpää voida vaikuttaa hyvinvointiin ja työoloihin, toteaa Paperiliiton
puheenjohtaja Jouko Ahonen.
Tutkimus tehtiin työntekijöille suunnattuina kyselyinä 2008 ja 2009.
Vastausprosentti oli ensimmäisenä vuotena 51,6 prosenttia ja toisena 48,9. Eniten
vastauksia tuli UPM Tervasaaresta, jossa kyselyyn osallistuneista 80 prosenttia vastasi.
Tulokset yhdistettiin sairauspoissaoloja koskeviin tilastoihin. Lisäksi haastateltiin
Paperiliiton ammattiosastojen edustajia, työntekijöitä, linjajohtajia,
työterveyshuoltoa sekä työsuojelun ja henkilöstöhallinnon parissa toimivia
henkilöitä. Niin ikään kerättiin tietoa tehtaiden aiemmista toimista työhyvinvoinnin
lisäämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Tutkimuksen tuloksia käsiteltiin
sitten neljässä työseminaarissa.