– Silloin on hyvinvointi huipussaan, kaksikko toteaa.

He seuraava monelta näytöltä, että kaikki sujuu Stora Enson Anjalankosken kartonkitehtaalla niin kuin pitää. Valvomossa sinkoilee vitsejä ja kommentteja, mutta katseet ovat tiukasti näytöissä. Jos jotain tapahtuu, asiaan on puututtava oitis.

Molemmat ovat työskennelleet tehtaalla noin 35 vuotta. Nykyään työ edellyttää tiimityötä ja moniosaamista. Täytyy oppia hallitsemaan viisi, kuusi ammattia. Nimikekirjoa on karsittu, erilaiset vakanssit ja hierarkia ovat muisto vain. Nyt ollaan vain prosessinhoitajia.

Hyvinvointi on ollut viime aikoina tapetilla Stora Enson tehtailla. Anjalankosken kartonki- ja paperitehdas ovat molemmat olleet kahdeksan muun paperitehtaan ohella mukana Paperiliiton ja Metsäteollisuuden yhdessä vuosina 2008–2009 toteuttaman ns. Hyvis-projektin toteutuksessa. Hankkeen avulla pyrittiin selvittämään, miksi alalla on niin paljon sairauslomia ja mistä ne johtuvat.

Sairauspoissaolot vähentyneet

Työntekijät olivat massa- ja paperiteollisuudessa poissa töistä sairauden tai tapaturmien vuoksi keskimäärin 17 päivää vuodessa. Se on 7,4 prosenttia työajasta. Luku ylittyi vain elintarviketeollisuudessa.

Sairauslomien määrä oli 6,49 prosenttia 2007, 6,64 prosenttia vuonna 2008 mutta viime vuonna luku putosi 4,94 prosenttiin. Kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana prosentti oli 5,8, kun mukaan laskettiin myös tilapäistyövoima.

– Projektin alkaessa olimme ensimmäinen paikkakunta, missä rakennemuutos oli jo todella käynnissä. Vuonna 2007 meillä oli kaikkiaan 1 064 työntekijää, vuonna 2009 enää 599, jos määräaikaisia ei lasketa. Paperikone ykkönen suljettiin ja kunnossapito, siivous ja vartiointi ulkoistettiin. Neuvottelut olivat tiukat, mutta työnantajan ei tarvinnut irtisanoa ketään. Selvisimme tilanteesta eläkeputken ja henkilöstösiirtojen avulla. Myös työterveyshuolto, työsuojelu ja henkilöstökoulutus tulivat työntekijöiden tueksi, kertoo työsuojeluvaltuutettu Markku Leinonen.

Hänen työhuoneensa sijaitsee satavuotiaassa puuhuvilassa paperi- ja kartonkitehtaiden välissä. Kivenheiton päässä on vuonna 1913 rakennettu kirkko, jonka tehdas rakennutti, kun käynteihin jumalanpalveluksissa Sippolan kirkossa 20 kilometrin päässä arveltiin kai kuluvan liian paljon työaikaa.

Kiusaaminen yllätti

Työterveyslaitoksen ensimmäisen kyselylomakkeen täytti 210 henkeä, vastausprosentti oli noin 31. Kun irtisanomisuhka oli päällä, vain harva jaksoi kiinnostua. Vuonna 2009 vastaajia oli täsmälleen yhtä monta, mutta koska työntekijöiden määrä oli laskenut, vastausprosentti oli suurempi.

Suurimmaksi syyksi sairauslomiin osoittautuivat tuki- ja liikuntaelinvaivat, mutta viime vuonna alaa valtasi masennus, kertoo henkilöstön kehittämispäällikkö Anu Neuvonen.

Se, että kokonaista 17 prosenttia vastanneista koki tulevansa kiusatuksi, yllätti sekä hänet että Markku Leinosen. Kukaan ei ollut ottanut asiaa esille aikaisemmin, ei työpaikalla eikä työterveyshuollossa. Useimpia kiusasivat työtoverit, osaa esimiehet. Osaltaan asiaan on voinut vaikuttaa 1940-luvulla syntyneiden painostaminen pois töistä, sanoo Leinonen.

Stora Ensolla on nyt ohjeistus epäasiallisen kohtelun tunnistamista varten. Huonoja merkkejä ovat työtoverien eristäminen, henkinen väkivalta, kiusaaminen tai syrjintä työssä. Kiusaamisen torjuntaan osallistuvat eri tasoilla toimivat esimiehet, työsuojeluvaltuutetut ja työterveyshuolto sekä tarvittaessa myös ulkopuoliset asiantuntijat.

Oma ilmoitus hyvä asia

Paperin vuoden 2008 työehtosopimukseen tuli mukaan mahdollisuus tehdä sairastumisilmoitus itse. Korkeintaan kolme päivää kestävästä sairauslomasta ei vaadita lääkärintodistusta. Väärinkäytöksiä ei ole uuden käytännön aikana havaittu.

Jos sairauslomia halutaan vähentää, pitää panostaa työntekijöiden työkykyyn. Stora Enso on kouluttanut esimiehiä puuttumaan asioihin varhaisessa vaiheessa. Huomiota kiinnitetään, jos jollekulle alkaa kertyä paljon sairauspoissaoloja, käytös muuttuu tai työstä selviytyminen alkaa tuottaa vaikeuksia.

– Esimiehet keskustelevat työntekijän kanssa, sitten tulee mukaan osastopäällikkö, ja työntekijä voi ottaa tuekseen työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen. Seuraavaksi kuvaan tulee työterveyshuolto. Työntekijän kuntoutustarve selvitetään samoin kuin se, voiko henkilö jatkaa vanhassa työssään vai löytyykö hänelle paremmin sopivaa työtä, Leinonen kertoo.

Kolmivuorotyö koettelee terveyttä. Osana Hyvis-projektia kokeillaan lyhyempiä vuoroja: kaksi aamuvuoroa, kaksi päivävuoroa, kaksi iltavuoroa ja sen päälle neljä päivää vapaata.

Prosessinhoitajina työskentelevien Pasi Ukkolan, Janne Peltolan, Jarkko Tanin ja Sami Ukkolan mielipiteet uudesta vuorojärjestelmästä jakautuvat. Ehtiikö kroppa palautua, kun vuoro seuraa toistaa, ja miten ehtii tavata kavereita?

Yhdestä asiasta kaikki ovat samaa mieltä. Hyvinvointi edellyttää, että työn kuormittavuus pysyy kohtuullisena.

– Meitä on aina vain vähemmän ja jokainen joutuu tekemään entistä useampia töitä!

Tekniikan pitää myös toimia. Näin sanovat Oskari Vuojolahti, Petri Rantala ja kesätöissä oleva, kemian tekniikan opiskelija Jutta Tiitinen jälkikäsittelyssä, missä arkkileikkuri parhaillaan reistailee.

Turvallinen ja mukava työ

Panostus hyvinvointiin edellyttää tietoa. Avainhenkilöitä onkin Stora Ensolla koulutettu työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Työoloja, työtehtäviä ja työkohteita tutkitaan säännöllisesti. Vaarojen tunnistamiseen ja niiden merkityksen arviointiin panostetaan tällä hetkellä kovasti. Tälle vuodelle on sovittu 59 riskienarviointikohdetta ja ne edellyttävät noin 295 tapaamista vuoden aikana eri työosastojen henkilöstön kanssa. Työ jatkuu kahden seuraavan vuoden ajan.

Anu Neuvonen korostaa, että sairauspoissaolojen ja tiettyjen osastojen välillä on selvä yhteys. Fyysisesti raskas työ pakkaamisen ja valmistuksen aloilla näkyy selvästi numeroissa.

Tavoite on, että kaikki työntekijät voivat tehdä työtä turvallisesti ja asiallista korvausta vastaan. Töihin pitää olla hauska lähteä, sanoo Markku Leinonen ja on sitä mieltä, että Hyvis-projektia selvästi tarvittiin.

– Jatkamme nyt töitä sen puolesta, että ihmiset kokisivat työnsä merkitykselliseksi ja haastavaksi. Avain on työyhteisö. Ryhmät ovat minimitasolla, kanssakäyminen on tiivistä eikä säröjä saisi syntyä, sanoo työsuojeluvaltuutettu Leinonen.

Ingegerd Ekstrand
kuvat Patrik Lindström 

– Rakennemuutoksen vuoksi työtaakkaa on jakamassa yhä pienempi joukko työntekijöitä. Jotta he jaksaisivat tehdä töitä entiseen tapaan, on aina vain tärkeämpää voida vaikuttaa hyvinvointiin ja työoloihin, toteaa Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen.

Sekä Ahonen että Metsäteollisuuden varatoimitusjohtaja Jari Forss pitävät tärkeänä, että tutkimuksen tuloksia hyödynnetään muissakin tehtaissa. Tutkimuksessa oli mukana kahdeksan tehdasta: Kirkniemi (Sappi Kirkniemi), M-real Tako, M-real Kyro Board, MetsäBotnia Kaskinen (2008, sittemmin suljettu), Stora Enson Anjalankosken tehtaat, Stora Enson Imatran tehtaat, UPM Rauma ja UPM Valkeakoski (Tervasaari).

Tutkimus tehtiin työntekijöille suunnattuina kyselyinä 2008 ja 2009. Vastausprosentti oli ensimmäisenä vuotena 51,6 prosenttia ja toisena 48,9. Eniten vastauksia tuli UPM Tervasaaresta, jossa kyselyyn osallistuneista 80 prosenttia vastasi.