Näin voidaan kiteyttää Kansainvälisen työjärjestön ILO:n toukokuussa 2007 julkaisema laaja selvitys. ILO:n edellinen raportti työelämän syrjinnästä ilmestyi vuonna 2003.

Monessa maassa naisten palkkasyrjintä on lieventynyt ja mahdollisuudet osallistua työelämään ovat parantuneet. Työn arvon arviointikeinojen terävöityminen mainitaan raportissa tärkeänä edistysaskeleena toiminnassa sukupuolten tasa-arvon puolesta.

Edistyminen ilmenee myös työlakien kehittymisenä ja syrjinnänvastaisten virallisten elinten perustamisena. Brasiliassa muodostettiin vuonna 2003 ensi kertaa rasismin torjumiseen ministeriöiden yhteinen sihteeristö. Etelä-Afrikan liike-elämän johtotehtävissä mustien miesten osuus on merkittävästi laajentunut vuosikymmenessä apartheid-järjestelmän kumoamisen jälkeen.

Raportin mukaan yhä useamman maan lainsäädännössä syrjinnästä työelämässä on tehty siviilioikeudellinen rikos. EU:n lainsäädännössä syrjintätapausten todistustaakkaa on siirretty syrjinnän kohteilta syrjinnän oletetuille harjoittajille, mikä on parantanut syrjinnän uhrien asemaa.

Julkaisussa tarjotaan esimerkkejä myös tapauksista, joissa yksityissektorin yritykset ovat tarkoituksellisesti tasapainottaneet henkilökuntansa koostumusta palkkaamalla lisää etnisten vähemmistöjen, vammaisten tai muiden syrjittyjen ryhmien edustajia.

Tupakoitsijat ja ylipainoiset syrjinnän uusia kohteita

Raportissa syrjinnän muodot jaetaan kolmeen ryhmään sen mukaan, kuinka pitkään niiden olemassaolo on tunnistettu ja tunnustettu. Naisten syrjinnän sekä rotuun, etniseen ryhmään ja uskontoon perustuvan syrjinnän tekijät sijoittavat ryhmään "kauan sitten tunnistetut muodot". Siihen kuuluvat myös maahanmuuttajien syrjintä, Intian surullisenkuuluisa kastijärjestelmä, joka kieltää alempien kastien jäseniltä tasavertaisen aseman, sekä Kiinassa ilmenevä maaseututaustaisten poljettu asema teollisuuskeskusten työmarkkinoilla.

"Äskettäin tunnistettuihin syrjinnän muotoihin" ILO:n selvityksen tekijät laskevat syrjinnän, joka perustuu uhrien ikään (nuoret, iäkkäät), seksuaaliseen suuntautumiseen (homot, lesbot), vammaisuuteen tai hiv-aidsiin.

Syrjinnän muotojen kolmantena ryhmänä tutkijat käsittelevät perintötekijöihin perustuvaa syrjintää sekä elämäntapaan perustuvaa syrjintää. Syrjinnän muotoina ne ovat vasta tulossa näkyviin.

Raportissa todetaan, että useassa maassa on paljastunut tapauksia, joissa tieto työntekijän tai -hakijan perinnöllisten sairauksien riskistä on johtanut syrjintään. Suomessa ja eräissä muissa maissa tätä syrjinnän uutta muotoa vastaan on jo reagoitu kieltämällä lailla perintötekijöihin perustuva syrjintä.

Elämäntavan "terveellisyydestä" on tulossa tekijä, joka vaikuttaa työpaikan saamiseen tai säilyttämiseen, ILO:n selvityksessä päätellään. Tupakointi ja ylipaino sekä verenpaineen ja kolesterolin korkeat arvot tiedetään terveysriskeiksi ja osin itseaiheutetuiksi. Mutta onko oikein, jos ne vaikuttavat kansalaisen asemaan työmarkkinoilla? Kysymys pysyy varmasti pitkään hyvin kiistanalaisena.

Raportin mukaan Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY on varoittanut tupakoitsijoiden syrjinnästä. Sen salliminen raivaisi tilaa syrjinnän muille muodoille, järjestö perustelee.

Equality at work: Tackling the challenges, ILO 2007
ILO:n verkkosivustossa englanniksi, saksaksi, ranskaksi, espanjaksi ja venäjäksi osoitteessa www.ilo.org/global/What_we_do/Publications/lang--en/index.htm