– Minusta korotukset ovat olleet yllättävänkin maltillisia, kommentoi Kiander työhuoneessaan, josta on hulppea näköala Pitkällesillalle.

Palkankorotusten on pelätty kiihdyttävän jo muutenkin kiihtyvää inflaatiota. Kiander ei tätä allekirjoita. Hän uskoo, että toteutuneet korotukset eivät juurikaan vauhdita inflaatiota. Kiander ei ylipäätään ole kovin huolissaan inflaatiosta.

– Inflaation kiihtyminen näyttää jäävän väliaikaiseksi ilmiöksi, vuonna 2009 tilanne on todennäköisesti jo toinen.

Hetkellisesti kiihtyvä inflaatio uhkaa kuitenkin syödä osan palkankorotuksista, mikä näkyy ensi vuonna palkansaajien reaaliansioiden kasvun laantumisena.

Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) julkaisi tämän ja ensi vuoden kattavan talousennusteensa muutama viikko sitten. Kuten muutkin tutkimuslaitokset, PT ennustaa Suomen talouden hyvän vireen jatkuvan. Pilviä taivaanrantaan tuo ainoastaan USA:n asuntoluottokriisi. Mutta sen vaikutukset Suomen ja koko EU-alueen talouteen jäänevät vähäisiksi, Kiander arvioi.

Pelkoa 1990-luvun alun laman toistumisesta ei siis ole, vaikka muutamat eurooppalaisetkin pankit ovat ajautuneet vaikeuksiin?

– Lamasta on turha murehtia. Suomen tilanne on huomattavasti parempi kuin 15 vuotta sitten. Esimerkiksi korkotasomme on paljon alhaisempi eikä näköpiirissä ole, että korot merkittävästi nykyisestä nousisivat.

Kianderin mukaan lähitulevaisuudessa kyse on siitä, eletäänkö nopean kasvun kautta, vai hidastuuko talouden kasvu normaaliksi.

Turhia uhkakuvia

Suomen talouskasvu on viime vuosina ollut EU-maiden nopeimpia. Myös julkinen talous on vahvassa kunnossa ja valtion velka eurooppalaisessa mittakaavassa siedettävällä tasolla. Lisäksi työttömyys laskee ripeää tahtia. Kaikesta tästä hyvästä huolimatta talouspoliittista keskustelua leimaa meillä pessimismi ja uhkakuvien maalaaminen.

– Meillä on kaikki syyt optimismiin, ja ainakin minä olen optimistinen, Jaakko Kiander sanoo ja esittää lisää myönteisiä faktoja.

– Suomalaiset firmat ovat erittäin hyvässä kunnossa, olemme innovatiivisia, tuottavuutemme on huippuluokkaa, vienti vetää ja tuo rahaa kansantalouteen. Lisäksi yritysten investoinnitkin ovat kääntyneet kasvuun.

Todelliseksi optimistiksi Kiander paljastuu, kun puhe kääntyy työllisyyteen. Hän ei ihmettele lainkaan sitä, että työttömyys on viime vuosina laskenut kiihtyvää tahtia.

– Minä uskoin jo laman aikana, että täystyöllisyys on mahdollista saavuttaa. Nyt siihen näyttävät alkavan muutkin uskoa, hän naurahtaa.

Kiander korostaa, että työllisyyden edistämisessä harjoitettu talouspolitiikka on avainasemassa, eivät yksittäiset temput. Tempuilla Kiander tarkoittaa esimerkiksi kotitalousvähennystä, vuorotteluvapaajärjestelmää ja erilaisia tukia, joilla työttömien palkkaamista on helpotettu.

Kiitosta hallituksille

Jaakko Kiander antaa laman jälkeisille hallitukselle kiitosta siitä, että ne ovat harjoittaneet johdonmukaisesti työllisyyttä tukevaa talouspolitiikka. Nykyisen hallituksen toimissakaan ei ole tässä suhteessa moitittavaa, vaikka ote ei ole yhtä aktiivinen kuin aiemmilla hallituksilla.

– Nyt asioiden annetaan enemmän kulkea omalla painollaan.

Kauneusvirheitäkin hallituksen linjauksista löytyy. Niitä ovat yritysten ja maatilojen vapauttaminen perintöverosta, osinkojen verotuksen keventäminen, maatalouden investointien avokätinen tukeminen budjettivaroista ja kunnallisten palvelumaksujen korotukset. Energia- ja alkoholiverojen korottaminen on ilmasto- ja terveyspolitiikan näkökulmasta perusteltua, mutta kiristys kiihdyttää inflaatiota.

– Meillä on porvarihallitus ja se näkyy linjauksissa. Perintöveroratkaisua ei voi pitää palkansaajien kannalta oikeudenmukaisena. Oikeudenmukainen ratkaisu olisi poistaa perintövero kokonaan. Nyt tavalliset palkansaajat joutuvat entiseen tapaan maksamaan asunnoista ja kesämökeistä veroa.

Pulaa työntekijöistä

Jaakko Kiander korostaa, että pitemmällä, 20–30 vuoden aikavälillä, on mahdotonta ennustaa talouden kehitystä. Siitä huolimatta nykyisenkaltainen hyvinvointivaltio on hänen mielestään mahdollista säilyttää.

– Ongelmana tulee olemaan, riittääkö meillä työntekijöitä tuottamaan hyvinvointipalveluja. Toisaalta Suomi elää kansainvälisessä taloudessa ja työvoimapulaa voidaan torjua ulkomaisen työvoiman avulla. Meillä on joustavat ja koko ajan kansainvälistyvät työmarkkinat. Työllistyessään maahanmuuttajat omalta osaltaan rahoittavat hyvinvointipalveluja ja eläkkeitä.

Varakkaimmat on vapautettu verosta,
mutta keskiluokka maksaa kiltisti

Muun muassa Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n ja sen tutkimuslaitoksen ETLA:n toimitusjohtaja Sixten Korkman on kantanut huolta suomalaisen hyvinvointivaltion paisumisesta yli äyräidensä ja tarpeesta leikata palveluja. Muuten tulevien sukupolvien maksutaakka on liian suuri.

– Tällaisten puheenvuorojen taustalla on oletus, että veroja ei voi missään olosuhteissa korottaa. Näkemys ei mielestäni ole realistinen. Suomalaisten tulotaso nousee, joten verojakin voidaan pitemmällä aikavälillä hieman korottaa.

Jaakko Kiander huomauttaa, että yhteiskunnan varakkain osa, jolla on runsaasti pääomatuloja, on jo käytännössä vapautettu veroista.

– Voidaan kysyä, onko tämä kestävää politiikkaa. Nyt lasketaan sen varaan, että keskiluokka maksaa kiltisti veronsa.

PIRJO PAJUNEN