Uusikaupunkilainen Hanna Ruotsala näki lehti-ilmoituksen, jossa haettiin opiskelijoita prosessinhoitajan koulutukseen, kemiantekniikan perustutkintoon. Ruotsala tarttui tilaisuuteen. Vuonna 2004 hänestä tuli Neste Oilin Naantalin jalostamon toinen naisoperaattori, yksi muurinmurtajista, kuten työkaveri tulkitsee. Tämän vuoden alusta alkaen Ruotsala on ollut myös jalostamon Kemianliiton työntekijöiden varapääluottamusmies, työkavereiden täydellä tuella.

– Sattuman kauppaa, Ruotsala kuittaa uran alun, mutta myöntää, että ammatinvalinta onnistui.

– En olisi itsekään uskonut joku vuosi sitten, että olen öljynjalostamolla töissä.

Varapääluottamusmiehen työt ovat vasta aluillaan, opettelua riittää. Nyt työpaikalla yksi avoimista kysymyksistä on 12-tunnin työpäivään siirtyminen.

– Siinä on puolensa. Toisaalta ovat pitkät vapaat, mutta työpäivä on pitkä, aamuseitsemästä iltaseitsemään ja iltavuoro illasta aamuun. Siinä ei sitten paljon muuta tehdä kuin käydään kotona nukkumassa.

Naisia saisi tulla lisää

Operaattorin pesti merkitsee jatkuvaa kolmivuorotyötä. Vuorossa on kerrallaan 30 työntekijää. Naisoperaattorien määrä on kasvanut, silti heitä on vasta neljä. Naisten tulo alalle on siistinyt kielenkäyttöä ja rikastanut keskustelunaiheita, mutta yksin tein murtanut ennakkoluuloja. Neste Oililla on tehty jo nyt paljon työtä tasa-arvoasioiden eteen. Ruotsalan kokemukset naisena miesvaltaisessa porukassa ovat vain hyviä.

Ruotsala huomauttaa, että Naantalin Neste Oilin tuntumaan on kaavailtu uutta diesellaitosta. Se sekä alan ikärakenne tietävät lisää työpaikkoja.

– Naisia ei ole hakijoina hirveästi. Alaa ei tarvitse pelätä, kyllä täällä pärjää naisena, eikä ala ole fyysisesti niin raskasta.

Työ ja työkaverit opettavat

– Kun tulin työhön en tiennyt öljynjalostuksesta mitään. En ollut venttiiliavainta nähnytkään.

Perehdytys jalostamolla on perinpohjainen. Tämä johtuu myös laitoksen luonteesta.

– Me olemme vaarallisten kemikaalien kanssa tekemisissä. Operaattoreilla on valtava vastuu, Ruotsala vakavoituu. Omilla erehdyksillä voi aiheuttaa vaarallisia tilanteita ja tuotannon menetyksiä.

– Kun aloitin työt, piti opetella ajattelemaan eri tavalla. Ennen kuin tekee jotakin, pitää miettiä, mitä on tekemässä. Jos nyt otan tämän venttiilin auki, niin mitä se tarkoittaa.

Sama ajattelutapa on siirtynyt myös siviilielämään.

– Minut on positiivisessa mielessä aivopesty turvallisuusasioissa. Jos nyt nousen kotona tuolille, niin ajattelen, että voin myös pudota siltä.

Työtä aamulla, illalla ja yöllä

Operaattori Ruotsala vastaa mm. tuotteiden valmistumisesta, näytteiden ottamisesta ja siirtojen oikeasta linjauksesta. Työtä tehdään myös ohjaamossa, valvotaan siirtoja, hälytyksiä, laivauksia, koneita ja laitteita. Jalostamoalueella putkia riittää. Linjaston kulku on tunnettava, jotta oikea kemikaali ohjataan oikeaan säiliöön. Osa venttiileistä voidaan avata sähköisesti, osa avataan silti reilusti vääntämällä. Viime kädessä Hanna Ruotsala on siis rautakoura, jolla venttiiliavain pysyy kädessä.

– Jotkut venttiileistä ovat niin tiukassa, etteivät miehetkään saa niitä yksin auki, Ruotsala toteaa. Apua saa, kun tarvitsee.

– En tykkäisi sellaista työtä tehdä, joka on pikkutarkkaa näpertelyä, sitä minun kärsivällisyyteni ei kestäisi.

– Työn vastapainona yritän pitää ihmissuhteet kunnossa, mikä on yksi vuorotyön haasteista. Minulla on aina monta rautaa tulessa, Ruotsala nauraa. Päälle painaa myös erikoisammattitutkinnon suorittaminen.

– Ei ole pakko puutua siihen työhön, mihin on tullut, hän osoittaa työpaikan eduksi. Ja tervettä optimismia riittää.

– Sitä kuitenkin uskoo, että ihminen pystyy ihan mihin tahansa, mitä haluaa tehdä.

SINI SILVÀN