Korvaava työ on hiipinyt työpaikoille vaivihkaa viime vuosina. Sitä tehdään silloin, kun sairausloma estää varsinaisen työn tekemisen. Parhaimmillaan korvaava työ edistää tervehtymistä, pahimmillaan se on silkkaa simputusta.

– Arvioimme, että asiasta sopiminen työehtosopimuksessa parantaa nykytilannetta. Tällä torjutaan uhka, että työnantaja yksipuolisesti päättäisi asiasta, Metallin vastaava työsuojelusihteeri Juha Pesola kertoo.

Korvaava työ on käytössä useissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa. Suomeen se on tullut kansainvälisten konsernien myötä ja on SAK:laisilla aloilla yleisintä teollisuudessa.

Yhtenä syynä korvaavan työn yleistymiseen ovat lisääntyneet sairauspoissaolot.

– Suomessa sairauspoissaoloja on enemmän kuin Euroopan tai USA:n laitoksissa. Silloin herkästi tulee konsernitasolta viestiä, että tehkää asialle jotakin. Korvaava työ on tässä yksi keino, kuvailee Kemianliiton työympäristösihteeri Kari Mäkelä.

Kemianliitolla ei ole korvaavasta työstä toistaiseksi ohjeistusta. Mäkelän mukaan joillakin työpaikoilla on kuitenkin paikallisesti sovittu asiasta.

– Meillä on esimerkkejä työntekijöiden kannalta hyvistä ja toimivista sopimuksista. Toinen ääripää ovat työpaikat, joissa työnantaja pyrkii yksipuolisesti päättämään asiasta.

Tällaisissa tapauksissa työntekijä voidaan määrätä korvaavaan työhön, vaikka työntekijän työkyvystä ei ole työterveyslääkärin lausuntoa. Joskus työnantaja sopii korvaavan työn käytännöistä työterveyshuollon kanssa, mutta asiasta ei kerrota työntekijöille tai heidän edustajilleen.

Lääkäri päättää

Asiantuntijalääkäri Kari Haring SAK:sta korostaa, että korvaavasta työstä päätettäessä viimekätisen harkinnan ja vastuun täytyy aina olla työterveyslääkärillä.

– Kyse on tapauskohtaisesta harkinnasta. Sairauslomalle on aina perusteltu syy, eikä korvaavan työn tekeminen ole kaikissa sairauksissa mahdollista.

Haring ja Juha Pesola ovat yhtä mieltä siitä, että korvaava työ on erityisen suuri haaste työterveyshuollolle.

– Työterveyslääkärin on tunnettava työpaikan olosuhteet hyvin, jotta hän voi arvioida työntekijän mahdollisuutta tehdä korvaavaa työtä. Tämä edellyttää, että työpaikkaselvitys ja riskienkartoitus on tehty, Pesola korostaa.

SAK:n päälakimies Timo Koskinen pitää tärkeänä, että korvaavan työn pelisäännöt sovitaan työpaikoilla etukäteen yt-menettelyssä.

– On hyvä sopia ihan konkreettisista menettelytavoista, esimerkiksi maksaako työnantaja taksikulut, jos työntekijä tulee jalka paketissa työpaikalle.

SAK:ssa on valmistunut muistio korvaavasta työstä liittojen käyttöön. Siihen on koottu näkemyksiä pelisäännöiksi.

Riskejä ja mahdollisuuksia

Kari Haring sanoo, että korvaavaan työhön liittyy työntekijöiden näkökulmasta riskejä, mutta myös mahdollisuuksia. Parhaimmillaan työ edistää työntekijän paranemista, ehkäisee syrjäytymistä työelämästä ja voi tarjota mahdollisuuden edetä uralla.

– Pahimmillaan työskentely hidastaa tervehtymistä. Esiin on tullut myös tapauksia, joissa korvaavaa työtä on käytetty simputtamisen välineenä.

Juha Pesolasta on ymmärrettävää, että työntekijöitä käytäntö saattaa arveluttaa.

– Perinteinen käsityshän on, että sairaana ollaan poissa työstä. Pitkän sairausloman aikana työhön paluu voi kuitenkin vaikeutua.

Korvaava työ soveltuu parhaiten suurille työpaikoille, joissa yhteistoiminta työntekijöiden ja johdon välillä pelaa ja tarjolla on laaja kirjo erityyppisiä töitä.

– On vaikea kuvitella, että kovin pienellä työpaikalla olisi edes mahdollisuutta järjestää korvaavaa työtä, Kari Haring sanoo.

Tilastoja siitä, paljonko korvaavaa työtä tehdään, ei ole. Se kuitenkin tiedetään, että toimihenkilöammateissa korvaavan työn tekeminen on yleisempää kuin työntekijöillä.

– Korvaavan työn tekemistä pitäisi ryhtyä tilastoimaan. Näin saataisiin tietoa ilmiön yleisyydestä ja voitaisiin myös seurata, käytetäänkö korvaavaa työtä sairausloma- ja työtapaturmatilastojen kaunisteluun, sanoo Timo Koskinen.

Hänen mukaansa jatkossa joudutaan myös miettimään, pitäisikö korvaavasta työstä saada jotakin lainsäädäntöön. Nykyisin laki ei tunne korvaavan työn käsitettä.

PIRJO PAJUNEN

Korvaava työ voi olla

• Kevennettyä työtä omassa työtehtävässä
• Työtä toisessa työtehtävässä
• Oman työn kannalta tarpeellista koulutusta

Vapaaehtoista ja väliaikaista

Korvaavasta työstä sovittaessa on hyvä kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:

• Työterveyslääkäri tekee aina arvion työkyvystä ja vastaa siitä, että korvaava työ ei hidasta sairaudesta paranemista.
• Työntekijällä on oikeus ottaa selvittelytilanteeseen mukaan työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies.
• Korvaava työ ei saa laskea ansiotasoa. Jos työ on aiempaa vaativampaa, palkkaa pitää nostaa.
• Korvaavan työn tekeminen on vapaaehtoista.
• Korvaava työ on aina väliaikaista, ja sen päätyttyä työntekijällä on oikeus palata aiempaan työhönsä.

ABB:n Vaasan tehtaalla korvaavasta työstä on ollut kaksi vuotta käytössä paikallisesti sovittu ohje. Ohjeistus on toiminut hyvin ja korvaava työtä on lähdetty etsimään yleensä työntekijän aloitteesta, kertoo Erkki Kuusikko. Hän on toiminut tehtaalla työsuojeluvaltuutettuna 26 vuotta. Nykyisin hän on tehtaan turvallisuusvastaava.

Kuusikko haluaa korostaa kahta asiaa: selkeitä yhdessä laadittuja menettelytapaohjeita, ja työterveyshuollon keskeistä roolia.

– Työterveyslääkärin on tunnettava hyvin työpaikan olosuhteet. Tämä edellyttää, että työpaikalla myös käydään. Työterveyslääkäri vastaa siitä, että työstä ei aiheudu työntekijälle haittaa. Insinöörit eivät tätä asiaa voi päättää.

Kuusikko neuvoo myös miettimään pelisäännöt huolella yhdessä ennen kuin korvaava työ otetaan käyttöön.

– On tärkeää, että kaikki työpaikalla tietävät, miten menetellään.

ABB:n tehtaalla korvaavaan työhön päädytään suhteellisen harvoin, vain muutaman kerran vuodessa.

– Hankaluus on siinä, että korvaavaa työtä ei ole kovin helppo järjestää. Monet kevyemmät hommat on viime vuosina ulkoistettu.

Kuusikon mukaan tyypillinen tapaus on sellainen, että työntekijä pyytää päästä korvaavan työhön, kun Kelan maksama ansioon suhteutettu sairauspäiväraha uhkaa katketa ja tulotaso laskea.