vane.jpg (302 bytes)

Palkat ja tehokkuus terveydenhuollossa

Suvi-Anne Siimes
  Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja

Suvi-Anne Siimes, Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtajavi-ne-pi.gif (120 bytes)  Vietin pitkästä aikaa aamupäivän entisessä työpaikassani Eduskunnassa. Minut vei sinne seminaari Tutkimuksen ja tuotekehityksen merkitys terveydenhuollossa.

Vierailu osui kiinnostavaan ajankohtaan. Budjetin lähetekeskustelu oli juuri alkamassa ja kunta-alalla mietittiin, irtoavatko hoitajat kunta-alan keskitetystä neuvottelujärjestelmästä.

Terveydenhuoltoa rahoitetaan verovaroilla ja palkasta perittävillä sairasvakuutusmaksuilla. Rahaa kertyy myös asiakasmaksuista ja maamme eurooppalaisittain korkeasta lääkkeiden omavastuuosuudesta. Siksi uusilla innovaatioilla ja toimintatavoilla on terveydenhuollossa poikkeuksellisen paljon väliä, aivan kuten on silläkin, jos uudistuksia ei suosita tai jos niihin ei lainkaan kannusteta.

Terveydenhuollon suuret luvut ovat myös hoitajien haasteena. Yleinen mielipide kannattaa hoitajien palkkojen nostamista, mutta kunnat ja valtio ovat kitsaita. Hoitajia on niin paljon, että pienikin lisä tuntuu suurena maksajien kukkarossa. Voi silti olla, että terveydenhuoltomme haasteita ei voida muutoinkaan ratkaista ilman merkittävää lisäpanostusta.

Hoitajien palkat ovat Suomessa muihin Pohjoismaihin verrattuna pieniä. Myös henkilöstömitoitus on niukempi kuin muualla. Jopa lääkemenomme ovat asukasta kohti laskettuina pienimmät kehittyneiden EU-maiden joukossa.

Terveydenhuoltomenojemme bkt-osuuden alhaisuus ei siis selity pelkällä muita maita suuremmalla tehokkuudella. Karu tosiasia on, että Suomi panostaa terveydenhoitoon vähemmän kuin muu kehittynyt Eurooppa. Lisäksi maamme hoitokäytännöissä ja korvauspäätöksissä on vielä alueellisiakin eroja.

Totuus on tarua ihmeellisempää myös hoitoalan arjessa. Palkan lisäksi myös työolot kaipaavat parantamista, sillä potilasturvallisuutta vaarantavat ruuhkat ovat jokapäiväistä todellisuutta varsinkin suurissa kaupungeissa. Siksi muutosta tarvitaan muuallakin kuin kunta-alan neuvottelujärjestelmässä.

Terveydenhuollossa tarvitaan parempia palkkoja. Niiden lisäksi tarvitaan myös uusia innovaatioita ja uusia tapoja toimia. Niistä puhuttiin myös eduskunnan seminaarissa.

Innovaatiot ja uudet toimintatavat lisäävät tuottavuutta. Tuottavuuden kasvu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hoitajien pitäisi juosta vielä nykyistäkin enemmän tukka putkella. Kyse on enemmänkin siitä, että otetaan kaikki hyöty irti tekniikan ja lääkehoidon kehityksestä. Kyse on myös hoitoon sitoutumisesta, sairauksien ennaltaehkäisystä ja siitä, että terveyttä hoidetaan ja edistetään myös terveydenhuollon toimipisteiden ulkopuolella.

Innovaatioita pitää arvostaa ja niistä pitää palkita myös terveydenhuollossa. Vaatimus koskee yhtä lailla uusia lääkkeitä kuin hoitotyön kehittämistä, palveluketjujen rakentamista ja vaikkapa sähköistä asiointia terveydenhuollossa.

Asioita pitää ajatella myös palveluiden tarvitsijoiden näkökulmasta. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöillä on paljon kehittämisideoita. Niitä pitää kuunnella kunnissa tarkkaan senkin jälkeen, kun hoitajien palkka-asiat ovat poissa päiväjärjestyksestä.

Palkkatyöläinen 3.10.2007 nro 8/07

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullejutun alkuun

ne339999.gif (51 bytes)