Vierailu osui kiinnostavaan ajankohtaan. Budjetin lähetekeskustelu oli
juuri alkamassa ja kunta-alalla mietittiin, irtoavatko hoitajat kunta-alan keskitetystä
neuvottelujärjestelmästä.
Terveydenhuoltoa rahoitetaan verovaroilla ja palkasta perittävillä
sairasvakuutusmaksuilla. Rahaa kertyy myös asiakasmaksuista ja maamme eurooppalaisittain
korkeasta lääkkeiden omavastuuosuudesta. Siksi uusilla innovaatioilla ja
toimintatavoilla on terveydenhuollossa poikkeuksellisen paljon väliä, aivan kuten on
silläkin, jos uudistuksia ei suosita tai jos niihin ei lainkaan kannusteta.
Terveydenhuollon suuret luvut ovat myös hoitajien haasteena. Yleinen mielipide
kannattaa hoitajien palkkojen nostamista, mutta kunnat ja valtio ovat kitsaita. Hoitajia
on niin paljon, että pienikin lisä tuntuu suurena maksajien kukkarossa. Voi silti olla,
että terveydenhuoltomme haasteita ei voida muutoinkaan ratkaista ilman merkittävää
lisäpanostusta.
Hoitajien palkat ovat Suomessa muihin Pohjoismaihin verrattuna pieniä. Myös
henkilöstömitoitus on niukempi kuin muualla. Jopa lääkemenomme ovat asukasta kohti
laskettuina pienimmät kehittyneiden EU-maiden joukossa.
Terveydenhuoltomenojemme bkt-osuuden alhaisuus ei siis selity pelkällä muita maita
suuremmalla tehokkuudella. Karu tosiasia on, että Suomi panostaa terveydenhoitoon
vähemmän kuin muu kehittynyt Eurooppa. Lisäksi maamme hoitokäytännöissä ja
korvauspäätöksissä on vielä alueellisiakin eroja.
Totuus on tarua ihmeellisempää myös hoitoalan arjessa. Palkan lisäksi myös
työolot kaipaavat parantamista, sillä potilasturvallisuutta vaarantavat ruuhkat ovat
jokapäiväistä todellisuutta varsinkin suurissa kaupungeissa. Siksi muutosta tarvitaan
muuallakin kuin kunta-alan neuvottelujärjestelmässä.
Terveydenhuollossa tarvitaan parempia palkkoja. Niiden lisäksi tarvitaan myös uusia
innovaatioita ja uusia tapoja toimia. Niistä puhuttiin myös eduskunnan seminaarissa.
Innovaatiot ja uudet toimintatavat lisäävät tuottavuutta. Tuottavuuden kasvu ei
kuitenkaan tarkoita sitä, että hoitajien pitäisi juosta vielä nykyistäkin enemmän
tukka putkella. Kyse on enemmänkin siitä, että otetaan kaikki hyöty irti tekniikan ja
lääkehoidon kehityksestä. Kyse on myös hoitoon sitoutumisesta, sairauksien
ennaltaehkäisystä ja siitä, että terveyttä hoidetaan ja edistetään myös
terveydenhuollon toimipisteiden ulkopuolella.
Innovaatioita pitää arvostaa ja niistä pitää palkita myös terveydenhuollossa.
Vaatimus koskee yhtä lailla uusia lääkkeitä kuin hoitotyön kehittämistä,
palveluketjujen rakentamista ja vaikkapa sähköistä asiointia terveydenhuollossa.
Asioita pitää ajatella myös palveluiden tarvitsijoiden näkökulmasta. Esimerkiksi
sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöillä on paljon kehittämisideoita. Niitä
pitää kuunnella kunnissa tarkkaan senkin jälkeen, kun hoitajien palkka-asiat ovat
poissa päiväjärjestyksestä.