Onko ratojen huono kunto turvallisuusriski?
   – Radat ovat luvattoman huonossa kunnossa: ratainvestoinneissa on säästetty jo monta vuotta, minkä vuoksi meillä on ajolankavaurioita, turvalaitehäiriöitä ja muita ongelmia. Uuden hallituksen budjetti on tässä mielessä katastrofi. Talousarviosta puuttuu 50 miljoonaa euroa tärkeisiin ratahankkeisiin. Turvallisuusriskiä ei ole, mutta liikennerajoitusten määrä kasvaa.
   – Poliitikot käyttäytyvät ristiriitaisesti. Rautateillä sanotaan olevan uusi tulevaisuus ympäristönäkökulmineen, mutta valtiovalta viittaa kintaalla rataverkostosta huolehtimiseen.

Muutkin junat ovat myöhästelleet viime aikoina. Rassaako se veturinkuljettajia?
   – Rassaa ilman muuta. Matkustajat ovat VR:n henkilökunnalle kiukkuisia. Toisekseen myöhästelyt vaikuttavat rautatiehenkilöstön sosiaaliseen elämään. Sopimukset eivät pidä, koska työvuoro ei pääty aikataulun mukaan. Junien pitäisi ehdottomasti kulkea täsmällisesti.

Huolettaako raideliikenteen kilpailu?
   – Kilpailu tavaraliikenteessä avattiin vuoden alussa, henkilöliikenteen kilpailu näyttää siirtyvän tosi pitkälle. Huolena on se, että Suomeen tulee yhtiöitä kuorimaan kermaa päältä ja VR:lle jää rippeet kuljetettaviksi. Suomessa on valtaosin yksiraiteinen rataverkosto: jos kilpailija tulee huonolla kalustolla, se näkyy liikennehäiriöinä läpi rataverkon.
   – Kilpailua tai ei, me edellytämme, että veturinkuljettajille noudatetaan yleissitovan työehtosopimuksen ehtoja ja palkkoja.

Asut Raisiossa ja työpaikka on Helsingissä. Kuljetko junalla?
   – Kyllä, milteipä päivittäin kodin ja työpaikan väliä.

Olet ammatiltasi veturimies. Mikä työssä viehättää?
   – Minua viehätti kaikkein eniten nähdä suomalaiset vuodenajat. Junan veturista näkee hyvin luonnon muutokset.

Osaatko vielä ajaa veturia?
   – Uskoisin saavani veturin liikkeelle, mutta se ei ole sallittua. Jotta lisenssi on voimassa, täytyy käydä säännöllisesti terveystarkastuksissa, tenttimässä vuosittain junaturvallisuuteen liittyvä säädöstö ja ajaa veturia vähintään 40 tuntia vuodessa.

Miksi junaruoka on niin kallista?
   – Onhan se aika kallista. Keittiön valmistaminen erikoisolosuhteisiin ja ruoan tuominen junaan kasvattaa auttamattomasti kustannuksia.

Syökö veturimies omia eväitä vai junan ruokaa?
   – Veturimies ei juurikaan käy ravintolavaunussa syömässä. Tavarajunissa syödään vielä jonkin verran omia eväitä, mutta varikoilla on yleensä ruokailumahdollisuudet.

Ajetaanko junia väsyneenä?
   – Rautateillä se ei ole mahdollista, että ajo- ja lepoaikanormistoa ei noudateta. Veturinkuljettajan pisin yhtäjaksoinen ajoaika on 3,5 tuntia. Sen jälkeen on elpymisaika ja kuljettamista voi jatkaa 1,5 tuntia. Viisi tuntia on siis maksimi ajoaika, jonka jälkeen on oltava ruoka- ja lepoaika.

Miksi rautatieväellä on niin monta liittoa?
   – Historiallisista syistä. Rautateillä työskentelevillä on niin erilaiset tehtävät ja ammattikuntainen järjestäytyminen on ollut tapana.

Häämöttääkö eheytys?
   – En tiedä eheytyksestä, koska hajaannustakaan ei ole ollut. Teemme hyvää yhteistyötä.
   – En usko, että lähitulevaisuudessa rautatieläisten liitot yhdentyisivät. Yhdistyminen tapahtuu – jos on tapahtuakseen – isomman kuljetusalan liittouman kautta.

Kiinnostaako veturinkuljettajan työ nuoria?
   – Kyllä vaan. Tänä syksynä alkoi kolme VR:n järjestämää kurssia. Likikään kaikki halukkaat eivät päässeet koulutukseen.

Mikä on SAK:n haaste tänä päivänä?
   – Pitää kilpi kirkkaana palkansaajien etujärjestönä ja huolehtia siitä, että järjestäytymisaste pysyy korkealla. SAK-brändi on hyvä: iso osa palkansaajista samaistuu SAK:laisuuteen. Tästä on pidettävä huoli, vaikka keskusjärjestön rooli saattaa muuttua, kun järjestön sisälle tulee suuria liittokokonaisuuksia.

Miltä liittokierros maistuu?
   – Veturimiesten liitto pärjää liittokierroksellakin. Ehkä nyt on enemmän liikkumatilaa uudistaa alakohtaisia sopimuksia kuin tupon aikana. Tosin valtio tarjoaa nyt verokiristyksiä ja luvassa on öljyn hinnan korotuksia. Palkansaajien ostovoiman paranemisesta ei voi olleenkaan varma.

Keneen luotat?
   – Omaan vaimooni ehdottomasti. Ay-touhussa touhussa luotan veturinkuljettajiin ja liiton ihmisiin. Ylipäätään luotan aika isoon joukkoon ja siihen, että ihmisistä löytyy tarvittaessa solidaarisuutta.

Ketä ihailet?
   – Henkilöitä, jotka uskaltavat katsoa asioita ennakkoluulottomasti uudesta vinkkelistä. Kunnioitan aikatavalla esimerkiksi teollisuusliittojen porukoita, jotka ovat lähteneet funtsimaan asioita uudelleen ja miettivät suurliittoa.

Parasta syksyssä?
   – Pimeät illat ja kuulakkaat aurinkoiset päivät.

Mieliharrastus?
   – Moottoripyöräily yhdessä vaimoni kanssa. Harrastuksessa viehättää se, että ajaessa on siivottava syrjään kaikki muut ajatukset ja keskityttävä ajamiseen. Moottoripyöräily on hyvä konsti nollata pää.

Leena Seretin

  19+1 

Mitä haluat kysyä Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistyksen puheenjohtaja Mauri Koskenniemeltä?
   – Koska fuusio AKT:n kanssa ei toteutunut, miten näette tulevaisuutenne pienenä yhdistyksenä?