Elintarviketyöläisillä on yhteinen huoli alan tulevaisuudesta ja
työntekijöiden asemasta, mutta moni kokousedustaja pelkäsi liiton sisäisen tilanteen
edelleenkin heikentävän liiton kykyä täysipainoiseen ja yhtenäiseen edunvalvontaan.
Liiton puheenjohtajana jatkamaan valittu Veli-Matti Kuntonen haastoi kokousväen
jäsenhankintaan. Liiton jäsenmäärä on alan rakennemuutoksen velloessa laskenut eikä
kasvua ole lähivuosinakaan odotettavissa.
On tärkeää pitää SEL:n järjestäytymisaste korkeana. Vain jäsenten
äänellä voidaan menestyksellisesti kamppailla parempien työolosuhteiden ja työehtojen
puolesta, Kuntonen muistutti.
Ohjelma-asiakirja "Kotimainen ruoka kotimaista työtä" linjaa SEL:n
olevan vahva vaikuttaja elinkeinopolitiikassa. Liitto haluaa myös jatkossa säilyttää
itsenäisyytensä, joskin liiton on asiakirjan mukaan ennakoitava ja huomioitava
järjestörakenteen muutokset omassa toiminnassaan. SEL on jo aiemmin ilmoittanut, ettei
se ole mukana teollisuusliittojen fuusiohankkeessa.
Ruokatuotannossa SEL korostaa lähiruokaa ja pellolta pöytään ajatusta. Uusia
alan työpaikkoja liitto hakee suomalaisten ruokainnovaatioiden kautta. Myös ruoan
alkuperämerkintöjä liitto vaatii pakkauksiin.
Ohjelma-asiakirjan mukaan liitto toimii pohjoismaisen mallin puolesta ja haluaa
kiinnittää erityishuomion monikansallisten yritysten toimintatapoihin. Toiminnassa
jäsenten ehdoilla liitto on myös epätyypillisissä työsuhteissa olevien jäsenten
asialla. Liitto pitää tärkeänä korkeatasoista ammatillista koulutusta.
Sopimustoiminnassaan liitto kuuntelee jäseniään. Työehtosopimukset ovat tärkeitä,
etenkin kun neuvotteluilmapiiriä kiristävät tänä päivänä työnantajien koventuneet
asenteet ja kasvaneet tulostavoitteet sekä kansainvälistyminen.
Jäsendemokratiavaateita
Jäsendemokratiakeskustelu virisi ehdotuksesta, jonka mukaan edustajakokousvaalien
tulos ei näkyisikään liittohallituksen kokoonpanossa. Vasemmistoliittolaisia edustava
B-vaaliliitto halusi pitää hallituspaikat ennallaan (116) ja demarit
(A-vaaliliitto) vaativat vaalituloksen mukaista paikkajakoa eli 107.
Kokousedustaja Teuvo Vehmas Mikkelistä totesi vaalien olleen rehelliset ja työ
keskusvaalilautakunnassa oli hyvää.
Mutta tähänkö yksimielisyys loppui? Jos hallituspaikat säilyvät
entisellään vaalituloksesta huolimatta, niin SEL on siirtynyt lihatalon laskuoppiin,
jossa meetvurstiin saadaan lihaa 135 prosenttia. Miksi järjestetään vaalit, jos niiden
tulosta ei ole tarkoituskaan noudattaa, kyseli liha-alaa edustava Vehmas kokouksessa.
Melkein jokainen A-vaaliliittolainen kävi pöntössä vaatimassa jäsendemokratiaa.
Jokunen B-vaaliliiton edustaja kävi ilmoittamassa, että eduskunnassakin enemmistön
saanut muodostaa hallituksen. Niinpä vihjailut koko hallitusehdotuksen kaatamisesta
lannistivat vähemmistöön jääneet, eikä lopulta ehdotuksesta äänestetty.
Täydellinen oppositio työntekijöiden edunvalvonnassa ei tuntuisi luontevalta, etenkin
kun SAK:laisessa ay-liikkeessä on perinteisesti paikat jaettu vaalien mukaisesti. Niinpä
kaikki kokousvalinnat tapahtuivat muodollisesti yksimielisesti.
AINO PIETARINEN

Vuokratyötä ja määräaikaisia työsuhteita käytetään elintarvikealalla aivan
liian paljon. Tätä mieltä ovat Rajamäen Altialta Katja Koskinen ja Vantaan
Valiolta Toni Rajavaara. Nuorina kokousedustajina heitä huolettavat juuri nuoria
työntekijöitä koko ajan lisääntyvästi koskettavat asiat. Pätkätyöt ja niistä
johtuva epävarmuus on melkoinen ongelma omaa elämäänsä suunnitteleville nuorille.
Niin Koskinen kuin Rajavaarakin ovat myös huolissaan siitä, etteivät nuoret tiedä
tarpeeksi työntekijöiden oikeuksista eikä sopimuksista. Etenkin vuokrafirmat polkevat
niin palkkoja kuin muitakin työehtoja.
Katja Koskisen työpaikalla on paljon sesonkityöntekijöitä keväästä syksyyn ja
Toni Rajavaaran työpaikalla on runsaasti määräaikaisia, joista yli vuoden olleet on jo
usein vakinaistettu.
Erilaiset pätkätyön muodot asettavat luottamushenkilöstölle haasteita myös
jatkossa. Ihan pahimmasta päästä eivät Koskisen ja Rajavaaran työpaikat ole, sillä
molemmissa on sovittu, ettei vuokratyötä käytetä.