vane.jpg (302 bytes)

Opi verkosta kuinka kulttuurien yhteentörmäyksistä selvitään

Uniikki projekti tuo esiin uusruotsalaisten eteen työelämässä tulevia tilanteita. Näihin "kohtauksiin työelämässä" voi tutustua vapaasti verkossa.

pi-nu.gif (132 bytes) Yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuosi 2007

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Autonasentajat Mustafa ja Anders juttelevat verstaalla töitä tehdessään. Anders heittää huulta maahanmuuttajista, jotka ottavat mieluummin lentotunteja kuin ajavat metroa – ja vihjaa tietysti New Yorkin terrori-iskuihin. Mustafa vastaa norjalaisjutulla.

Anders pyytää Mustafaa mukaan pubiin. Mustafa sanoo olevansa väsynyt – ja Anders epäilee että johtuukohan se siitä, että Mustafa pieksää kotona vaimoaan. Lopeta jo, Mustafa sanoo.

Totta vai tarua? Tämä kohtaus on mukana "Kohtauksia työelämässä" -verkkokoulutusohjelmassa, jonka on tuottanut maahanmuuttajien integraatiota edistävä Rådet för integration, jossa ovat mukana muun muassa Ruotsin työmarkkinaosapuolet.

– Tarkoitus on herättää ajatuksia integraatiokysymyksiin liittyvästä problematiikasta. Kuinka maahanmuuttajia kohdellaan, kuinka helppoa on syrjiä, talloa tarkoittamattaan toisen varpaille vain vitsailemalla. Vastauksia kommentoidaan, mutta kysymykset ovat avoimia — vastaukset eivät ole joko oikeita tai vääriä, sanoo Bo Carselid LO:n ay-koulutusyksiköstä.

Vastaanotto on ollut positiivinen LO:ssa, jossa noin 20 prosenttia jäsenistöstä on maahanmuuttajataustaisia, kaikkiaan noin 300 000–400 000 henkeä. Verkkomateriaali muodostuu esitteistä ja DVD:stä ja on vapaasti käytettävissä LO:n verkkosivuilla. Kohtauksia on yhdeksän ja niissä otetaan esille erilaisia jokapäiväisessä elämässä syntyviä tilanteita. Vaikka miten työkaverit reagoivat, kun esim. maahanmuuttaja saa paremman työn.

– Kohderyhmän muodostaa koko jäsenistö. Ihmiset kokoontuvat television tai tietokoneen ääreen, katselevat yhden kohtauksen ja puhuvat siitä: tunnistatko itsesi, kuinka henkilöt sinun mielestäsi reagoivat. Seuraavassa tapaamisessa katsotaan taas yksi kohtaus, Carlselid selittää.

Kanssakäyminen lisää ymmärtämystä

Ruotsissa tehty "Kohtauksia työelämästä" pitäisi ehdottomasti suomentaa, jotta SAK:laisetkin voisivat siitä hyötyä, sanoo Palkkatyöläisen ”koekaniini” pääluottamusmies Kim Lesch Palmialta. Kuva: PATRIK LINDSTRÖMPalkkatyöläinen pyysi Palmian luottamusmiestä Kim Leschiä kommentoimaan alussa kuvattua kohtausta.

– Andersin vitsailu on sopimatonta, vaikkei hän pahaa tarkoittaisikaan. Mustafa voisi myös protestoida painokkaammin, mutta ehkei hän enää jaksa jos joutuu jatkuvasti kuuntelemaan tuollaisia hyökkäyksiä.

Hän napsauttaa yhtä tarjotuista vastausvaihtoehdoista ja ajattelee ääneen, että kulttuurien yhteentörmäykset voivat johtua myös väärinkäsityksistä, ehkäpä myös siitä, etteivät kaikki sävyt puutteellisen kielitaidon vuoksi välity.

– Molempien osapuolten pitäisi yrittää ymmärtää toistensa kulttuuria, ennakkoluulot vähenevät kun ollaan enemmän tekemisissä. Maahanmuuttajien määrä lisääntyy täällä Helsingissä ja esim. omassa ammattiosastossani JHL 210:ssä olemme onnistuneet saamaan muutaman maahanmuuttajan mukaan hallitukseen, sanoo Lesch, jonka mielestä olisi hyvä, jos maahanmuuttajakysymyksiä käsiteltäisiin enemmän myös ay-kursseilla.

Itse hän on yrittänyt koota osapuolia yhteisen pöydän ympärille konfliktin ratkaisemiseksi, kun miespuolisella maahanmuuttajalla oli vaikeuksia ottaa vastaan määräyksiä naispuoliselta päälliköltä. Oikein siinä ei onnistuttu. Tilanne laukesi niin, että maahanmuuttaja vaihtoi työpaikkaa.

– Ei ole koskaan helppoa olla erilainen kuin enemmistö, sanoo Lesch, joka on itse kasvanut työläiskodissa Helsingin Tapanilassa. Kotikieli oli ruotsi ja kaikki neljä veljestä saivat tottua alituiseen piikittelyyn lähes kokonaan suomenkielisessä ympäristössä.

– Mutta tuskin minä voin itseäni silti maahanmuuttajaksi sanoa. Esi-isäni on tullut Suomeen Saksasta Viron ja Narvan kautta noin vuonna 1700, Lesch nauraa.

Tämä kannattaisi kääntää suomeksi!

Kim Leschin mielestä olisi hyvä juttu, jos tämä verkkomateriaali saataisiin myös SAK:n jäsenten käyttöön.

– Sama suomeksi! Juttu on oikein hyvä ja voisi toimia keskustelun avauksena työpaikalla. Miksei vaikka Palmian intranetissä, luottamusmies heittää saman tien.

Valmiuksien parantaminen monikulttuurisessa tiimissä työskentelyyn on juuri nyt erityisen ajankohtainen asia Palmialla, joka on kouluttanut Pietarissa kymmenkuntaa venäläistä opettamalla heille muun muassa suomea. Koulutus jatkuu nyt Suomessa oppisopimuskoulutuksena ja tavoitteena on saada töihin uusia kouluisäntiä ja siivoojia.

SAK:n koulutussuunnittelija Hannu Rosengren kannattaa ideaa. Se voisi olla hyvin hyödyllinen meilläkin, jos vain resurssit sallivat.

– Erityisen myönteistä tässä on se, ettei osoitella sormella, vaan arkipäivän tilanteita tarkastellaan ennakkoluulottomasti, sanoo Rosengren.

Bo Carselid uskoo, että "Kohtauksia työelämästä" on Euroopassa ainoa laatuaan.

Mahdollisia ennakkoluulojaan voi halutessaan testata osoitteessa www.lo.se. Napauta Studier ja sitten Facklig utbildning. Suomeksi maahanmuuttajiin liittyvää aineistoa löytyy mm. osoitteesta www.tyoelamanverkko-opisto.fi, jonne pääsee myös SAK:n verkkosivuilta osoitteesta www.sak.fi.

INGEGERD EKSTRAND

Yhdenvertaisten mahdollisuuksien jutun alkuun
teemavuosi 2007

  • Tavoitteena on parantaa Euroopan unionin kansalaisten tietoisuutta oikeuksistaan tasavertaiseen kohteluun ja elämään ilman syrjintää. Päämääränä on myös herätellä keskustelua moninaisuuden eduista niin eurooppalaisille yhteiskunnille kuin yksilöillekin sekä taata kaikille kansalaisille yhdenvertaiset mahdollisuudet.
  • Teemavuoden takana ovat EU:n 27 jäsenmaata, Norja, Islanti ja Liehcstenstein.
  • Suomessa teemavuotta koordinoi työministeriö. Vuoden aikana Suomessa järjestetään kuusi aiheeseen liittyvää hanketta.

Palkkatyöläinen 3.10.2007 nro 8/07

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullejutun alkuun

ne339999.gif (51 bytes)