– Muusikoilla vuokratyö yleistyi jo 1980-luvulla, kun ohjelmatoimistojen määrä alkoi kasvaa. Tuolloin kukaan ei uskonut, että vuokratyöstä voisi tulla yleinen työnteon muoto mutta näin on nyt käynyt. Seuraava askel saattaa olla vuokratyöntekijöiden pakkoyrittäjyys.

Lehtisen mukaan on yhä tavallisempaa, että ohjelmatoimisto välittää vain keikkoja muusikoille. Muusikon keikkapalkkion ja siitä maksettavat lakisääteiset maksut hoitaa erillinen laskutusyritys.

– Kenellä on tällaisessa tapauksessa työnantajalle kuuluva vastuu? Onko se ohjelmatoimistolla, joka hankkii keikan vai laskutuksen hoitavalla yrityksellä? Tilanne on epäselvä ja siihen on ammattiliiton vaikea puuttua.

Ylläkuvattu tilanne teettää paljon työtä ravintolamuusikkojen valtakunnalliselle luottamusmiehelle Aarne Vesteriselle.

– Usein paljastuu, että ohjelmatoimistossa ei tiedetä, mitä kaikkea työnantajan kuuluu hoitaa. Sekään ei ole tavatonta, että laskutusyritys jättää osan velvoitteistaan hoitamatta.

Vesterinen neuvoo muusikoita ottamaan aina yhteyttä lakimieheen ennen sopimuksen allekirjoittamista ohjelmatoimiston kanssa.

– Pahimmissa tapauksissa muusikko on sopimuksessa sitoutunut työskentelemään vain yhdelle ohjelmatoimistolle, vaikka toimisto ei pysty järjestämään kuin muutamia keikkoja vuoden aikana.

Kireä kilpailu ajaa palkkioaleen

Aarne Vesterinen on törmännyt useamman kerran tapauksiin, joissa muusikko ei ole sopimusta allekirjoittaessaan ymmärtänyt ryhtyvänsä käytännössä yrittäjäksi. Vesterinen uskoo, että tulevaisuudessa yhä useampi muusikko on kuitenkin pakon sanelemana yksityisyrittäjä.

– Alan kilpailutilanne on erittäin kireä, sillä niin muusikoista kuin ohjelmatoimistoista on ylitarjontaa. Seurauksena on keikkahintojen polkemista alle tessin minimien.

Muusikkojen liitolla on ravintolamuusikoita koskeva työehtosopimus Henkilöstöpalveluyritysten liiton ja Suomen Hotelli- ja Ravintolaliiton kanssa.

Vesterisellä on tiedossa tapauksia, joissa ohjelmapalveluyritykset ovat sopineet keikan tarjoavan ravintolan kanssa korkeamman hinnan kuin mitä muusikolle on ilmoitettu. Tällaisessa tapauksessa ohjelmapalveluyritys veloittaa oman palkkionsa tuplana.

Muusikkojen liiton 3 400 jäsenestä kaksi kolmasosaa on free lancereita. Free lancereina toimivia muusikoita on Suomessa kaikkiaan noin 10 000.

Pirjo Pajunen

AKT:n sopimussihteeri Väinö Lahtinen nimeää yhden miehen ja auton kuljetusyrittäjät nykyajan torppareiksi. He ovat tiukasti sidottuja isompaan kuljetuksia heille tarjoavaan yrittäjään. Sidosta vahvistaa velkavankeus – auto ostetaan yleensä velkarahalla entiseltä työnantajalta.

PAMissa on kokemusta vahtimestareiden, siivoojien ja kiinteistöhuollon työntekijöiden pakottamisesta yrittäjiksi. Liiton arvion mukaan suomalaisissa ravitsemusliikkeissä on enää noin 200 työsuhteista vahtimestaria mutta yrittäjänä samaa työtä tekee tuhatkunta ihmistä.

Siivoojien ja kiinteistöhuollon työntekijöiden osalta ilmiö on toistaiseksi marginaalinen ja sitä hillitsee pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa alan työvoimapula. Pakkoyrittäjiä alan työntekijöistä on arviolta noin 200. He toimivat yleensä ison kiinteistö- ja siivousalan yrityksen alihankkijana.

– Isot yritykset poimivat rusinat pullasta ja tarjoavat huonommin kannattavia kohteita työntekijöille yrittäjäpohjalta, selvittää vastaava PAMin sopimussihteeri Hannu Sironen.

AKT:n Lahtisen mukaan yrittäjyyteen pakotetut ovat tyypillisiä pienillä paikkakunnilla, joissa työtä on huonosti tarjolla. PAMin Sironen ennustaa, että pakkoyrittäjyys lisääntyy tulevaisuudessa suurten kaupunkien ja kasvukeskusten ulkopuolella.