– Ensimmäiseksi valtio ja kunnat voisivat katsoa peiliin ja alkaa noudattaa työsopimuslakia. Työnantajana julkinen sektori rikkoo jatkuvasti lakia perusteettomilla määräaikaisilla työsuhteilla. Valvontaa on tiukennettava ja työsopimuslakia tarvittaessa täsmennettävä, myös vuokratyölle tarvitaan kiireesti pelisäännöt.

Korhosen mielestä suomalainen työelämä eriarvoistuu kiihtyvää tahtia.

– Jos aiemmin puhuttiin kahden kerroksen väestä, kohta meillä on kolmen ja neljän kerroksen väkeä. Työntekijöistä on tullut kauppatavaraa, tähän kehitykseen seuraavan hallituksen on puututtava.

Vasemmistoliitto on valmis säätämään ay-liikkeelle kanneoikeuden, sillä se olisi Korhosen mukaan yksi tapa hillitä pätkätöitä.

Väärin työllistetty

Työpaikkojen määrä on hallituskaudella lisääntynyt lähes 100 000:lla. Ne ovat Martti Korhosen mukaan syntyneet lähinnä hyvän suhdannetilanteen ansiosta ilman hallituksen suurempia ponnisteluja. Lisäksi uusista työpaikoista noin puolet on erilaisia pätkä- ja silpputöitä.

Korhonen huomauttaa, että Lipposen hallituksissa päästiin huomattavasti suurempiin työpaikkojen kasvulukuihin, vaikka talouskasvu oli aluksi miinusmerkkistä. Vasemmistoliitto oli mukana molemmissa Lipposen hallituksissa. Korhonen toimi Lipposen kakkoshallituksessa kuntaministerinä.

Martti Korhonen myöntää, että valtiovalta on Perloksen tapaisten jätti-irtisanomisten edessä melko voimaton. Tärkeää olisi kuitenkin ennakoida tämän tyyppisiä tilanteita.

Vasemmistoliiton näkemyksen mukaan työttömäksi jääneitä ei pidä väen väkisin työntää pääkaupunkiseudulle.

– Hallituksen lanseeraama muuttoavustus on taloudelliselta merkitykseltään lähinnä symbolinen mutta se paljastaa asenteen. Ajatuksena on kannustaminen muuttamaan, vaikka tilanne yksittäisen ihmisen kannalta olisi täysin kohtuuton. Meidän mielestämme työpaikkojen syntyä pitää aktiivisesti tukea siellä, missä ihmiset jo ovat.

Köyhät unohdettu

Tuloveronkevennyksiin Vasemmistoliitolla on varovaisen myönteinen kanta.

– Ne ovat mahdollisia esimerkiksi tupon kylkiäisenä mutta niin mitoitettuna, että julkiset hyvinvointipalvelut eivät vaarannu. Ne on myös kohdennettava nykyistä paremmin pienituloisille.

– Prosentuaalisesti korotukset ovat kohdistuneet pienituloisiin, mutta euroina laskettuna näin ei ole. Kun huomioidaan kunnallis- ja kiinteistöverojen nousu, palvelumaksujen korotukset ja energian kallistuminen, pienituloisten taloudellinen tilanne on heikentynyt.

Martti Korhosen mielestä varallisuusveron poisto kertoo karua kieltä nykyhallituksen arvoista.

– Se oli tulonsiirto varakkaille. Jos edes osa tuosta summasta olisi käytetty kaikkein köyhimpien hyväksi, meidän ei tarvitsisi puhua köyhyysongelmasta.

Tupot kannatettavia

SAK:lla on tapana perätä puolueilta kantaa kolmikantasopimiseen. Martti Korhosen ei tarvitse vastausta miettiä. Hänestä kolmikantasopimisen tulokset ovat kiistattoman vahvoja.

Korhonen toivoo, että keskitetty sopiminen pysyisi jatkossakin yhtenä tulopolitiikan vaihtoehtona. Jos Vasemmistoliitto on syksyllä hallitusvastuussa, puolue on valmis tekemään töitä tupon puolesta.

– Jos työmarkkinoilla tällaisen ratkaisun kannalle päädytään, Korhonen lisää.

Työnantajien EK:n keskeisiä tulevan hallituskauden tavoitteita on lakko-oikeuden kaventaminen. Martti Korhosta tavoite ihmetyttää. Hän korostaa, että lakko-oikeus on yksi kansalaisten perusoikeuksista, eikä siihen pidä puuttua.

– Jos lakko-oikeutta ryhdytään kaventamaan, on myös työnantajien työsulkuoikeuteen puututtava.