– Pääministerinä minua kiinnostaa ennen muuta se, että keskitettyyn työmarkkinaratkaisuun liittyy mahdollisuus saada ennustettavuutta maan talouteen. Valtiovallalla on mahdollisuus vaikuttaa tupo-osapuoliin ja palkankorotusten tasoon, kun verokevennysvaraa ei ole etukäteen kerrottu, Vanhanen toteaa.

Hän sanoo olleensa itse myötävaikuttamassa siihen, että kaksi vuotta sitten solmittiin ennätyspitkä tupo, peräti kahdeksi ja puoleksi vuodeksi.

– Pääministerinä minulla oli selkeä tavoite, että tupo saadaan kestämään puoli vuotta vaalien jälkeen, jolloin työmarkkina-asiat eivät sotkeudu liikaa vaaleihin. Vaalien jälkeinen uusi hallitus pystyy muun muassa veropolitiikassaan ottamaan huomioon uuden työmarkkinasopimuksen ja tupo-osapuolet uuden hallituksen veropohdinnat. Tahditus on toiminut ihanteellisesti.

Kolmikanta toimii

SAK on painottanut Suomen menestyksen pohjautuneen nimenomaan konsensukseen ja kolmikantaisuuteen eli maan hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat yksissä tuumin sopineet asioista. Vanhanen nyökkää: kyllä, kyllä. Itse asiassa hän sanoo napanneensa SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalaisen pohdiskelusta idean, ja tökänneen maan päämiehenä liikkeelle eri toimialojen vuoropuhelun. Vastauksia pitäisi hakea globalisaation tuomiin haasteisiin.

– Toimialojen välinen vuoropuhelu ei ole perinteistä kolmikantaa enkä hae, että elinkeinopolitiikkaa pitäisikään kytkeä kolmikantaan. Toimialojen vuorovaikutuksesta myös valtiovalta kolmikannan osapuolena saa virikkeitä ja osapuolet ymmärrystä kehitystrendeille.

Perinteistä, työmarkkinoiden levollisuuteen ja ennustettavuuteen liittyvä kolmikanta ei Vanhasen mielestä nakerra parlamentaarista valtaa, jos hallituspuolueet sitoutuvat kolmikannassa tehtäviin lainvalmisteluihin.

– Perinteinen kolmikanta on ollut hallituspuolelta aikalailla virkamiesvetoista. Poliittinen puoli on tullut jälkijunassa, Vanhanen pohtii ja toivoo, että hallituspuolueet vahvistavat omaa mukanaoloaan kolmikantaisessa valmistelutyössä.

Kolmikantapöytään on vuosikaudet tyrkyttänyt itseään myös Suomen Yrittäjät – järjestö, joka ei tee eikä valvo työehtosopimuksia. SY saa Vanhaselta myötätuntoa sen suhteen, että yrittäjien täytyy saada olla mukana jäsenyrityksiään koskevan lainsäädännön valmistelussa.

– Työehtosopimusten tekemiseen SY:llä ei taida olla valmiuksia, Vanhanen toteaa.

Irtisanomissuoja kohdallaan

Viimeksi Perloksen massairtisanominen osoitti, että Suomessa on halpaa ja helppoa irtisanoa ihmisiä kilometritehtaalle. Menestyvä yritys voi tehdä mitä tahansa. Pääministeri Vanhanen ei kuitenkaan lämpene ajatukselle, että tuotannollisista tai taloudellisista syistä johtuvaa irtisanomiskynnystä nostettaisiin.

– En liikkuisi tässä asiassa kumpaankaan suuntaan: siitä saadaan hirvittävä riita aikaan. Synkkä Perloksen tapaus osoittaa, ettei irtisanomissuoja ratkaise, lähteekö firma maasta.

Vanhanen pitää näppinsä irti myös työehtosopimusten yleissitovuudesta.

– Yleissitovuudesta käytiin työsopimuslain uudistamisen yhteydessä laaja ja perusteellinen keskustelu. Mielestäni perusperiaatteet on nyt paalutettu seuraavaksi pariksikymmeneksi vuodeksi eteenpäin, Vanhanen sanoo.

Hän on SAK:n linjoilla siinäkin, että työehtosopimusten yleissitovuus vahvistaa reilua kilpailua työmarkkinoilla ja estää palkkatason dumppausta.

– Kun Suomeen on tullut ja vääjäämättä tulee vastakin työperäistä maahanmuuttoa, yleissitovuus pitää työehdot reiluina.

Vanhasesta löytyy SAK:n kaveri senkin suhteen, että Keskusta ei ole Vanhasen mukaan kaventamassa lakko-oikeutta eikä edes korottamassa lakkosakkoja, kuten Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on vaatinut.

– Lakko-oikeus kuuluu työelämään. Työtaistelut luovat häiriöitä ja epäluottamusta Suomen talouteen, mutta luotan työmarkkinajärjestöjen vastuullisuuteen ja yhteistoimintaan. Lainsäädäntöön ei tarvita muutoksia, Vanhanen sanoo.

Hänen mielestään kiistoja ei ratkaista lakkosakkoja korottamalla, vaan työmarkkinaosapuolten yhteistyötä kehittämällä.

– Paperin 200 000 euron lakkosakko osoitti, että nykysäännöksinkin voidaan määrätä tuntuva rangaistus, Vanhanen sanoo.

Pieni särö konsensus-Vanhaseen tulee, kun otamme puheeksi SAK:n vaatimuksen ay-liikkeen joukkokanneoikeudelle. Käytännössä se merkitsisi, että esimerkiksi työehtosopimuksen mukaisia palkkoja polkevan yrityksen kaikkien työntekijöiden etuja voitaisiin ajaa yhteisellä kanteella.

– En ole ollut kovin innostunut ideasta. Lainmuutos ei rajautuisi vain työelämään ja muuttaisi meidän oikeusjärjestelmäämme aika tavalla, Vanhanen toteaa.

Ammattisuojasta joustettava

Paljon puhuttu Tanskan malli miellyttää joiltain osin Vanhastakin. Pääperiaate Tanskan mallissa on se, että työttömyysturvan taso on Suomea korkeampi mutta lyhyempi ja toisaalta työn vastaanottamisvelvollisuus alhaisempi eli ammattisuoja heikompi.

Vanhanen vakuuttaa, ettei hän lämpene Tanskan mallin mukaiseen irtisanomissuojan heikentämiseen, mutta etenkin nuorten työntekijöiden kohdalla työn vastaanottamisvelvoitetta voisi kiristää.

– Koulu- ja työelämän ulkopuolelle jääneet nuoret pitää saada nopeasti uudelleen koulutukseen tai työelämään, Vanhanen sanoo.

Tanskan mallissa ay-liikettä on hiertänyt erityisesti ammattisuoja. Jos työttömäksi jäänyt sorvaaja ei ota tarjolla olevaa vaikkapa siivoojan työtä vastaan, ansiosidonnainen turva katkeaa.

Vanhanen kaartuu pitkien perustelujen jälkeen kannalle, että ay-liike taipuisi loiventamaan käsityksiään ammattisuojasta.

– Toivon, että ay-liike olisi mukana kehittämässä työllisten liikkuvuutta. Ammattisuojan loiventamisessa tulisi vastaan aikuiskoulutus.

Mikä työssäsi parasta?
– Ylivoimaisen mielenkiintoinen työ.
Mikä ottaa päähän?
– Vastuun yksinäisyys.
Kuka ilahdutti sinua viimeksi?
– Liittyy perhepiiriin ja menee yksityisyyden puolelle.
Oletko tuntenut epäonnistuvasi?
– Politiikassa monia kertoja, viimeksi presidentinvaaleissa. Pääministerinä koen onnistuneeni.
Onko tupo uskon vai järjen asia?
– Sekä että. Tarvitaan järkisyitä ja tahtoa.
Oletko aamun vai illan virkku?
– Illan virkku.
Kotiruoka vai työpaikkalounas?
– Vaihtelun vuoksi kumpaakin.
Kävellen vai autolla?
– Käytännössä matkat taittuvat autolla, mutta kävelläkin pitää.
Onko paheiden määrä vakio?
– Riippuu, mitä paheiksi lasketaan.
Jos vuorokaudessa olisi 25 tuntia, mihin käyttäisit lisätunnin?
– En antaisi sitä sihteereille.

Matti Vanhanen Syntynyt Jyväskylässä 4.11.1955 valtiotieteen maisteri pääministeri 24.6.2003– Suomen Keskustan puheenjohtaja 2003– kansanedustaja 1991 – puolustusministeri 17.4.2003–24.6.2003 Nurmijärven kunnanvaltuuston jäsen 1989– lapset Annastiina (s.1991) ja Juhana (s. 1994) harrastaa rakentamista, historiaa, halontekoa

Palkkatyöläinen 31.1.2007 nro 1/07