– Moni katuu jo porvarillisen allianssin tukemista vaaleissa. Jos tämä olisi tiedetty, ei olisi ikinä niitä äänestetty, kertoo osaston ay-poliitikasta vastaava Per Sigvardsson väen tunnoista.

Tosiasia on, että hyvin monet LO:n jäsenet, myös ay-liikkeen luottamushenkilöt, antoivat äänensä allianssille, Ruotsin hallituksen nyt muodostavan neljän porvarillisen puoleen liitolle.

– Me kyllä varoitimme siitä mitä tuleman pitää, mutta ei meitä kukaan uskonut. Nyt on liian myöhäistä. Mutta me tulemme taas, hän toteaa päättäväisesti, seuraava vaalikampanja käynnistyy jo kahden vuoden kuluttua.

Vaalit rohkaisivat irtisanomisiin

Per vie meidät Faurecian tehtaalle Torsåsiin. Siellä on jo saatu käytännössä kokea millainen politiikka Ruotsin työmarkkinoilla nyt jyllää. Vain kolme päivää vaalien jälkeen pakosarjoja ja pakoputkia valmistavan ranskalaisomisteisen tehtaan johto ilmoitti, että nyt on neuvottelut loppu ja tehdään niin kuin me määrätään. Piste ja loppu!

Ammattiosaston puheenjohtaja Lennart Rudolfsson kertoo, että tätä ennen oli koko syksy neuvoteltu henkilöstön vähentämisestä. Yritys aikoo siirtää osan tuotannosta Puolassa sijaitsevaan yksikköönsä. Vakinaisen henkilöstön vahvuus on määrä tiputtaa 380 hengestä 250 henkeen. Mutta vuokratyövoimaa käytetään jatkossakin. Ja ay-liikkeen mielestä Ruotsissa voimassa olevaa irtisanomisjärjestystä – viimeisenä tullut lähtee ensimmäisenä – kierretään.

Irtisanomiset etenevät vaiheittain. Yksi jo ensimmäisessä vaiheessa lähtemään joutuvista on Dennis Lager. Hänelle tuli yhdellä viikolla kultakello 20 vuoden palveluksesta, toisella potkut. Hän on toiminut alueellisena työsuojeluasiamiehenä ja hoitanut koulutukseen liittyviä asioita. Siinä epäsuora syy potkuihin. Koska hän ei ole viime vuosina ollut luottamustehtäviensä takia mukana tuotannossa, työnantaja väittää että hänen ammattitaitonsa ei ole ajan tasalla, mikä hänen tapauksessaan oikeuttaa työnantajan mielestä irtisanomisjärjestyksestä poikkeamisen.

Hän ei tiedä mitä hänen nyt pitäisi tehdä.

– Mitä teen jos haen uutta työtä? Uskallanko liittää toimintani työsuojelussa ja ammattiyhdistyksessä ansiolistaani? Ja mitä sanon kurssilaisille, jotka kysyvät voiko toiminta ay-liikkeessä aiheuttaa ongelmia? Rehellinen on oltava, mutta pirulliselta se tuntuu, hän huokaisee alistuneena.

Tämä on siis Ruotsi vuonna 2007, kun allianssi on aloittanut hallituksessa.

Ay-liikkeen kannalta tilanne on sietämätön. – Me olemme neuvotelleet paikallisesti. Neuvottelut kariutuivat työnantajan vastahakoisuuteen, Rudolfsson toteaa. Neuvotteluja on käyty myös liittotasolla. Samalla tuloksella. Seuraava instanssi on työtuomioistuin.

– Työnantaja tekee niin kuin tahtoo. Me voimme vain vaatia vahingonkorvauksia.

Jotain tunnelmista kertoo sekin, että mekin juttelemme ammattiosaston edustajien kanssa kahvihuoneessa. Lehdistö pääsee itse tehtaaseen vain työnantajaa edustavan esiliinan kanssa. Sille me sanoimme ei.

Näin ei Ruotsissa tehty – ennen.

Heikennykset kova isku

Mutta takaisin Orreforsiin. Siellä on taas täysi tohina päällä sen jälkeen, kun tehdas on saanut uudelleen ruotsalaisen omistajan, joka uskoo yritykseen ja satsaa siihen pitkäjänteisesti. Sitä ennen tapahtui suuria muutoksia, joissa yhteistyökyky joutui koetukselle ja turvajärjestelmiä tarvittiin.

– Mutta nyt aletaan nousta ja olla oikealla tiellä, sanovat ammattiosaston johtoa edustavat Peter Danielsson ja Anna Gustafsson. Viime kesänä vietettiin jo kesälomia ilman että irtisanomisneuvottelut olisivat olleet uhkaamassa.

Dialogi yrityksessä toimii ja ammattiyhdistystä kunnioitetaan. Siihen asti kaikki hyvin. Mutta yrityksen ulkopuolella tapahtuvat asiat huolestuttavat ja kuohuttavat.

– Työttömyyspäivärahan heikentäminen on kova isku työttömille ja ay-liikkeelle.

Verohelpotuksia, joiden on mainostettu korvaavan työttömyyskassamaksujen korotuksia, he pitävät pelkkänä bluffina. Samalla kun nousee iso joukko muita maksuja, muun muassa autovakuutusmaksu.

IF Metall on päättänyt tehdä työttömyyskassamaksujen korotuksen näkyväksi niin, että jäsenille tulee todella selväksi, että kysymys on "Reinfeldtin verosta", joksi korotusta on alettu pääministerin mukaan nimittää.

– On oikein tärkeää, että pystymme tiedotuksellamme kertomaan, ettei korotuksella ole mitään tekemistä ay-liikkeen kanssa. Maksua on nostanut hallitus, he tähdentävät.

Anna lisää, ettei usko jäsenten eroavat liitoista niin paljon kuin ensin pelättiin.

– Mutta riippuu se meistäkin. Meidän pitää uskaltaa tuoda esille miten asiat oikeastaan ovat.

Peterin mielestä on täysin selvää, että seuraavaa sopimuskierrosta koskevat paineet nousevat.

– Ihmiset haluavat nyt nähdä, että palkansaajien kannalta tapahtuu jotain positiivista. Se nostaa palkka-asiat painopistealueeksi.

Ay-liikkeessä ollaan myös sitä mieltä, että yksi työttömyyskorvausten laskemisen tavoitteista on erityisesti alimpien palkkojen painaminen alaspäin. Korvauksia alentamalla hallitus haluaa pakottaa työttömät ottamaan vastaan pienpalkkaisempia töitä.

– Hallituksen politiikka on ihan puhdasta luokkapolitiikkaa, Per Sigvardsson huomauttaa. Ammattiosaston edustajat ovat Faurecialla sitä mieltä, että liiton on otettava haaste vastaan ja satsattava palkkaneuvotteluissa alimpiin palkkoihin.

Joten taisteluita on kansankodissa varmasti tulossa.

Hans Jern

Hans Jern
SAK:n Löntagaren-lehden päätoimittaja