Pietarsaaren UPM:llä kuitenkin sairauksista ja tapaturmista johtuvat poissaolot ovat alhaisia. Esimerkiksi paperitehtaalla ei kirjattu kahdeksaan kuukauteen ainuttakaan työtapaturmaa. Työtapaturmatiheys on täällä 17, kun se on suomalaisessa teollisuudessa keskimäärin 30–40.

– Nykyaikaiset laitokset, työturvallisuuskortti jo – 100 työntekijällä, turvallisuussertifikaatin edellyttämä riskienkartoitus ja joukossa hiukan hyvää tuuriakin, listaa UPM-Kymmenen Pietarsaaren tehtaan työsuojeluvaltuutettu Jorma Vertanen hyvien tilastolukujen syitä.

Tiedot kaikista tapaturmista tulevat hänelle reaaliaikaisesti ja ne käydään yksityiskohtaisesti lävitse tapaturman uhrin ja työnjohdon kanssa. Sitten tehdään toimenpide-ehdotukset. Jo yhden työvuoron aika paperitehtaalla osoittaa, että puhtaasti fyysiset sairastumis- tai tapaturmariskit on minimoitu.

– Automaation ansiosta työntekijät eivät joudu liikkumaan koneiden välissä, kertoo koneenhoitaja ja työsuojeluasiamies Ari Ekman, joka valvoo pakkaamista lasikopista, joka on eristetty sekä melulta että lämpötilanvaihteluilta.

– Ennen vanhaan työntekijät puikkelehtivat paperirullien välissä höyryn ja savun keskellä, tekivät käsityötä.

Painopiste on siirtynyt selvästi henkiselle puolelle. Psyykkiset ongelmat eivät enää ole tabu ja ne otettiin mukaan myös uuteen työturvallisuuslakiin vuonna 2003, Vertanen mainitsee.

– Työnjohto velvoitettiin puuttumaan asiaan ja niin on tehtykin.

Syyt selvittämättä

Teollisuuden sairaslomatilastossa paperiteollisuus on tiukasti elintarviketeollisuuden kannoilla.

– Mutta teurastamoissa tehdään töitä kylmässä, leikellään terävillä veitsillä ja tehdään vuoro- ja urakkatyötä, ja nuha tai kuume tuo heti porttikiellon. Saattaa tietysti meidänkin työympäristöstämme löytyy syitä, mutta kyllä jotakin on vialla, kun olemme elintarvikkeen kanssa lähes tasoissa, Vertanen pohtii. Suuri kysymys kuuluukin: miksi? Vaikka työnantajat nostavat runsaat sairauspoissaolot esille tasaisin väliajoin ja liittokin on tietysti niistä huolissaan, kumma kyllä varsinaista tutkimusta asiasta ei ole tehty lainkaan.

– Tärkeätä olisi etsiä syitä, ei syyllisiä, Vertanen toteaa terävästi.

Ehkä johtamistavoissa on vikaa? Onko työ mitoitettu oikein henkilöstön määrään nähden? Varmaa on, että kannattavuudesta puhutaan alituisesti ja jatkuvat saneeraukset ovat jättäneet jälkensä. Vuosikausien epävarmuus huomisesta saa kenen hyvänsä motivaation horjumaan.

– Jos tietää, että on kohta eläkeputkessa, että periaatteessa 35 vuoden työrupeaman jälkeen saa joka tapauksessa potkut, niin ehkä ei viitsikään tulla töihin, jos ei ole ihan priimakunnossa. Se on pelkästään inhimillistä, Vertanen sanoo.

Ingegerd Ekstrand

– Automaation ansiosta työntekijät eivät joudu liikkumaan koneiden välissä, kertoo koneenhoitaja ja työsuojeluasiamies Ari Ekman, joka valvoo pakkaamista melulta ja lämmönvaihteluilta eristetystä lasikopista.

– Viimeiset kilometrit rekat kulkevat kunnallista tietä, mikä aiheuttaa vaaroja työmatkaliikenteessä, mutta myös tienvarren sairaaloille, kouluille ja asutukselle, sanoo Jorma Vertanen, joka on laskenut, että niemen ainoan tien varressa on noin 2 000 työpaikkaa. UPM-Kymmene pyrkiikin siksi Pietarsaaren kaupungin kanssa siihen, että seuraava hallitus ja eduskunta myöntäisivät varat kadun korvaamiseen perille saakka.

IE

Mutta hänelläkään ei ole vastausta kysymykseen, miksi niin moni sairastaa.

– Ollessani viimeiset 10 vuotta työsuojeluvaltuutettuna Myllykoskella, asia nousi esille tuon tuosta. Mutta emme voi muuta kuin arvailla. Onko työtaakka liian suuri? Onko ergonomian tai kuntoutuksen alalla puutteita? Onko työpaikan ilmapiiri niin huono, että töihin ei huvita tulla? Siinä kysymyksiä, joita Ulenius heittelee ilmaan.

Paperiliitto on keskustellut asiasta työnantajien kanssa ns. tulevaisuustyöryhmäryhmässä. Huoli on yhteinen.

– Työterveyshuoltoa on alettu viime vuosina ulkoistaa joissakin yrityksissä. Meillä on ollut huoli siitä ja kysymys kuuluukin: onko ulkopuolisella toimijalla tarpeeksi tietoa työolosuhteista niin, että hyvä taso säilyy? Paperissa toimii noin 30 työsuojeluvaltuutettua, jotka tekevät töitä näiden asioiden parissa kokopäivätoimisesti. He pääsevät osallistumaan mm. koulutukseen ja tarkastustoimintaan. Työsuojelua pienemmissä yksiköissä osa-aikaisesti hoitavat työsuojeluvaltuutetut ovat huonommassa asemassa ajan käytön suhteen.

Työehtosopimuksen mukaan työpaikalla on oltava vähintään 450 työntekijää, jotta työsuojeluvaltuutettu on kokonaan vapautettu hoitamaan edustamiensa työntekijöiden työsuojelu asioita, vaikka toki paikallisesti voidaan sopia, että niin voidaan tehdä pienemmänkin työntekijäjoukon kohdalla.