Vilkkaasta keskustelusta voi nostaa tähän alkuun kaksi toivomusta laajemminkin ay-väelle ja palkansaajille: Heidi Kangasluoma PAMista toivoi, ettei kaupan palveluja käytettäisi jouluaattona ja Jouni Niiranen samasta liitosta kehotti kaikkia vaalityöhön ja äänestämään.

Puheenjohtaja Lauri Ihalainen avasi keskustelun muistuttamalla, että SAK:n tavoitteena on jatkossakin olla hyvinvointiyhteiskunnan kehittäjä. Kansalaisten palveluista ja turvasta on huolehdittava jatkossakin.

– Muutosturvaa, osaamista ja työhyvinvointia parantavat ratkaisut ovat tavoitteitamme, myös pätkätyösuhteissa olevien palkansaajien, painotti Ihalainen.

Muutosturvauudistus on Ihalaisen mukaan tullut tosi tarpeeseen. Vuoden alusta yli 9 000:lle työntekijälle on laadittu muutosturvasuunnitelma.

– Vahvan sopimusyhteiskunnan maat ovat tuottavuuden kärjessä. Mutta onko luottamukseen ja yhteistoimintaan perustuva toimintatapa katoamassa? Yhteiskunnassamme on varsin vahva ja syvä ideologispohjainen ajattelu, että ay-liikkeen yhteiskunnallista painoarvoa pitää keinolla jos toisellakin heikentää. Yhteistyöpolitiikan tilalle haetaan vastakkainasettelun politiikkaa.

Ihalainen muistutti EK:n puheenjohtaja Antti Herlinille, ettei Suomi ole minkään tilaston mukaan lakkoherkkä. Lakkoihin joudutaan kun neuvottelut eivät ole tuottaneet tuloksia.

– Enemmänkin tarvittaisiin tehostettuja sanktioita sille, että työnantajat eivät noudata alan sopimuksia, totesi Ihalainen.

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutolan mukaan uudella valtuustolla on edessä edunvalvonnan paikkoja. Vaalit ja tulokierros – edunvalvonnan turbovuosi.

Huutola puuttui valtuustopuheessaan hyvinvointipalvelujen tuottamiseen ja rahoitukseen.

– Suomessa näyttää käynnistyneen veronalennusten huutokauppa. Myös media ja osa poliittisista puolueista näyttää kantavan syvää huolta hyvin toimeentulevien, marginaalisten, mutta vaikutusvaltaisten ryhmien osalta. Tästä hyvänä esimerkkinä on keskustelu perintöverosta ja jopa sen poistamisesta, Huutola totesi.

Vuokratyö hallintaan

Nopeasti kasvava vuokratyö, ulkoistaminen, pätkätyöt huolestuttavat SAK:n valtuustoa. Aiheesta käyttivät puheenvuoroja etenkin nuoret sekä palvelu- ja julkisten alojen naiset.

Valtuuston puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori JHL:stä paheksui avauspuheessaan työnantajien voimallisia yritystä muuttaa työvoimankäyttötapoja. Vähittäiskauppaketju Wal-Mart on kaksinkertaistanut osa-aikaisten määrän ja vähentänyt brutaalisti pitkiä työsuhteita. Näin työnantaja välttyy maksamasta työajan pituuteen ja työsuhteen kestoon perustuvia työsuhde-etuja.

– Sama ongelma liittyy meillä Suomessa vuokratyön käyttöön. Näissä tytönantaja pystyy pitkälle siirtämään työn teettämisen vastuu pois itseltään. Vuokratyötä koskevien pelisääntöjen aikaansaamiseen on nyt suuri tarve. Ilman niitä ponnistelut muidenkin pätkätöiden vähentämiseksi valuvat hukkaan.

Tuija Linna-Pirinen JHL;stä muistutti etteivät hyvinvointipalvelut ole elinkeinopolitiikkaa.

– Meidän on syytä tiedostaa, että ulkoistamisen pontimena on palkkojen lasku ja työsuhde-etujen heikentäminen. Ei saa heikentää palveluja ja niiden tasoa eikä lisätä pätkätyösuhteita. Kokonaisverotuksen on oltava tasolla, jolla palveluja voidaan kehittää.

SAK:n valtuusto vaati päätöslauselmassaan melkein Linna-Pirisen sanoin kokonaisverotuksen säätämistä sellaiselle tasolle, että julkiset palvelut turvataan ja niitä voidaan kehittää.

Tuomo Alanen Paperiliitosta toteaa, että pätkä- ja vuokratyö on saatava sivistysvaltion tasolle.

Oili Määttä JHL:stä kummeksuu kuntien ja valtion ulkoistamis- ja liikelaitostamisintoa.

– Ei näillä hyvinvointivaltiota pelasteta, ne johtavat vain työntekijöiden palkkojen ja etujen heikennyksiin. Veroale ei ole SAK:n ja liittojen jäsenten edun mukaista. Suomi on ottamassa irtiottoa pohjoismaisesta hyvinvointimallista. Jo nyt julkinen sektori työllistää meillä huonommin kuin muissa pohjoismaissa. Tiukka verolinjaus julkilausumaan, tarvitaan vastuullista veropolitiikkaa, Määttä vaati.

Saman liiton Anneli Kunnari vaatii reiluja pelisääntöjä vuokratyöhön. Kun uusia työntekijöitä ei palkata vaan lisätään pätkä- ja vuokratyötä, niin ei synnyt työhön sitoutumista. Työn määrä on kohtuuton, laatu kärsii ja työn kokeminen mielekkääksi katoaa.

Ritva Suomalainen PAM:sta ihmetteli työnantajan hinkua pitää ainakin puolet työntekijäkunnasta osa-aikaisena, vaikka kokoaikaiset työsuhteet osaltaan lisäisivät alan arvostusta.

Myös saman liiton Päivi Arhelius oli huolissaan alan arvostuksesta. Hänen mukaansa palveluohjelma voi osaltaan olla kehittämässä alaa. Tosin innovaatiot ovat toistaiseksi merkinneet itsepalvelun lisäämistä. Hän myös vaati solidaarisen palkkapolitiikan jatkamista, sillä palvelualan työntekijän euro on vain 70 senttiä.

PAMin Helena Koskenniemi kantoi vuokratyön käytön kasvun lisäksi huolta myös työsuhteessa olevista, esimerkiksi tarvittaessa töihin kutsuttavista. Ihmettelen mikseivät työnantajat eivät halua kokoaikaisia. Pitäisikö pätkätyösuhteet saada yrittäjälle kalliimmiksi.

JHL:n Aulikki Pesonen totesi puhtaanapidon ja ruokahuollon olevan liipasimella.

– Kilpailuttaminen ei kuitenkaan töiden kehittämistä. Meidän pitää kehittää töitä ennekuin niitä aletaan kilpailuttaa. Siihen tarvitaan asiantuntemusta eikä koulun rehtori ole paras ruokahuollon kehittäjä. Kehittämiseen tarvitaan aikaa ja sitoutumista, siinä on huomioitava laatu ja henkilöstön hyvinvointi. Hyvinvoiva ja motivoitunut työntekijä tuo kustannussäästöjä, muistutti Pesonen.

Ilppo Alatalo JHL kritisoi valtion tuottavuusohjelmaa ja erityisesti sen toteuttamistapaa.

– Nyt meillä todetaan että on tarpeet olemassa, mutta säästetään tarpeista, jotta päästään budjettiin. Eikö pitäisi virittää budjetti tarpeiden mukaan? Ei ajatella kokonaisuutta. Meidän säästö voi olla toisaalla kustannus. Käytännössä tuottavuusohjelma on henkilöstön leikkausohjelma.

Taru Alho PAU:sta puuttui alihankkijoiden käytön ongelmiin. Hänen mukaansa pakettiautokuljetusyrityksistä moni on harmaan talouden piirissä. Tilaajanvastuu laki antaa meille edunvalvojille mahdollisuuden puuttua asiaan. Lain toteuttaminen on tärkeää ja sitten meidän on valvottava sen toteutumisesta työpaikoille.

Neuvottelua ja luottamusta

SAK:n valtuusto totesi päätöslauselmassaan, että "oikeus neuvotella, sopia ja tarvittaessa turvautua työtaisteluun ovat suomalaisen sopimusyhteiskunnan kulmakiviä, joita ei tule murentaa".

Raimo Kouhia JHL.stä pohdiskeli, miksi aito vuoropuhelu on niin vaikeaa. Jutut yt-lain laajentamisesta pienempiin yrityksiin tuomitaan ikään kuin yt-elimestä olisi haittaa. Ei ajatella, että siitähän saattaisi olla jopa hyötyä. Hänen mielestään lakiesitys lisää avoimuutta.

Pirkko Valtanen Metalliliitosta kuulee vaaliseireenien lauluja, mutta yt-lain käsittely osoitti ihan muuta.

– Onhan se kauheaa, jos 20 hengen yrityksissäkin pitää keskustella sivistyneesti. Meidän on kerrottava kansalaisille, mihin seireenilaulut johtavat. Lähiesimerkki on Ruotsista, jossa porvarihallitus heti tarttui työttömyysturvaan jne. Ei voi istua usealla jakkaralla. Porvarit esiintyvät nyt mielellään lainahaalareissa, Valtonen muistutti.

Pentti Perkiöniemi AKT:stä kummasteli lakko-oikeuden poistovaatimuksia.

– Ei me tarvita lakko-oikeutta, jos työnantajat noudattavat sopimuksia. Työnantajat rikkovat tänä päivänä tessejä saamatta niistä mitään rangaistuksia, Perkioniemi muistutti.

– Työnantajien Herlin vaikeroi laittomista lakoista. Työnantajathan tässä ovat järjestäneet viimeiset lakot. PAMissa joudutaan koko ajan tekemään esimielisyysmuistioita, kun työnantaja ei toimi lakien ja sopimusten mukaan. Lakot ovat vain jäävuoren huippu. Työnantajat pitäisi saada rikosvastuuseen rikkomuksistaan, totesi PAMin Tarja Savolainen.

Raimo Nieminen Metalliliitosta puuttui myös lakkokeskusteluun.

– Lakot saattavat olla tuomittu laittomiksi, mutta ovatko aiheettomia, hän kysyy ja lisää, että työnantajien olisi katsottava peiliin, sillä eivät työntekijät mene aiheetta lakkoon.

Rakennusliiton Tea Vikstedt muistutti etteivät lakot ole lainsäädännön vika vaan kyse on siitä, että luottamusta on liian vähän. Lisäksi hän arveli työsopimuslain rikkomisen olevan erittäin kannattavaa, jopa ilmaista työnantajille. Tuottavuuttakin edistettäisiin hänen mukaansa parhaiten noudattamalla työterveyteen ja –turvallisuuteen liittyviä lakeja.

Aino Pietarinen

SAK:n johdon puheet ja valtuuston päätöslauselma nettisivuilla www.sak.fi/valtuusto

SAK:n valtuusto uudistui ja naisistui. Valtuuston keski-ikä on 48 vuotta ja naisten osuus 42 prosenttia. Alle 35-vuotiaita 120 valtuutetusta on vain kahdeksan.

Jos haastateltavia on uskominen, nuoria kiinnostaa ay-toiminta ja ainakin paikallistasolla nuoria on saatu mukavasti mukaan ay-työhön. Ilman ponnistelua ja määrätietoista työtä näin ei kuitenkaan olisi käynyt.

– Meillä oli aluksi aika nihkeää, mutta olemme tietoisesti markkinoineet yhdistystämme nuorille ja se näyttää nyt kantavan hedelmää, sanoo Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n valtuutettu Eija Paananen Helsingistä.

Nuorten valtuutettujen mielestä ay-liikkeen olisi satsattava nykyistä enemmän koulutiedottamiseen.

– Ammattiliitojen toiminnasta ja liiton jäsenyyden merkityksestä olisi puhuttava jo peruskoululaisille. Ay-liikkeen työn tulokset eivät ole nuorilla tiedossa, sanoo Paananen.

SAK:laisista liitoista PAM on niitä, joissa sukupolvenvaihdos on pisimmällä.

– Meillä on saatu nuoria hyvin mukaan paikalliseen toimintaan ja liiton hallintoon, kertoo tamperelainen Päivi Arhenius.

Merivartioliiton hallinnossa on myös tapahtunut nuorennusleikkaus. SAK:n valtuuston toiseksi nuorin valtuutettu, 28-vuotias espoolainen Veikko Lehtonen sanoo, että nuorten mukaantulo toimintaan on pääosin saanut liitossa myönteisen vastaanoton.

Lehtonen ja kouvolalainen Mika Päivelin Rakennusliitosta ovat kuitenkin huomanneet, että joillekin pitkään ay-toiminnassa mukana olleille nuorten astuminen ruoriin ei ole pelkästään myönteinen asia.

– Joskus vallankahvasta tuntuu olevan tosi vaikea irrottaa otetta, ja antaa tilaa nuoremmille, ihmettelee Päivelin ja saa muut nyökyttelemään päätään.

Pätkätyöt ykkösasia

Marraskuussa ensimmäistä kertaa koolla ollut valtuusto istuu vuoteen 2011 asti. Mihin asioihin valtuuston olisi tulevana viitenä vuotena erityisesti keskityttävä?

– Pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseen sekä pätkätöiden kuten vuokratyön vähentämiseen, sanovat haastateltavat yhdestä suusta.

Sari Keränen toivoo, että ponnistelua perhevapaiden ja niistä aiheutuneiden kustannusten tasaamiseksi tasapuolisemmin jatkettaisiin. Eija Paananen nimeää työelämän laatukysymysten lisäksi keskeiseksi teemaksi palvelujen yksityistämisen ja verotuksen. Hänen mielestään SAK:n ei pidä suinpäin vaatia tuloverotuksen keventämiselle jatkoa.

Paanasen kanssa samaa mieltä on Veikko Lehtonen. Hän korostaa, että valtion ja kuntien työntekijät ovat jo nyt tarpeeksi ahtaalla.

Päivi Arhenius toivoo, että palvelualojen arvostus lisääntyisi.

– Palvelut työllistävät ja pitävät siten omalta osaltaan yllä suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, Arhenius muistuttaa.

Puheenjohtaja Lauri Ihalaisen avauspuhe saa nuorilta kiitosta. Laaja katsaus toimi heidän mielestään tulevan valtuustotyöskentelyn asialistana.

Mika Päivelinille jäi erityisesti puheesta mieleen nuorten syrjäytymisen ehkäisy.

– Se on tosi tärkeä asia, jonka puolesta ay-liikkeen on tehtävä töitä.

Pirjo Pajunen

PAU:n aloitteeseen annetussa vastauksessa liiton vaatimus todettiin ongelmalliseksi toteuttaa käytännössä, sillä kaikki osa- ja määräaikainen työ ei ole vastentahtoista. Toisaalta jo SAK:n edustajakokouksen päätöksen mukaisesti SAK:n on ryhdyttävä toimiin, joilla epätyypillisiä työsuhteita saadaan vähennettyä. Tässä yhteydessä voidaan myös selvittää mahdollisuuksia korottaa pätkätöitä suosivien työnantajien työttömyys- ja muita sosiaalivakututusmaksuja, PAU:lle luvattiin.

Sähköliitolle annetussa vastauksessa todetaan, että komennusmiesten verotuskäytännön selkiyttämistä ja yhdenmukaistamista pohditaan parhaillaan valtiovarainministeriön työryhmässä, jonka määräaika on vuoden lopussa. SAK lupaa ottaa työryhmän työn valmistuttua kantaa sen esityksiin.

Viestintäalan ammattiliitto esitti työmarkkinatietouden lisäämistä ammatillisten oppilaitosten valtakunnallisissa opetussuunnitelmissa. Esitys on ajankohtainen, sillä ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmia ollaan parhaillaan päivittämässä. Valtuusto evästi SAK:ta vaikuttamaan uudistyössä siihen, että työmarkkinoihin liittyvät asiat tulevat nykyistä selkeämmin mukaan opetussuunnitelmiin.

Kemianliiton aloitteessa kiinnitettiin huomiota työttömyyspäivärahan saamiseen liittyvään väliinputoamistilanteeseen. Tällainen tilanne voi syntyä, kun työntekijältä evätään sairauspäiväraha mutta hän ei ole myöskään oikeutettu työttömyyspäivärahaan. SAK sai tehtäväksi selvittää väliinpuotamistilanteiden yleisyyden ja ryhtyä toimenpiteisiin niiden ehkäisemiseksi.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL oli tehnyt valtuustolle kaksi aloitetta. Ensimmäinen koski työntekijän mahdollisuuksia uudelleen- ja täydennyskoulutukseen työelämän muutostilanteissa. Aloitteen mukaan pitäisi selvittää, voisiko esimerkiksi Koulutusrahastoa kehittää niin, että sen kautta tuettaisiin työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Valtuuston mukaan SAK:n on jo edustajakokouksen päätösten velvoittamana ryhdyttävä valmistelemaan esityksiä, jotka tähtäävät aikuisten opiskelua tukevien järjestelmien parantamiseen.