– Me pyrimme keräämään tietoa. Valitsemme aiheet, annamme tehtäviä parhaille asiantuntijoille, joita Euroopasta löytyy. Tutkimusta valvotaan ja koordinoidaan täältä ja tulokset tuodaan käytettäviksi verkkosivustolle tai julkaisuina, kertoo Eusebio Rial-Gonzalez, riskienseurantakeskuksen kahdeksan työntekijän päällikkö.

Viraston tuoreeseen raporttiin sisältyy asiantuntijaennuste työympäristön uusista fyysisistä riskeistä. Näitä riskejä ovat esim. pitkäkestoinen istuminen tai seisominen, josta voi aiheutua tuki- ja liikuntaelinsairauksia tai esimerkiksi laskimotukoksia, ylipainoa ja syöpää. Vaikutuksia voimistavat psykososiaaliset riskitekijät kuten työn vaatimukset, stressi, työn heikko hallinta, työsuhteen epävarmuus ja kiusaaminen. Vaikutusta on myös työpaikan fyysisillä ominaisuuksilla.

– Riskit kietoutuvat usein toisiinsa: mitä kovempi työvauhti, sitä enemmän stressiä ja sitä suurempi riski, että nostaa väärin niin, että siitä on seurauksena lihasvamma, Rial-Gonzales toteaa.

Tuntemattomat nanoriskit

Kuuma peruna juuri tällä hetkellä on nanotekniikka, toisin sanoen kaikkein pikkuruisimpien esineiden valmistaminen. Näiden minimaalisten esineiden ominaisuuksia ja käyttöä koskevan tiedon hankkiminen on jäänyt jälkeen siitä vauhdista, jolla niitä tuotetaan ja kehitetään.

– Kehittämistä ei tarvitse lopettaa, mutta vaihtoehdot on pidettävä avoimina. Ehkä myöhemmin havaitaan, että riskit eivät ole kovin suuria tai että niitä voidaan ehkäistä, Rial-Gonzalez sanoo ja nostaa vertauskohdaksi geenimuunnellut aineet, joista keskusteltiin vilkkaasti muutama vuosi sitten.

Keskus julkaisee nanoa koskevaa informaatiota ja kannustaa Euroopan asiantuntijalaitoksia yhteistoimintaan nanotutkimuksessa.

– Nano on otettava mukaan lakisääteiseen riskienkartoitukseen työpaikoilla. Moni pieni ja keskisuuri työnantaja kamppailee selviytymisen rajoilla, ja 90 prosenttia EU:n työntekijöistä työskentelee juuri tällaisilla työpaikoilla, joten virasto panostaakin riskinkartoitusjärjestelmän yksinkertaistamiseen, sanoo Rial-Gonzalez, joka tähdentää että kartoitus on tehtävä yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Usein työntekijät keksivät parhaat ratkaisut koska tekevät työnkin.

Uusia riskejä ilmaantuu koko ajan ja riskikeskus yrittää löytää niitä muun muassa eri tasoilla toimivien työntekijäedustajien välityksellä.

Rial-Gonzalez korostaa työterveyshuollon merkitystä tärkeänä hälyttimenä.

– Jos lääkäri kohtaa saman työpaikan työntekijöillä samantapaisia, tuntemattomia oireita, olisi hyvä että hän varoittaisi mahdollisesta riskistä. Me kiinnitämme sitten omien kohderyhmiemme, poliitikkojen ja tutkijoiden, huomion asiaan.

Hyväksyttävät riskit – onko niitä?

Riskittömyys on utopiaa. Sen sijaan on punnittava millaista riskitasoa voidaan pitää hyväksyttävänä. Rial-Gonzalez, joka on sosiologi, on sitä mieltä, että riski on suhteellinen asia, jota on arvioitava sen mukaan, mitä sen myötä on odotettavissa. Odotukset myönteisistä tuloksista saattavat lisätä valmiutta hyväksyä hiukan suurempikin riski.

– Harmaalla vyöhykkeellä on syytä olla varovainen. Toisin sanoen silloin kun altistumisen vaikutuksista tai sen hyväksyttävästä tasosta ei ole tietoa, eli kun ei tiedetä mitä kemiallisia ja biologisia sivuvaikutuksia syntyy, hän sanoo ja varoittaa riskien yli- ja aliarvioimisesta.

– Kun työhön liittyi jokin tietty riski, siitä maksettiin vielä lähimenneisyydessä hiukan ylimääräistä, mutta nykyään ihmiset arvostavat turvallisia työpaikkoja. Mutta edes tieto ja informaatio ei aina muuta käyttäytymistä. Tupakointiin liittyvät riskit ovat yleisesti tiedossa, mutta silti ihmiset polttavat, huomauttaa riskienseurantakeskuksen päällikkö.

Työtapaturmat ovat perinteisesti olleet työsuojelutoiminnassa keskeisellä sijalla.

– Jos keskitymme yksinomaan tapaturmiin, ummistamme samalla silmämme huomattavalta osalta työterveyttä, siltä osalta jota on vaikeampi mitata ja joka on seurauksiltaan kauaskantoisempi, Rial-Gonzalez sanoo.

Stressi vanha asia – syyt uusia

Stressi on kasvava ongelma. Nykyelämä pyörii sellaisella nopeudella, että huolissaan eivät ole pelkästään työympäristöasiantuntijat. Charlie Chaplin osoitti jo 70 vuotta sitten, yrittäessään pysytellä tehtaassa koneiden vauhdissa elokuvassaan Nykyaika, että työtahti voi aiheuttaa ongelmia.

Työvauhdin sanelevia koneita on nykyään paljon vähemmän. Niiden roolin ovat ottaneet ihmiset, asiakkaat, joita koulutuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon ja kaupan piirissä sekä muissa palveluammateissa työskentelevät kohtaavat.

– Asiakaskontaktit voivat olla stressaavia, etenkin sosiaali- ja terveydenhuollossa, missä työntekijöiden on pidettävä tiettyä etäisyys mutta missä he eivät kuitenkaan voi kokonaan sulkea pois tunteitaan. Työvuorottelu ja työtovereiden tuki voi olla tässä avuksi, sanoo Rial-Gonzalez ja viittaa siihen, että ongelma kasvaa samassa tahdissa, kun väestö ikääntyy ja vanhusten hoitamiseen tarvitaan entistä enemmän väkeä..

Ingegerd Ekstrand

– Internetin yleistyminen on helpottanut merkittävästi luotettavan ja käytännönläheisen työympäristötietouden löytämistä, sanoo Sarah Copsey, joka kertoo hakeneensa näitä tietoja monta kertaa turhaan entisessä työpaikassaan Britannian suurimmassa 1,3 miljoonan jäsenen ammattiliitossa Unisonissa

Projektinjohtajana ja työympäristöasiantuntijana Copsey haki materiaalia Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviikkoa varten, jonka aiheena oli tänä vuonna nuoriin työntekijöihin kohdistuvat riskit.

Paraikaa hän on mukana arvioimassa projekteja, joiden aiheena olivat nuoria työntekijöitä koskevat hyvät käytännöt. Projekteja toteutettiin kaikkiaan 35 – kaksi niistä Suomessa. Ne kaikki kilpailevat maaliskuussa jaettavasta palkinnosta. Copsey kokoaa myös esitettä kilpailuehdotuksista, joihin sisältyy käytännön esimerkkejä työpaikoilta.

Kampanjaviikon verkkosivut ovat myös tarjonneet ensimmäistä kertaa mahdollisuuden esittää kysymyksiä. Copsey on realisti ja sanoo, että nuoret tuskin hakeutuvat ihan ensimmäiseksi juuri näille sivuille, mutta toivoo että tieto saavuttaa heidät opettajien ja muiden välityksellä.

Kampanjaviikkoa voidaan laajentaa myös yhteisellä toiminnalla työpaikoilla tai kuten EU:n uusissa jäsenmaissa, missä tämän vuoden kampanjan yhteydessä puhuttiin muun muassa nuorista liikenteessä ja järjestettiin videokilpailuja. Innostus oli suurta esimerkiksi Slovakiassa, Tšekissä ja Puolassa, kertoi paikan päällä käynyt Copsey.

– Kaikkien EU-maiden paneutuminen yhteen ja samaan teemaan moninkertaistaa vaikutukset. Kampanja tuottaa ajatuksia ja toimintaa, sanoo Copsey, mutta tähdentää, että kannattaa myös käydä katsomassa OHSAn verkkosivuja, sillä niiltä löytyy runsaasti myös muuta tietoa.

Nettisivut löydetty myös työpaikoilla

Tuore online-kysely osoittaa, että OHSA saavuttaa verkon kautta myös työpaikat. Vastaajia oli 7 000, joista 37 prosenttia yksityisen ja 13 prosenttia julkisen sektorin työpaikoilta.

– Meidät yllätti myönteisesti se, että yli puolet vastauksista tuli työpaikoilta, sanoo OHSAn verkostopäällikkö Jesper Bejer, joka siirtyi tehtäväänsä neljä vuotta sitten Tanskan työministeriöstä.

Bejer vastaa yhteydenpidosta eurooppalaiseen verkkoon, joka koostuu yhteysorganisaatioista 25 EU-maassa: mukana on viranomaisia, työmarkkinaosapuolia, työterveyslaitoksia yms. Verkosto on muodostettu kolmikantaperiaatteella ja uusia tahoja otetaan mielellään mukaan. Verkolla on oma extranet ja toiminta perustuu pitkälti sähköpostin käyttöön.

Yhteysorganisaatioita on myös EU:n ehdokasmaissa Bulgariassa, Kroatiassa, Romaniassa ja Turkissa. Myös unioniin kuulumattomat Islanti, Liechtenstein, Sveitsi ja Norja ovat mukana.

OHSAn kotisivuilla käydään kuukausittain noin 60 000 kertaa. Tähän lukuun ei ole laskettu mukaan viraston omaa käyttöä eikä hakukoneita.

Ingegerd Ekstrand