Työympäristöstrategiat tekeillä
sekä EU:ssa että SAK:ssa
 Ennaltaehkäisevän
työsuojelun parantaminen, alueelliset työsuojeluvaltuutetut, sanktiot silloin kun
työntekijän henki ja terveys vaarannetaan sekä pätkätyöläisten ja maasta toiseen
liikkuvien työntekijöiden työympäristön parantaminen. Nämä asiat Euroopan
ammatillinen yhteisjärjestö EAY haluaa mukaan vuosien 2007–2012
työsuojelustrategiaan, jonka EU:n komissio lyö lukkoon vielä tänä syksynä.
 – Strategiaa sisältää yhteisö- ja myös kansallisen tason
tehtäviä. Moni näistä toimista on mukana myös SAK:n syksyllä tulevassa
työympäristöohjelmassa, sanoo työympäristöasiantuntija Raili Perimäki, joka on jäsenenä Suomen
palkansaajien edustajana EU:n neuvoa-antavassa työturvallisuutta ja työterveyttä
käsittelevässä kolmikantakomiteassa.
Perimäki sanoo, että
ay-liike haluaa nyt selkeitä aikatauluja, korkealle asetettuja tavoitteita ja strategiaan
kirjatun toiminnan arviointia. Edellisessä strategiasuunnitelmassa puhuttiin vain
tarpeista.
Sanktiot joita
valvotaan
EU:n komissio on liputtanut
sen puolesta, että työsuojelun alalla on keskityttävä uusiin riskeihin,
vähimmäissuojeluun ja työsuojelun kattavuuden parantamiseen työpaikoilla. Tätä EAY
pitää myönteisenä. Ay-liikkeellä on Euroopassa nykyään noin miljoona
työsuojeluvaltuutettua, mutta valtuutetut jakautuvat lievästi sanoen epätasaisesti. Kun
Suomessa on maan 2,3 miljoonaa työntekijää varten 36 000 työsuojeluvaltuutettua,
niin esimerkiksi Portugalissa työsuojeluvaltuutettuja on vain muutama sata ja toimintaa
on vain 63 yrityksessä. EAY ehdottaa alueellista työsuojeluvaltuutettujen verkostoa
pieniä työpaikkoja varten.
EAY vaatii myös sanktioita,
jos turvallisuus työpaikalla on puutteellinen tai siellä esiintyy terveysriskejä.
– Sanktioiden tulee
seurata välittömästi, niiden on oltava riittävän ankaria ja niiden toimeenpanoa on
valvottava, huomauttaa Perimäki, joka korostaa, että EAY ei ruvennut laatimaan pitkää
ostoslistaa vaan päätti sen sijaan korostaa asioita, joiden vaikutus on laajempi ja
pitkäaikaisempi. Tällaisia ovat mm. ennaltaehkäisevän työsuojelun järjestelmä,
johon sisältyvät valvonta, työterveyshuolto, työntekijöiden edustajien koulutuksen ja
vaikutusmahdollisuuksien parantaminen.
EAY:n paperi on yhteinen
näkemys, jonka pohjana ovat jäsenjärjestöjen – muun muassa SAK:n ja sen
jäsenliittojen – toivomukset. Myös työnantajien eurooppalainen järjestö UNICE on
laatinut oman toivelistansa.
Terveyskortti
pätkätyöläisille
SAK:n hallitus ottaa
loppuvuodesta kantaa uuteen työympäristöohjelmaan, jossa ovat mukana sekä EAY:n
näkökannat että SAK:n viime kesäisen edustajakokoukset toivomukset.
– Korostamme
viranomaisvalvonnan tehostamisen tarvetta. Tulevan hallituksen pitäisi nimittää
selvitysmies kartoittamaan nykytilanne, sanoo Perimäki.
Työympäristöohjelmaehdotuksessa sanotaan muun muassa, että työterveyshuollon
saatavuutta ja kattavuutta on parannettava ja se on ulotettava koskemaan myös kaikkia
pätkä- ja vuokratyöntekijöitä. Se voitaisiin toteuttaa luomalla henkilökohtainen
työterveyskortti.
SAK toivoo myös alueellisia
työsuojeluvaltuutettuja Ruotsin mallin mukaisesti. Tällaisia työsuojeluvaltuutettuja
Ruotsissa on koulutettu noin 2000 osittain valtion kustannuksella ja heillä on oikeus
tarkastaa oman työpaikkansa ohella muitakin pientyöpaikkoja.
Myös ILO:n yleissopimuksen
155 mukaisesti kansallisesti on laadittava työsuojelutoimintapolitiikka. Suomeen on
laadittu tänä vuonna kansallinen kemikaaliohjelma. SAK suosittaa ohjelman toteuttamisesta
pikaisesti, jota työelämän kemikaaliriskit saadaan hallintaan. Kemikaalit ovat suurin
ammattitauteja aiheuttava tekijä.
– Hyvä työympäristö
on entistä tärkeämpi asia, jos halutaan että me jaksamme työssä ja jaksamme entistä
pitempään. Toivomme myös, että SAK:n työympäristöohjelmassa esiin nostettavat asiat
löytävät myös tiensä hallitusohjelmaan, Raili Perimäki tähdentää.
Ingegerd Ekstrand
Palkkatyöläinen
3.10.2006 nro 8/06 |
