vane.jpg (302 bytes)

21+1-kysym.jpg (3229 bytes)

Veli-Matti Kuntonen

Lähiruoka turvaa työpaikkoja

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi haluaa kysyä sinulta, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen syödäänkö Suomessa kotimaista ruokaa tulevaisuudessakin?
   – Uskon, että Suomessa jatkossakin sekä tehdään että syödään kotimaista ruokaa. Suomalaiselle ruoalle tuo takeita esimerkiksi se, että meillä ostetaan valmisruokavalmisteet, kuten liha tuoretuotteina. Tämä antaa suojaa sille, että ruoka valmistetaan lähialueella.
   – Ruotsissa esimerkiksi kauppaa käydään paljolti pakastealtaan kautta.Veli-Matti Kuntonen käyttää kaiken liikenevän vapaa-ajan 7-vuotiaiden kaksospoikiensa kanssa touhuamiseen. Foto: HELI SAARELA

Arvostavatko suomalaiset lähiruokaa?
  
– Suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa. Suomen sisälläkin on monenlaisia ruokakulttuureita. Esimerkiksi leipäkulttuuri on eri puolella Suomea erilainen. Isot leipomojätit varmasti haluaisivat tehdä samanlaista leipää joka puolella Suomea, mutta kuluttajat haluavat omanlaistaan. Alueelliset ruokakulttuurit ovat yksi työpaikkoja turvaava tekijä.

Onko SEL:n sisällä jo seesteistä?
  
– Kyllä, niin seesteistä kuin voi olla ennen työehtosopimusneuvotteluja ja edustajakokousvaaleja.

Onko puoluepolitikointi ay-liikkeen riesa?
  
– Ei se riesa ole. Riesa on ehkä se, että ay-liike on liikaa ostopalvelutoimintaa: jäsenmaksua vastaan saa edunvalvontaa ja työttömyysturvaa. Ay-liikkeen idea on kuitenkin osallistuminen. Jotta pystymme kehittymään omista lähtökohdistamme, se edellyttää, että jäsenistö on mukana toiminnassa.
   – Koko ay-liikkeen kohtalonkysymys on avoimuus ja läpinäkyvyys. Jos näitä ei pystytä toteuttamaan, ollaan ongelmissa jäsenmäärien kanssa.

Onko SAK:ssa rajariitoja?
  
– Työelämän muuttuessa on luonnollista, että tulee tilanteita, joissa joudutaan katsomaan rajapintoja uudelleen.

Koskevatko rajariidat SEL:iä?
  
– Meillä on rajapintoja lähinnä PAM:in, Puu- ja erityisalojen liiton ja Kemianliiton kanssa, mutta viime vuosina ei ole ollut rajaongelmia.
   – SEL:llä on rajapintaa myös maataloustuottajiin siinä mielessä, että jos ei ole alkutuotantoa, ei ole myöskään elintarviketeollisuutta. Tämä luo meille SAK:n sisällä omanlaisen roolin. Välit MTK:n kanssa ovat asialliset.

Kiinnostaako iso teollisuusliitto?
   – Nykynäkymin SEL ei ole mukana fuusio- tai unionihankkeissa.

Hyötyykö elintarvikeala tilaajavastuulaista?
   – Hyötyy. Edunvalvonnan kokonaisuuden ydinkysymys on tarttua epätyypillisten työsuhteiden käyttöön. Kun koko lainsäädäntö ja työehtosopimusten säädökset rajaavat epätyypillisten työsuhteiden käyttöä, ongelma saadaan aisoihin.
   – Elintarvikealallakin esiintyy vuokrafirmojen käyttöä ja on näköpiirissä, että alihankinta lisääntyy. Ketjutuksessa katoavat vastuunkantajat. Siksi tilaajavastuulaki on tarpeen.

Miten ay-liike voi jarruttaa globalisaation huonoja seurauksia?
  
– Täytyy toimia aktiivisesti kansainvälisessä ay-liikkeessä, että saataisiin globaalisti ajettua myös työläisten etuja. Tosin mitä suurempiin ympyröihin mennään, sitä pienemmiltä saavutukset saattavat näyttää.
   – Jotta saadaan tuloksia aikaa, täytyy ymmärtää muiden maiden työmarkkinajärjestelmiä, mutta pitää kiinni omasta työsuhde-etujen tasosta.

Ketä työmarkkinajohtajaa arvostat?
  
– SEL:n historiasta nostaisin Arvo Hautalan.

Tärkein tavoitteesi maan hallitusohjelmaan?
  
– Saattaa tuntua kliseeltä, mutta kyllä se on ruoan arvonlisäveron alentaminen. Tavoitteena on 12 prosentin ruoan alv, mutta kaikenlainen alenema otetaan koko alalla ja kuluttajien keskuudessa avosylin vastaan.
   – Alimmissa tuloluokissa olevilla palkansaajilla tuloveron alennus ei tunnu millään tavalla, mutta ruoan arvonlisäveron alentaminen tuntuisi kukkarossa.
   – Ymmärrän tosin epäluulot, jotka asiaan liittyvät. Koska kauppa on niin keskittynyttä kuin on, pelkona on, että veronalennus ei näkyisi hinnoissa.

SAK:n edunvalvonnan kärki?
  
– Epätyypillisten työsuhteiden rajaaminen. Jos ay-liike ei saa ongelmaa kuriin, koko edunvalvontajärjestelmä murenee. Loppupelissä pätkätöiden yleistyminen nakertaa myös kokoaikaisten ja –palkkaisten etuja.

Töihin omalla autolla vai julkisella?
  
– Sekä että.

Eineksiä vai pakasteita?
  
– Eineksiä, kiitos.

Miten hallitset kiireen?
  
– Välillä paremmin, välillä huonommin. Täytyy olla tasapainossa sen tosiasian kanssa, että tässä hommassa ei ikinä ehdi tekemään kaikkea sitä, minkä kokee tarpeelliseksi. Täytyy luottaa muihin ihmisiin ja osata sanoa myös ei.

Valkoista, tummaa vai ruskeaa suklaata?
  
– Ruskea kuulostaa suomalaiselta.

Ruoan kanssa maitoa vai viiniä?
  
– Maitoa.

Lempipuuhaa vapaa-ajalla?
  
– Vapaa-ajan täyttävät 7-vuotiaat kaksospojat, joiden kanssa pyöräilemme, potkimme palloa ja teemme aivan tavallisia arkisia asioita yhdessä.
   – Kun on aikaa rauhoittua, musiikin kuuntelu rentouttaa.

Lempimusiikkiasi?
– Kotimainen rokki 80-luvulta tähän päivään.

Parasta syksyssä?
– Kotimaisia vihanneksia on hyvin saatavilla. Syksyyn liittyy myös haikeuden tunne, että kesä on mennyt, mutta toisaalta tieto siitä, että vuoden ajat kerrallaan on hyvä elää ja uusi kesä on tulossa.

Kuntosen kuntovinkki?
– Muista levätä!

21+1

Keneltä liittojohtajalta haluat kysyä, miksi essun ja ruoan tekijöillä eli kulutustuoteteollisuudessa on huonot palkat?
– Kemianliiton puheenjohtaja Timo Vallitulta.

Leena Seretin

Palkkatyöläinen 3.10.2006 nro 8/06

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)

Pt  nro 8/2006

PT:n nro 8/06 etusivulle

vn-pa.gif (131 bytes) Pääkirjoitus
vn-pa.gif (131 bytes) Teema
     Hyvä työpaikka
vn-pa.gif (131 bytes) Ajankohtaista
vn-pa.gif (131 bytes) Kolumnit ja pakina
vn-pa.gif (131 bytes) Liittouutiset
vn-pa.gif (131 bytes) Ulkomailta
vn-pa.gif (131 bytes) 21+1 kysymystä

Lähiruoka turvaa työpaikkoja
(Veli-Matti Kuntosen haastattelu)