Hiljattain julkaistusta Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n raportista selviää mielenkiintoisia asioita meistä medioiden kuluttajista. Yhä useampi suomalainen on lopettanut sanomalehtien tilaamisen kotiin kokonaan ja luopumisherkkyys kasvaa kaiken aikaa. Yhtenä tekijänä taustalla on ihmisten kiireisyys. Monilla jää lehti työviikon aikana lukematta ja mieltä kalvaa huono omatunto. Miksi maksaa kallis tilausmaksu, kun lehdet kasaantuvat huoneen nurkkaan pinoksi, jota ei ehdi käydä läpi. Uutiset tulevat päivän mittaan itse kunkin tietoon sähköisestä mediasta tai internetistä. Lehtien ei koeta antavan enää riittävästi uutta.

Ihmisiltä kysyttiin, mistä mediasta he eivät mistään hinnasta luopuisi, jos olisi pakko valita vain yksi media. Yhä useampi vastasi internetistä tai televisiosta. Lehtitalot ovatkin jo pitkään panostaneet nettiin sopivan lehden kehittelyyn. Yleisradio on selvästi tekemässä samaa televisiolle. Internetin vaikutus näkyy perinteisiin medioihin kohdistuvissa odotuksissa. Lehtien lukijat odottavat voivansa keskustella toimittajien kanssa suoraan niin kuin netissä on tapana. Isoissa lehdissä puhutaan nyt myötäelämisen kyvystä lukijoiden kanssa. Kysymys on internetille tyypillisen yhteisöllisyyden vaikutuksesta. Isot lehdet yrittävät sopeutua tähän esimerkiksi ottamalla kansalaisjournalismin oppien mukaisesti lukijoiden kokemia paikallisia epäkohtia suoraan kansalaistoiminnan kohteeksi.

Keskuudessamme vaikuttaa 15–29-vuotiaiden ryhmä, joka tuottaa mediamoguleille jatkuvaa päänvaivaa. He eivät lue lehtiä, eivätkä katso televisiota vaan heidän huomionsa kohdistuu pääasiassa nettiin. Edes lehden ilmaisuus ei taida heidän päitään enää kääntää. Internetistä on tullut lisäksi entistä selvemmin vapaa-ajan ja viihtymisen kanava. Netistä löytyvät televisiosarjojen uuden tuotantokauden jaksot laittomasti leviävinä kopioina jo kauan ennen kuin ne alkavat varsinaisesta televisiosta. Netistä voi imuroida kiinnostavia televisiosarjoja, jotka eivät koskaan ole tulleet yhdenkään televisioyhtiön ohjelmistoon.

Tutkimuksissa moni vastaaja luo itsestään kuvaa asiakeskeisenä kansalaisena. Raportin mukaan suomalaiset käyttävät medioita kuitenkin stressin poistoon ja huolien unohtamiseen, etsivät niiden avulla yhteenkuuluvuutta ja yhteisiä puheenaiheita, muokkaavat identiteettiään sekä hakevat tietenkin myös tietoa maailman tapahtumista. Kiireisten ihmisten tarpeesta rentoutua on tullut syy siihen, että eri medioilta odotetaan entistä viihteellisempiä sisältöjä. Kiireisyyden vuoksi tapahtumat ja ajan ilmiöt pitää esittää mahdollisimman tiiviisti, havainnollisesti ja helppotajuisesti. Palvelujournalismi yleistyy eli kiireisiä ihmisiä autetaan räätälöimällä erilaisia teemakokonaisuuksia. Iltapäivälehtien voittokulku jatkuu ja juorulehti "7 päivää" on Suomen suurin maksettu yleisaikakauslehti.

Ay-liikkeen näkökulmasta nykyinen mediamaisema on sellaisessa myllerryksessä, että haasteita piisaa. Kevyen sorttisessa "puheenaihebisneksessä" on vaikeata pärjätä edes korkeatasoisella asiajournalismilla. Oman asiansa esille saaminen voi edellyttää ay-johtajiltakin valmiutta laittaa enemmän omaa persoonaansa peliin. Miten ay-liike aikoo vastata viihteellistymisen haasteeseen? Milloin alkaa ay-lehtien nettiversioiden kehittäminen vuorovaikutteisen nettipalvelun suuntaan? Miten ay-lehdistö aikoo kohdata kiireisen ihmisen? Riittääkö sillä resursseja yhteisiin hankkeisiin ja myötäelämiseen jäsenistönsä kanssa?

Kirjoittaja on politiikan ja viestinnän tutkija,
joka työskentelee yliassistenttina
Tampereen yliopistossa politiikan tutkimuksen laitoksella