Näin kertoo ay-liikkeen tilanteesta maassaan Tshekin keskusammattiliiton CMKOS:n varapuheenjohtaja Zdenek Malek. CMKOS:ssa on noin 600 000 jäsentä, mikä vastaa vajaan 30 prosentin järjestäytymisastetta. Ay-liike on yrittänyt kampanjoida itselleen lisää jäseniä, mutta yhä monet tshekit mieltävät ay-liikkeen menneisyyden järjestöksi.

– Meillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä kommunistihallinnon aikaisen ROH:n (Vallankumouksellinen ammattijärjestö) kanssa. Mutta selitäpä se epäilevälle kansalle!

EU-odotuksissa ei petytty

Aikanaan Tshekin ay-liike valitsi tietoisesti paikkansa EU:n kannattajien riveistä. CMKOS järjesti jopa laajan kampanjan jäsenyyden puolesta.

– Meitä miellytti eurooppalainen sosiaalinen malli. Katsoimme, että EU edustaa modernia kehitystä, jota kohti meidän tulee pyrkiä. Ajattelimme myös, että eurooppalaisista rakenteista saamme tukea puolustaessamme palkansaajien oikeuksia työnantajien joskus mielivaltaisiakin pyrkimyksiä vastaan, varapuheenjohtaja Zdenek Malek perustelee järjestönsä EU-myönteistä kantaa.

– Kun meillä nyt on takana pari vuotta EU-jäsenyyttä, niin voidaan sanoa, että odotukset ovat toteutuneet. EU on auttanut taloutemme vahvistumisessa parantamalla huomattavasti vientimahdollisuuksiamme. Olemme voineet matkustella viisumitta Euroopassa ja oppia tuntemaan uusia maita ja kulttuureita.

Siihen Malek ei ole täysin tyytyväinen, miten EU:ssa on uusiin jäsenmaihin suhtauduttu. Jos kerran yksi EU:n johtavista periaatteista on työvoiman vapaa liikkuvuus, niin uusiin jäsenmaihin sovelletut rajoitukset ovat olleet hänen mielestään ajattelemattomia.

– Meiltä ei ole lähtenyt kuin noin 30 000 henkeä ulkomaille töihin EU-jäsenyyden jälkeen. Saksa ja Itävalta pelkäsivät tshekkien vyöryä, mutta mitään sellaista ei tapahtunut. Nuoret, jotka yleensä muodostavat suurimman osan lähtijöistä, eivät edes osaa saksaa. He menevät mieluummin englanninkielisiin maihin, USA:han, Britanniaan, Uuteen Seelantiin.

Malek muistuttaa, että asiantuntijoiden mukaan työvoiman maastamuuttoa esiintyy yleensä vain siihen saakka kunnes maan bruttokansantuote saavuttaa 70 prosentin tason koko EU:n keskiarvosta. Tshekki on nyt jo lähellä tuota rajaa, joten senkään takia tshekeistä Malekin mielestä "tule riesaa" eurooppalaisille työmarkkinoille.

Ulkomaiset firmat tulleet joukolla

Sen jälkeen kun Tshekin kansantaloutta ryhdyttiin toden teolla yksityistämään, on maahan tullut suuri joukko kansainvälisiä suuryrityksiä. Ehkä tunnetuin tapaus oli se kun saksalainen autokonserni Volkswagen hankki omistukseen perinteisen tshekkiläisen autovalmistajan Skodan.

– Meillä on ollut konflikteja joidenkin ulkomaalaisten firmojen kanssa. Ne ovat rikkoneet työlakeja ja loukanneet jopa ihmisarvoa, Zdenek Malek kertoo.

– Me olemme nousseet tällaista menoa vastaan ja kertoneet ulkomaalaisille johtajille, että ei meidän tshekkien kanssa nyt sentään ihan mitä vain saa tehdä.

– Volkswagenilla halusivat jäädyttää palkat kahdeksi vuodeksi ja huonontaa muita työehtoja. Seurauksena oli suuria mielenosoituksia ja työnantajan oli luovuttava näistä aikeista.

Mielenosoituksia Tshekin ay-liike on järjestänyt aina silloin kun on nähnyt sen tarpeelliseksi. Pari kertaa on Prahan vanhan kaupungin torille kerääntynyt 100 000 henkeä vastauksena keskusjärjestö CMKOS:n kutsuun. Viime vuonna Jan Palachin aukiolla 25 000 ay-aktiivia vaati työlakeihin muutoksia.

– Lakkojakin on ollut kun mikään muu ei ole auttanut. Luulenpa, että meidän aktiivisuutemme on pakottanut valtiovallan ja työnantajat harkitsemaan kaksi kertaa ennen kuin alkavat heikentää palkansaajien etuja.

Esa Tuominen
Praha

Kokonaisuutta rumentaa oikeastaan vain työttömyysaste, joka tosin sekin eurooppalaisittain katsottuna on kohtuullinen, vajaat 9 prosenttia.

– Tshekin talous on nyt erinomaisessa kunnossa ja tulevaisuuden näkymät ovat myönteiset. Voidaan sanoa, että meillä on menossa talouskasvun buumi, kommentoi kehitystä Tshekin kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimusosaston päällikkö Ivo Hering.

Suuri kunnia Tshekin myönteisestä kehityksestä kuuluu Heringin mukaan ulkomaalaisille yrityksille, jotka ovat tuoneet maahan pääomaa ja tietotaitoa. Niiden ansiosta työn tuottavuus on kasvanut ripeästi. Ulkomaankauppa puolestaan on lähtenyt nopeaan nousuun vuoden 2004 EU-jäsenyyden jälkeen.

– Valuuttamme koruna on vahvistunut tuntuvasti viime aikoina, mutta siitä huolimatta vienti vetää hienosti. Se johtuu työn tuottavuuden hyvästä kasvusta, Hering arvioi.

Ulkomaalaisen silmin Tshekki on viime vuosina kallistunut huomattavasti. Euroilla saa paljon vähemmän korunoita kuin ennen ja hintataso on muutenkin noussut, vaikka inflaatio virallisten tilastojen mukaan onkin vain 2,0 prosenttia. Kallistuminen ei tunnu kuitenkaan hillitsevän turismia vaan ainakin Prahan vanhan kaupungin kapeat kadut tuntuvat repeävän turistilaumojen paineessa. Kaikki haluavat nähdä "kultaisen Prahan" uudestaan ja uudestaan.

Tshekki on mitä ilmeisimmin ottanut kaiken hyödyn irti EU-jäsenyydestään, vaikka maan presidenttinä istuukin tunnettu euroepäilijä – ja jopa EU:n vastustajanakin pidetty – Vaclav Klaus. Entinen presidentti, samettivallankumouksen sankari Vaclav Havel viettää eläkepäiviään ja esiintyy edelleen ahkerana yhteiskunnallisena keskustelijana.

Tshekissä ovat vuorotelleet sosiaalidemokraattien ja porvarillisen ODS-puolueen johtamat hallitukset, mutta maan perussuunta kohti Eurooppaa on pysynyt selkeänä. Maa on liittynyt myös sotilasliitto NATO:n jäseneksi. Omat puolustusvoimansa Tshekki on kuitenkin päättänyt muuttaa palkka-armeijaksi.

– Tshekit eivät ole lähteneet joukolla ulkomaille töihin vaan pikemminkin meille ollaan tulossa Itä-Euroopan maista. Laittomia työntekijöitä on jo ongelmaksi asti. Joidenkin firmojen johtajat käyvät aamuisin palkkaamassa torilta itäeurooppalaisia vierastyöläisiä päiväpalkalla pimeisiin töihin, Ivo Hering tietää.

Tshekki oli ennen vuoden 1948 kommunistista "uudelleenjärjestelyä" vahva eurooppalainen teollisuusmaa. Näyttää siltä, että se tekee näyttävää paluuta johtavien teollisuusmaiden joukkoon. Eikä Tshekissä kehity vain olutteollisuus, jonka tuotteet ovat maailmankuuluja. Myös esim. suurissa vaikeuksissa ollut terästeollisuus on jälleen päässyt jaloilleen. Alalla on tapahtunut uudelleenjärjestelyjä ja Kiinan sekä muiden kaukaisten markkinoiden kasvanut kysyntä on vauhdittanut kehitystä.

Sosiaalisella alalla Tshekissä on kuitenkin yhä suuria ongelmia. Eläkkeet ovat vaatimattomia eikä sosiaaliturvan taso ole kovin kaksinen. Maassa on myös paljon tyytymättömiä, mikä heijastuu mm. kommunistipuolueen yllättävän vahvana, jopa 15 prosentin kannatuksena.

Esa Tuominen