Lääkärislangilla puhutaan allostaattisesta kuormasta. Se tarkoittaa fysiologisten stressireaktioiden kasautuvia ja pitkäaikaisia seurauksia.

Marja-Liisa Kinnusen tutkimus osoittaa, että epävakaa työura on omiaan sortamaan ihmisen allostaattisen kuorman alle. Epävakaan työuran huonoon kehään kuuluu pätkätöitä, työttömyyttä ja lyhyitä, omaa ammattia vastaamattomia työsuhteita.

Jos ihmisen työura on häilyvä, hänen allostaattinen kuormansa voi kasvaa kolminkertaiseksi verrattuna vakaan työuran ihmisiin.

Ja tätä epävakauttahan yhteiskunta tarjoilee yhä hanakammin joustavuuden nimeen.

Uusimpien tietojen mukaan pätkätyöläisten joukko on jo yli puoli miljoonaa. Uusista työsuhteista melkein joka toinen, 40 prosenttia, on solmittu pätkäperustalla.

Väärää työvoimapolitiikkaa

Kinnusen tutkimustulosten valossa ollaan menossa väärään suuntaan.

Kinnunen tutki erilaisten elämäntilanteiden merkitystä stressitekijöinä, jotka saattaisivat pahentaa terveysriskiä.

– Epävakaa työura osoittautui pitkäkestoiseksi stressaavaksi elämäntilanteeksi, joka uhkasi myöhempää terveyttä, Kinnunen toteaa. Hän tutkimuksensa mukaan miehet ja naiset reagoivat stressitilanteisiin yhtäläisesti.

Kun ihminen stressaantuu, hänen elimistönsä säätelyjärjestelmät aktivoituvat ja saavat aikaan lyhyt- ja pitkäaikaisia seurauksia. Aikaa myöten näistä kehittyy sairastumisalttiutta lisäävä tilanne. Elimistön säätelyjärjestelmänä toimivien välittäjäaineiden toiminta muuttuu.

Esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksia aiheuttavan metabolisen oireyhtymän merkkejä ovat huonontunut sokeriaineenvaihdunta, poikkeavat veren rasva-arvot, ylipaino, erityisesti keskivartalolihavuus ja kohonnut verenpaine.

Marja-Liisa Kinnunen tutki väitöksessään psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden yhteyttä terveyteen. Hänen tutkimuksensa paljasti puhuttelevia yhteyksiä nelikymppisten ihmisten terveydentilan ja lapsuudenkodin välillä. Esimerkiksi verenpaineeseen vaikuttaa perinnöllisten taipumusten lisäksi perheen sosiaalis-taloudellinen asema. Vanhempien matala ammattiasema kytkeytyi tutkittujen nelikymppisten heikkoon koulutustasoon, mikä liittyi aikuisiän suhteellisen korkeaan painoon. Ylipaino taas oli yhteydessä korkeaan verenpaineeseen.

Leikkaukset kostautuvat

Koulutuksesta syrjäytymiseen ja työuran epävakaistumiseen pitää puuttua varhain, Kinnunen tähdentää. Työmarkkinaosapuolet ovat hyväksyneet varhaisen puuttumisen mallin, ja se pitää ottaa vakavasti, jos syrjäyttämiskierre halutaan katkaista.

– Kovin huolestuttavalta kuitenkin näyttää. Varsinkin kuntapuolen leikkaukset kouluissa ja iltapäivätoiminnassa kostautuvat myöhemmin. Jos ihmisiä karsitaan jo ennen työikää koulussa, miten se vaikuttaa heihin 20 vuoden kuluttua.

Kinnunen on toiminut terveyskeskuslääkärinä Kotkassa, Tampereella ja Jyväskylässä. Teollisuuspaikkakuntien ihmisten elinolot ovat tulleet tutuksi jo kotipaikkakunnalta Varkaudesta lähtien. Hänelle on kertynyt terveyskeskusvuosina vankka näkemys järjestelmän puutteista.

Työttömienkin pitäisi päästä lääkärintarkastuksiin määrävälein. Yleistarkastus on mahdollinen ainakin ajokorttitarkastusten yhteydessä, mutta riittävän laajan tutkimuksen saaminen vaatii ihmiseltä itseltään pontevuutta. Terveyskeskuksissa pitäisi myös osata katsoa päivän tilanteen taakse, mm. aktiivisesti kysellä verenpaineita ja sukuhistoriaa.

– Pätkätyöläiset ja työttömät tarvitsevat tehostettua terveydenhoitoa. Itse en pidä ollenkaan sellaisesta sanasta kuin 'turha lääkärikäynti'. Aina sieltä taustalta jotain löytyy.

Pitää osata tehdä itselleen hyvää

Tietysti ihminen voi jotakin tehdä vointinsa hyväksi vaikka yhteiskunnan rakenteet eivät tarpeeksi häntä tukisikaan.

Tutkimuksesta ilmeni, että kyky säädellä omia tunteitaan suojasi terveysriskeiltä. Kun ihmisellä on taipumus korjata kielteisiä tunteita myönteisemmiksi, hän samalla kehittää itselleen suojaa sydän- ja verisuonisairauksia vastaan. Vastaavasti tunne-elämän heilahtelu huonontaa ihmisen omaa kokemusta terveydentilastaan ja lisää metabolista oireyhtymää.

– Negatiivinen mieliala on terveysriski, joten kannattaa opetella olemaan joustava. Se on sitä tunneälyä, että osaa tehdä itselleen hyvää!

Usein ajatellaan, että tunteiden säätely on ihmisen oma asia siinä missä ylipainon ehkäiseminen. Kinnusen mielestä tarvitaan myös työyhteisöjen ja yhteiskunnan panosta yksilöiden terveellisten valintojen tueksi.

Eino Nykänen