vane.jpg (302 bytes)

ajan.jpg (4918 bytes)

Pääluottamusmies Esko Kokkonen:

Tilaajan vastuu toimii,
jos niin halutaan

pi-nu.gif (132 bytes)  Tilaajan vastuun toteutuminen vaatii lainsäädäntöä

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  –Harvassa ovat ne työntekijät, jotka eivät halua eläkkeiden ja sosiaaliturvan kertyvän tai jotka eivät piittaa palkanlisistä ja lomarahoista, toteaa SRV Viitosten Kampin keskuksen työmaan pääluottamusmies Esko Kokkonen hieman sarkastisesti.

SRV Viitosten Kampin keskuksen työmaan pääluottamusmies Esko Kokkonen toteaa, että työmailla voidaan toimia vastuullisesti jos halutaan. Henkilökortit ja koko aliurakointiketjun tietojen tarkistamiset ovat raivanneet hämärämiehet meidät työmailta. Foto: HELI SAARELA– Työmaillakin voidaan toimia vastuullisesti, jos vain halutaan. On pääurakoitsijan intressissä tarkastaa koko alihankintaketju. Näin tehdään esimerkiksi meillä. Kaikilta työmaalla olevilta yrityksiltä pyydetään verovelka- ja eläketodistukset sekä tapaturmavakuutustodistus ja esimerkiksi virolaisilta pyydetään E101-lomake, joka todistaa pakolliset maksut maksetuiksi, ja tiedot mihin maahan verot maksetaan. Ilman niitä ei tänne työntekijöillä ole asiaa. Lisäksi kaikilla – myös alihankkijan alihankkijan – työntekijöillä on työmaan kuvalliset kulkukortit, jotka annetaan kun paperit ovat kunnossa.

– Pari Kampin keskuksen työmaalle tulossa ollutta yritystä on haihtunut, kun papereita kyseltiin. Ei työmiehiä sen jälkeen näkynyt. Tilaajan vastuusta huolehtimisella on ennaltaehkäiseväkin vaikutus. Se ainakin pitää pimeät firmat ja työntekijät poissa SRV Viitosten työmailta, Esko Kokkonen korostaa.

Apuna sopimustekstit ja henkilökortti

Rakennusliiton sopimuksessa on useita tilaajan vastuuta korostavia kohtia. Ulkopuolisen työvoiman käytöstä työnantaja- ja työntekijäliitolla on yhteiset tulkinnat. Liittojen välillä on myös tehty sopimus urakoitsijan ja aliurakoitsijan hyväksymis- ja ilmoittamismenettelystä. Lisäksi liitot ovat julkaisseet yhteisen oppaan vastuullisesta rakentamisesta.

Erittäin hyvänä asiana pääluottamusmies Esko Kokkonen pitää sopimuskohtaa, jossa voidaan puuttua maksamattomiin palkkoihin. Sen mukaan palkan joutuu maksamaan pääurakoitsija, jos aliurakoitsija jättää palkan maksamatta.

– Tässä on tosin se ongelma, että asiasta pitää tehdä reklamaatio seitsemän vuorokauden sisällä. Eikä tätä aikarajaa vielä tarpeeksi hyvin tunneta. Moni ei ymmärrä, että asiaan olisi puututtava heti.

– Pidän oikein hyvänä hallituksen esittämää lakimuutosta, jonka mukaan rakennustyömailla työskenteleville tulee pakolliseksi kuvallinen henkilökortti, josta ilmenee niin työntekijän nimi kuin hänen työnantajansakin. Tämä pieni henkilökortti varmaankin siivoaa jo pahimmat hämärämiehet työmailta.

– Meillä SRV Viitosten työmailla on kaikilla kuvallinen henkilökortti. Laajassa mitassa käytäntö alkoi tältä Kampin työmaalta, mutta nyt käytäntö on voimassa muillakin työmailla. Henkilökortin, joka toimii kulkulupana, saa kun on täytetty lomake, joka pitää sisällään tarpeelliset tiedot työntekijästä ja aliurakoitsijasta.

Vastuuttomat karsiutuvat alihankintaketjusta

Kampissa on enää nelisensataa työntekijää. Parhaimmillaan työntekijöitä oli Helsingin ydinkeskustan työmaalla suunnilleen 1 700. Esko Kokkonen tarkistaa tietokoneeltaan työntekijälistaa, jossa on kaikkien työmaalla työskennelleiden työntekijöiden tiedot työnantajatietoineen. Pari viikkoa sitten oli perehdytetty työntekijä numerolla 5 510. Ulkomailta lähetettyjä työntekijöitä oli enimmillään yli 70, nyt enää nelisenkymmentä.

– Tosiasia tietysti on että toiset tilaajat ovat vastuullisempia kuin toiset. Mutta sellaiset aliurakoitsijat, jotka jättävät velvoitteensa hoitamatta, auttamattomasti karsiutuvat meidän listoilta. Ja kun tiedossa on, että SRV Viitoset tarkastaa läpi koko aliurakointiketjun, niin tällä on selvästi ennaltaehkäisevä vaikutus.

– Meillä on paljon pienyrittäjiä, joiden kanssa on tehty vuosia yhteistyötä. He hoitavat asiansa hyvin ja tietävät mitä mahdollisilta omilta aliurakoitsijoiltaan edellyttävät. Lopulta kaikki on kiinni siitä, kiinnostaako asia pääurakoitsijaa ja kuinka vakavissaan se haluaa hoitaa vastuunsa läpi ketjun.

– Monen työntekijän mielestä sisään kirjaaminen on luottamustaherättävä toimi. Jos ongelmia tulee, niin työntekijänkin etu on, että asiat on kirjattu ja tarvittaessa tiedot voidaan antaa viranomaisillekin.

Vaikka alan työnantaja- ja työntekijäliitot ovat sopineet yhteisistä pelisäännöistä, niin työntekijöiden ja yritysten kirjaaminen koko alihankintaketjun läpi on vielä harvinaista. Lainsäädännöstä olisi Kokkosen mukaan apua, kun kerran kaikkia työnantajia eivät reilut pelisäännöt kiinnosta. Pääluottamusmiehen mukaan reilu ja läpinäkyvä toiminta kuitenkin tervehdyttää selvästi rakennusalaa.

Siksi onkin tärkeää, että työntekijät valitsevat työmaille luottamusmiehet. Näin saadaan asiat valvontaan ja neuvotelluksi työmailla ettei kaikkia asioita tarvitse viedä liiton hoidettavaksi.

Rakennemuutos toi ketjutuksen

Esko Kokkosen mukaan ei ennen tarvinnut puhua tilaajan vastuusta, kun väki oli yleisesti pääurakoitsijan palkkalistoilla. Tilanne muuttui 1990-luvulla. Lama vei rakennusyrityksiä konkurssiin ja alalle syntyi tuhatmäärin pikkuyrityksiä. Pitihän työttömien rakentajien jotenkin yrittää pysyä leivän syrjässä. Työttömien koulutuksessa suorantaan houkuteltiin ryhtymään yrittäjäksi. Mutta siinä kovassa kilpailussa eivät kaikkien rahkeet riittäneet yrittämiseen. Rakennusalan rakennemuutos johti tilanteeseen, että rakennuttajat ketjuttivat urakoita pitkälle ja joka vaiheessa oli hirveä kilpailu. Niinpä oli helppoa jättää verot, maksut ja palkat maksamatta, ajautua konkurssiin ja yrittää uudelleen – usein entistä pimeämmillä markkinoilla. Näin tilaajan vastuu nousi entistä tärkeämmäksi.

Nyt sekä Rakennusliitto että Rakennusteollisuus ry ovat yhdessä lähteneet perkaamaan alaa pimeistä ja laittomista kilpailijoista. Liitot ovat mm yhdessä tehneet oppaan vastuullisesta rakentamisesta.

Pääluottamusmies Esko Kokkosen mukaan Rakennusteollisuusliitto – työnantajaliitto – on myös tehnyt hyvän ja yksinkertaisen monisteen, jossa kerrotaan yksiselitteisesti, että pääurakoitsijalla on velvollisuus pitää luetteloa työmaan ulkomaalaisista työntekijöistä.

– Se on sen verran selkeä, että vaatimattomampikin yrittäjä ymmärtää, miten hänen pitää toimia ja mitä papereita tarkistaa. Tilaajan vastuussa kysymys onkin loppupeleissä vain siitä, halutaanko toimia vastuullisesti, mikä on sekä yrittäjän että työntekijän etu, Kokkonen vakuuttaa.

Aino Pietarinen

 

Tilaajan vastuun toteutuminen vaatiialkuun lainsäädäntöä

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Tupossa sovittiin tilaajan vastuun toteuttamisen peruslinjat, mutta nyt on SAK:n johtaja Lauri Lylyn mukaan aika paneutua lakimuutosten tekemiseen. On välttämätöntä, että alihankinnassa, työvoiman vuokrauksessa ja julkisen sektorin ulkoistamisissa työn tilaaja ja teettäjä asetetaan vastuuseen lakien ja reilujen työmarkkinapelisääntöjen noudattamisesta. Tilaajan vastuu olisi tehokas keino, jonka avulla piittaamattomat hämäräyritykset ja pimeä työvoima saataisiin kitkettyä suomalaisilta työmarkkinoilta.

Tilaajan vastuun toteuttamisessa ei Lylyn mukaan voida edetä vain vapaaehtoisuuden tai suositusten pohjalta. Jo nykyään vastuullisimmat yritykset ja yhteisöt varmistavat yhteistyökumppaninsa luotettavuuden etukäteen. Jotta yritysten ja yhteisöjen enemmistö saataisiin toimimaan yhtä vastuullisesti, on tilaajan vastuuseen SAK:n mukaan liitettävä myös oikeudellinen vastuu. Lakien vastaisella toiminnalla saavutettu etu pitää tehdä kannattamattomaksi esimerkiksi yhteisösakon avulla.

Työnantajaliitto EK tyrmäsi suoralta kädeltä SAK:n ehdotukset, mikä vaikuttaa vähintäänkin siltä, että EK hyväksyy laittoman toiminnan. SAK:n vastaava lakimies Jorma Rusanen korostaa, ettei lainmuutoksillakaan ole mitään vaikutusta rehellisten yritysten toimintaan. Tällaiset yritykset hoitavat velvoitteensa yhteiskunnalle ja työntekijöille. Tarkistettuaan asianmukaisella tavalla yrityksen luotettavuuden ja valvottuaan asianmukaisesti velvoitteiden toteutumista, tilaaja välttäisi vastuun mahdollisista aliurakoitsijan laiminlyönneistä.

SAK:n mukaan työn tilaaja tai teettäjä ottaa vastuuta siitä, että vuokrafirman tai alihankkijan työntekijä saa työehtosopimuksen mukaisen palkkansa ja yhteiskunta sosiaaliturvamaksu- ja verosaatavansa. Vastuu lankeaisi alihankintaketjussa aina tilauksen tehneelle portaalle – tilaaja tai pääurakoitsija ei siis olisi vastuussa koko ketjusta. Kuitenkin tilaajan ja pääurakoitsijan tarkastusoikeus tulisi ulottaa koko alihankintaketjuun – pääurakoitsijalla olisi oltava oikeus tarkistaa, että koko alihankintaketjussa noudatetaan esim. työehtosopimuksia.

SAK ehdottaa olemassa olevien tietojen ja rekistereiden kokoamista yhteen paikkaan, jotta tilaaja voisi vaivattomasti tarkastaa tiedot.

Tilaajan vastuu on jossakin muodossa käytössä jo useissa Euroopan maissa. Suomi kuuluu EU:n jäsenmaiden siihen vähemmistöön, jossa työvoiman vuokraamisessa ja aliurakoinnissa ei ole käytännössä toimivia pelisääntöjä. SAK:n mielestä myös palveludirektiiviin uudistuksessa on varmistettava aina kansallisten työehtojen noudattaminen ja niiden tarkistaminen työntekomaassa silloin kun palveluja, aliurakoita ja vuokratyövoimaa tarjotaan yli rajojen.

Palkkatyöläinen 4.10.2005 nro 8/05

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)