Harvassa
ovat ne työntekijät, jotka eivät halua eläkkeiden ja sosiaaliturvan kertyvän tai
jotka eivät piittaa palkanlisistä ja lomarahoista, toteaa SRV Viitosten Kampin keskuksen
työmaan pääluottamusmies Esko Kokkonen hieman sarkastisesti.
Työmaillakin voidaan toimia vastuullisesti, jos vain halutaan. On
pääurakoitsijan intressissä tarkastaa koko alihankintaketju. Näin tehdään
esimerkiksi meillä. Kaikilta työmaalla olevilta yrityksiltä pyydetään verovelka- ja
eläketodistukset sekä tapaturmavakuutustodistus ja esimerkiksi virolaisilta pyydetään
E101-lomake, joka todistaa pakolliset maksut maksetuiksi, ja tiedot mihin maahan verot
maksetaan. Ilman niitä ei tänne työntekijöillä ole asiaa. Lisäksi kaikilla
myös alihankkijan alihankkijan työntekijöillä on työmaan kuvalliset
kulkukortit, jotka annetaan kun paperit ovat kunnossa.
Pari Kampin keskuksen työmaalle tulossa ollutta yritystä on haihtunut, kun
papereita kyseltiin. Ei työmiehiä sen jälkeen näkynyt. Tilaajan vastuusta
huolehtimisella on ennaltaehkäiseväkin vaikutus. Se ainakin pitää pimeät firmat ja
työntekijät poissa SRV Viitosten työmailta, Esko Kokkonen korostaa.
Apuna sopimustekstit ja henkilökortti
Rakennusliiton sopimuksessa on useita tilaajan vastuuta korostavia kohtia. Ulkopuolisen
työvoiman käytöstä työnantaja- ja työntekijäliitolla on yhteiset tulkinnat.
Liittojen välillä on myös tehty sopimus urakoitsijan ja aliurakoitsijan hyväksymis- ja
ilmoittamismenettelystä. Lisäksi liitot ovat julkaisseet yhteisen oppaan vastuullisesta
rakentamisesta.
Erittäin hyvänä asiana pääluottamusmies Esko Kokkonen pitää sopimuskohtaa, jossa
voidaan puuttua maksamattomiin palkkoihin. Sen mukaan palkan joutuu maksamaan
pääurakoitsija, jos aliurakoitsija jättää palkan maksamatta.
Tässä on tosin se ongelma, että asiasta pitää tehdä reklamaatio seitsemän
vuorokauden sisällä. Eikä tätä aikarajaa vielä tarpeeksi hyvin tunneta. Moni ei
ymmärrä, että asiaan olisi puututtava heti.
Pidän oikein hyvänä hallituksen esittämää lakimuutosta, jonka mukaan
rakennustyömailla työskenteleville tulee pakolliseksi kuvallinen henkilökortti, josta
ilmenee niin työntekijän nimi kuin hänen työnantajansakin. Tämä pieni henkilökortti
varmaankin siivoaa jo pahimmat hämärämiehet työmailta.
Meillä SRV Viitosten työmailla on kaikilla kuvallinen henkilökortti. Laajassa
mitassa käytäntö alkoi tältä Kampin työmaalta, mutta nyt käytäntö on voimassa
muillakin työmailla. Henkilökortin, joka toimii kulkulupana, saa kun on täytetty
lomake, joka pitää sisällään tarpeelliset tiedot työntekijästä ja
aliurakoitsijasta.
Vastuuttomat karsiutuvat alihankintaketjusta
Kampissa on enää nelisensataa työntekijää. Parhaimmillaan työntekijöitä oli
Helsingin ydinkeskustan työmaalla suunnilleen 1 700. Esko Kokkonen tarkistaa
tietokoneeltaan työntekijälistaa, jossa on kaikkien työmaalla työskennelleiden
työntekijöiden tiedot työnantajatietoineen. Pari viikkoa sitten oli perehdytetty
työntekijä numerolla 5 510. Ulkomailta lähetettyjä työntekijöitä oli
enimmillään yli 70, nyt enää nelisenkymmentä.
Tosiasia tietysti on että toiset tilaajat ovat vastuullisempia kuin toiset.
Mutta sellaiset aliurakoitsijat, jotka jättävät velvoitteensa hoitamatta,
auttamattomasti karsiutuvat meidän listoilta. Ja kun tiedossa on, että SRV Viitoset
tarkastaa läpi koko aliurakointiketjun, niin tällä on selvästi ennaltaehkäisevä
vaikutus.
Meillä on paljon pienyrittäjiä, joiden kanssa on tehty vuosia yhteistyötä.
He hoitavat asiansa hyvin ja tietävät mitä mahdollisilta omilta aliurakoitsijoiltaan
edellyttävät. Lopulta kaikki on kiinni siitä, kiinnostaako asia pääurakoitsijaa ja
kuinka vakavissaan se haluaa hoitaa vastuunsa läpi ketjun.
Monen työntekijän mielestä sisään kirjaaminen on luottamustaherättävä
toimi. Jos ongelmia tulee, niin työntekijänkin etu on, että asiat on kirjattu ja
tarvittaessa tiedot voidaan antaa viranomaisillekin.
Vaikka alan työnantaja- ja työntekijäliitot ovat sopineet yhteisistä
pelisäännöistä, niin työntekijöiden ja yritysten kirjaaminen koko alihankintaketjun
läpi on vielä harvinaista. Lainsäädännöstä olisi Kokkosen mukaan apua, kun kerran
kaikkia työnantajia eivät reilut pelisäännöt kiinnosta. Pääluottamusmiehen mukaan
reilu ja läpinäkyvä toiminta kuitenkin tervehdyttää selvästi rakennusalaa.
Siksi onkin tärkeää, että työntekijät valitsevat työmaille luottamusmiehet.
Näin saadaan asiat valvontaan ja neuvotelluksi työmailla ettei kaikkia asioita tarvitse
viedä liiton hoidettavaksi.
Rakennemuutos toi ketjutuksen
Esko Kokkosen mukaan ei ennen tarvinnut puhua tilaajan vastuusta, kun väki oli
yleisesti pääurakoitsijan palkkalistoilla. Tilanne muuttui 1990-luvulla. Lama vei
rakennusyrityksiä konkurssiin ja alalle syntyi tuhatmäärin pikkuyrityksiä. Pitihän
työttömien rakentajien jotenkin yrittää pysyä leivän syrjässä. Työttömien
koulutuksessa suorantaan houkuteltiin ryhtymään yrittäjäksi. Mutta siinä kovassa
kilpailussa eivät kaikkien rahkeet riittäneet yrittämiseen. Rakennusalan rakennemuutos
johti tilanteeseen, että rakennuttajat ketjuttivat urakoita pitkälle ja joka vaiheessa
oli hirveä kilpailu. Niinpä oli helppoa jättää verot, maksut ja palkat maksamatta,
ajautua konkurssiin ja yrittää uudelleen usein entistä pimeämmillä
markkinoilla. Näin tilaajan vastuu nousi entistä tärkeämmäksi.
Nyt sekä Rakennusliitto että Rakennusteollisuus ry ovat yhdessä lähteneet
perkaamaan alaa pimeistä ja laittomista kilpailijoista. Liitot ovat mm yhdessä tehneet
oppaan vastuullisesta rakentamisesta.
Pääluottamusmies Esko Kokkosen mukaan Rakennusteollisuusliitto
työnantajaliitto on myös tehnyt hyvän ja yksinkertaisen monisteen, jossa
kerrotaan yksiselitteisesti, että pääurakoitsijalla on velvollisuus pitää luetteloa
työmaan ulkomaalaisista työntekijöistä.
Se on sen verran selkeä, että vaatimattomampikin yrittäjä ymmärtää, miten
hänen pitää toimia ja mitä papereita tarkistaa. Tilaajan vastuussa kysymys onkin
loppupeleissä vain siitä, halutaanko toimia vastuullisesti, mikä on sekä yrittäjän
että työntekijän etu, Kokkonen vakuuttaa.
Aino Pietarinen
Tupossa
sovittiin tilaajan vastuun toteuttamisen peruslinjat, mutta nyt on SAK:n johtaja Lauri
Lylyn mukaan aika paneutua lakimuutosten tekemiseen. On välttämätöntä, että
alihankinnassa, työvoiman vuokrauksessa ja julkisen sektorin ulkoistamisissa työn
tilaaja ja teettäjä asetetaan vastuuseen lakien ja reilujen työmarkkinapelisääntöjen
noudattamisesta. Tilaajan vastuu olisi tehokas keino, jonka avulla piittaamattomat
hämäräyritykset ja pimeä työvoima saataisiin kitkettyä suomalaisilta
työmarkkinoilta.
Tilaajan vastuun toteuttamisessa ei Lylyn mukaan voida edetä vain vapaaehtoisuuden tai
suositusten pohjalta. Jo nykyään vastuullisimmat yritykset ja yhteisöt varmistavat
yhteistyökumppaninsa luotettavuuden etukäteen. Jotta yritysten ja yhteisöjen enemmistö
saataisiin toimimaan yhtä vastuullisesti, on tilaajan vastuuseen SAK:n mukaan
liitettävä myös oikeudellinen vastuu. Lakien vastaisella toiminnalla saavutettu etu
pitää tehdä kannattamattomaksi esimerkiksi yhteisösakon avulla.
Työnantajaliitto EK tyrmäsi suoralta kädeltä SAK:n ehdotukset, mikä vaikuttaa
vähintäänkin siltä, että EK hyväksyy laittoman toiminnan. SAK:n vastaava lakimies Jorma
Rusanen korostaa, ettei lainmuutoksillakaan ole mitään vaikutusta rehellisten
yritysten toimintaan. Tällaiset yritykset hoitavat velvoitteensa yhteiskunnalle ja
työntekijöille. Tarkistettuaan asianmukaisella tavalla yrityksen luotettavuuden ja
valvottuaan asianmukaisesti velvoitteiden toteutumista, tilaaja välttäisi vastuun
mahdollisista aliurakoitsijan laiminlyönneistä.
SAK:n mukaan työn tilaaja tai teettäjä ottaa vastuuta siitä, että vuokrafirman tai
alihankkijan työntekijä saa työehtosopimuksen mukaisen palkkansa ja yhteiskunta
sosiaaliturvamaksu- ja verosaatavansa. Vastuu lankeaisi alihankintaketjussa aina tilauksen
tehneelle portaalle tilaaja tai pääurakoitsija ei siis olisi vastuussa koko
ketjusta. Kuitenkin tilaajan ja pääurakoitsijan tarkastusoikeus tulisi ulottaa koko
alihankintaketjuun pääurakoitsijalla olisi oltava oikeus tarkistaa, että koko
alihankintaketjussa noudatetaan esim. työehtosopimuksia.
SAK ehdottaa olemassa olevien tietojen ja rekistereiden kokoamista yhteen paikkaan,
jotta tilaaja voisi vaivattomasti tarkastaa tiedot.
Tilaajan vastuu on jossakin muodossa käytössä jo useissa Euroopan maissa. Suomi
kuuluu EU:n jäsenmaiden siihen vähemmistöön, jossa työvoiman vuokraamisessa ja
aliurakoinnissa ei ole käytännössä toimivia pelisääntöjä. SAK:n mielestä myös
palveludirektiiviin uudistuksessa on varmistettava aina kansallisten työehtojen
noudattaminen ja niiden tarkistaminen työntekomaassa silloin kun palveluja, aliurakoita
ja vuokratyövoimaa tarjotaan yli rajojen.