Porin kaupungin sosiaalikeskuksen työsuojeluvaltuutettu Leila Vallinen listaa työturvallisuuslaista työpaikkakiusaamisen osalta kärkeen työantajaa velvoittavan pykälän. Sen mukaan työntekijään kohdistuvan häirinnän tai epäasiallisen kohtelun aiheuttaessa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa, työnantajan on satuaan tiedon asiasta ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin kiusaamisen lopettamiseksi.

UPM-Kymmene Oyj:n Rauman paperitehtaalla työturvallisuuslaki ajettiin sisään kouluttamalla työsuojeluasiamiehiä ja luottamusmiehiä sekä tiedottamalla laista työosastoilla. Työsuojeluvaltuutettu Jaana Vahannon mukaan näin tutuksi tullut velvoittava työnantajapykälä rohkaisi vuosiakin työpaikkakiusaamisesta kärsineitä kertomaan kohtalostaan.

Työturvallisuuslain valmistelussa mukana ollut KTV:n työympäristötoimitsija Anne Mironen muistuttaa työturvallisuuslain edellyttävän työnantajalta myös eri työvaiheiden ja -kohteiden riskikartoituksissa fyysisten kuormitustekijöiden ohella henkisenkin kuormittavuuden huomioimista.

Työtoverin, esimiehen tai alaisen aiheuttamasta työpaikkakiusaamisesta kärsii tällä haavaa arviolta 100 000 henkilöä. Koko työvoimasta neljästä kuuteen prosenttiin. Eniten työpaikkakiusaamistapauksia tapahtuu terveydenhuollon ja opetustoimen aloilla. Julkisella sektorilla yksityistä puolta enemmän.

Kiusaajia ja kiusaustapauksia joka lähtöön

Haastateltavien mielestä ei ole tyypillistä työpaikkakiusaajaa eikä -kiusaustapausta. Kiusaajia ja tapauksia on joka lähtöön. Leila Vallinen toteaa myös havainneensa naisten kestävän kiusaamista miehiä enemmän. Eivätkä jotkut vitsailijat koe aiheuttavansa sanomisillaan työtoverilleen kiusaa.

– Vaikka heidän vitsinsä kohdistuvat toistuvasti saman henkilön ulkonäköön, pukeutumiseen tai puhetyyliin, vitsinikkarit kokevat juttunsa hauskanpitona, mutta vitsien kohde kiusaamisena. Monet kiusatut eivät myöskään valita kohtalostaan, koska pelkäävät tulevansa leimatuiksi turhan narisijoiksi, Vallinen täsmentää.

Porilaisvaltuutetun "tontilla", Porin kaupungin sosiaalikeskuksessa kiusaustapaukset selvitetään yleensä keskustelemalla. Näin on myös UPM Kymmenellä. Jaana Vahanto alkaa selvitellä ilmoitettua työpaikkakiusaamistapausta useimmiten keskustelemalla kiusatun esimiehen kanssa. Joskus keskusteluissa on mukana laajempikin ryhmä.

– Mukana saattaa olla tehtaan työsuhdepäällikkö, pääluottamusmies ja kyseisen työosaston työsuojeluasiamies, luottamusmies sekä työnjohtajia. Olenpa joskus keskustellut koko työryhmänkin kanssa kiusaamisen selvittämiseksi, Vahanto kertoo.

Mikäli kiusaamistapaus ei keskusteluilla ja sovitteluilla ratkea, kiusattu henkilö voidaan erottaa kiusaajastaan tai päinvastoin työvuoroja muuttamalla tai eri osastolle siirtämällä.

Tunnistamisessa ongelmia

Vaikka monilla työpaikoilla on jo ohjeistus työpaikkakiusaamisen tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi, Työterveyslaitoksen erikoistutkijan Maarit Vartian mukaan kiusaamisen tunnusmerkkien lukeminen on etenkin monille esimiehille ongelmallista.

Mitä työturvallisuuslaissa työpaikkakiusaamiseksi määritetyt käsitteet, häirintä ja epäasiallinen kohtelu käytännössä sitten tarkoittavat?

– Kysymys on säännöllisestä ja systemaattisesti tapahtuvasta kielteisestä, joskus aggressiivisestakin käyttäytymisestä. Kiusaamistilanteessa kiusattu on myös useimmiten puolustuskyvytön, Vartia täsmentää.

Tunnistamista hankaloittaa osaltaan sekin, että normaaleista organisaatiomuutoksista, työtehtävistä ja -aikajärjestelyistä syntyvät ristiriidat ja erimielisyydet saatetaan tulkita esimiehen taholta tulleeksi kiusaamiseksi.

Anne Mironen huomauttaa, että työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa käyttämään työpaikkakiusaamisen määrittelyssä ja kiusaustapausten tunnistamisessa tarvittaessa työterveyshuollon ammattilaistenkin palveluja.

Kiusatut muita sairaampia

Maarit Vartian mukaan alan tutkimukset osoittavat työpaikkakiusattujen henkilöiden kärsivän erilaisista stressioireista selvästi muita työntekijöitä enemmän. Työpaikkakiusatuille kertyy myös puolta enemmän sairaslomia.

– Sairastavuutta lisää etenkin pitkään jatkunut kiusaaminen, jota työpaikan eivätkä työterveyshuollon resurssit ole kyennyt selvittämään. Tilannetta pahentaa osaltaan se, ettei Suomessa ole työpaikkakiusattujen hoitamiseen erikoistuneita hoitoyksiköitä tai terapeutteja, Vartia kertoo.

Kusaustapaukset työllistävät työsuojelupiirejä

Hämeen työsuojelupiirin piiripäällikön Hannu Mäkisen mukaan nykyisen työturvallisuuslain voimaantulon jälkeen piiriin ilmoitettujen työpaikkakiusaustapausten määrä nousi reilusti. Hän arvelee lain säädöksistä tiedottamisen ja aiheesta käydyn julkisen keskustelun avittaneen ilmoittelua. Työpaikkakiusaamisesta ilmoittaa yleensä kiusauksen kohteeksi joutunut henkilö. Joskus myös työsuojeluvaltuutetut.

Piirin tarkastajat pureutuvat ilmoitettuun kiusaamistapaukseen selvittämällä ensin, onko työpaikalla toimittu työturvallisuuslain mukaisesti: työnantaja ryhtynyt asianmukaisiin toimenpiteisiin ja pystytäänkö tapaus hoitamaan työpaikalla sisäisesti. Tarvittaessa kiusaustapaus ilmoitetaan poliisille ja syyttäjäviranomaisille. Käräjäoikeuteen tapauksista etenee vuodessa muutama.

Hämeen piirissä on työpaikoilla työpaikkakiusaamisen tunnistamisessa ja puuttumisessa melkoisia eroja. Mäkinen arvelee sen johtuvan työsuojeluorganisaatioiden vähäisestä kokemuksesta ja koulutuksen puutteesta.

Piiri käsittelee toimenpitein vuositasolla 40–50 työpaikkakiusaustapausta. Ilmoitetuista kiusaustapauksista valtaosa on peräisin kymmenen työntekijän työpaikoilta. Niitä on piirin yritystyöpaikoista runsaat 80 prosenttia. Isommat yritykset käsittelevät kiusaustapauksensa useimmiten sisäisesti.

Työpaikkatason ohjeistusta tarkennettava

Haastateltavien mielestä työturvallisuuslain ohjeistus on työpaikkakiusaamisen osalta kohdallaan, käsitteet häirintä ja epäasiallinen kohtelu riittävät. Entä työpaikkatasolla? Anne Mirosen mielestä työpaikkojen kiusausohjeistuksia on laajennettava ja tarkennettava eri henkilöstöryhmien yhteisvoimin. Hannu Mäkinen korostaa epäasiallisen kohtelun ja häirinnän määrittämistä kunkin alan työkulttuurin mukaisesti.

– Esimerkiksi rakennustyömaalla kielenkäyttö ja vitsailu on todennäköisesti rajumpaa kuin seurakunnan kansliassa, Mäkinen summaa.

UPM-Kymmenen ja Porin kaupungin henkilöstön sisäisillä nettisivuilla on yleiset ohjeet henkisestä työsuojelusta ja erikseen, miten menetellä, jos joutuu työpaikkakiusauksen kohteeksi. Leila Vallisen mielestä niiden tarkentaminen samanlaisiksi esimerkiksi alkoholiongelmaisten hoitoonohjausohjeiden kanssa ei ole tarvetta.

– Työpaikkakiusaustapaukset ovat siksi monisärmäisiä, ettei niitä voi selvittää kaavamaisilla säännöillä. Jokainen kiusaustapaus on käsiteltävä omana tapauksenaan, hän täsmentää.

Jouko Kahila