Työsuojelun
ammattilaiset ovat yhtä mieltä: vajaat pari vuotta voimassa ollut työturvallisuuslaki
antaa työkaluja puuttua yhä lisääntyvään työpaikkakiusaamiseen ja toimenpiteiden
määrittämiseen kiusaustapauksissa.
Porin kaupungin sosiaalikeskuksen työsuojeluvaltuutettu Leila Vallinen listaa
työturvallisuuslaista työpaikkakiusaamisen osalta kärkeen työantajaa velvoittavan
pykälän. Sen mukaan työntekijään kohdistuvan häirinnän tai epäasiallisen kohtelun
aiheuttaessa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa, työnantajan on satuaan tiedon
asiasta ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin kiusaamisen lopettamiseksi.
UPM-Kymmene Oyj:n Rauman paperitehtaalla työturvallisuuslaki ajettiin sisään
kouluttamalla työsuojeluasiamiehiä ja luottamusmiehiä sekä tiedottamalla laista
työosastoilla. Työsuojeluvaltuutettu Jaana Vahannon mukaan näin tutuksi tullut
velvoittava työnantajapykälä rohkaisi vuosiakin työpaikkakiusaamisesta kärsineitä
kertomaan kohtalostaan.
Työturvallisuuslain valmistelussa mukana ollut KTV:n työympäristötoimitsija Anne
Mironen muistuttaa työturvallisuuslain edellyttävän työnantajalta myös eri
työvaiheiden ja -kohteiden riskikartoituksissa fyysisten kuormitustekijöiden ohella
henkisenkin kuormittavuuden huomioimista.
Työtoverin, esimiehen tai alaisen aiheuttamasta työpaikkakiusaamisesta kärsii
tällä haavaa arviolta 100 000 henkilöä. Koko työvoimasta neljästä kuuteen
prosenttiin. Eniten työpaikkakiusaamistapauksia tapahtuu terveydenhuollon ja opetustoimen
aloilla. Julkisella sektorilla yksityistä puolta enemmän.
Kiusaajia ja kiusaustapauksia joka lähtöön
Haastateltavien mielestä ei ole tyypillistä työpaikkakiusaajaa eikä
-kiusaustapausta. Kiusaajia ja tapauksia on joka lähtöön. Leila Vallinen toteaa myös
havainneensa naisten kestävän kiusaamista miehiä enemmän. Eivätkä jotkut vitsailijat
koe aiheuttavansa sanomisillaan työtoverilleen kiusaa.
Vaikka heidän vitsinsä kohdistuvat toistuvasti saman henkilön ulkonäköön,
pukeutumiseen tai puhetyyliin, vitsinikkarit kokevat juttunsa hauskanpitona, mutta vitsien
kohde kiusaamisena. Monet kiusatut eivät myöskään valita kohtalostaan, koska
pelkäävät tulevansa leimatuiksi turhan narisijoiksi, Vallinen täsmentää.
Porilaisvaltuutetun "tontilla", Porin kaupungin sosiaalikeskuksessa
kiusaustapaukset selvitetään yleensä keskustelemalla. Näin on myös UPM Kymmenellä.
Jaana Vahanto alkaa selvitellä ilmoitettua työpaikkakiusaamistapausta useimmiten
keskustelemalla kiusatun esimiehen kanssa. Joskus keskusteluissa on mukana laajempikin
ryhmä.
Mukana saattaa olla tehtaan työsuhdepäällikkö, pääluottamusmies ja
kyseisen työosaston työsuojeluasiamies, luottamusmies sekä työnjohtajia. Olenpa joskus
keskustellut koko työryhmänkin kanssa kiusaamisen selvittämiseksi, Vahanto kertoo.
Mikäli kiusaamistapaus ei keskusteluilla ja sovitteluilla ratkea, kiusattu henkilö
voidaan erottaa kiusaajastaan tai päinvastoin työvuoroja muuttamalla tai eri osastolle
siirtämällä.
Tunnistamisessa ongelmia
Vaikka monilla työpaikoilla on jo ohjeistus työpaikkakiusaamisen tunnistamiseksi ja
siihen puuttumiseksi, Työterveyslaitoksen erikoistutkijan Maarit Vartian mukaan
kiusaamisen tunnusmerkkien lukeminen on etenkin monille esimiehille ongelmallista.
Mitä työturvallisuuslaissa työpaikkakiusaamiseksi määritetyt käsitteet,
häirintä ja epäasiallinen kohtelu käytännössä sitten tarkoittavat?
Kysymys on säännöllisestä ja systemaattisesti tapahtuvasta kielteisestä,
joskus aggressiivisestakin käyttäytymisestä. Kiusaamistilanteessa kiusattu on myös
useimmiten puolustuskyvytön, Vartia täsmentää.
Tunnistamista hankaloittaa osaltaan sekin, että normaaleista organisaatiomuutoksista,
työtehtävistä ja -aikajärjestelyistä syntyvät ristiriidat ja erimielisyydet
saatetaan tulkita esimiehen taholta tulleeksi kiusaamiseksi.
Anne Mironen huomauttaa, että työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa
käyttämään työpaikkakiusaamisen määrittelyssä ja kiusaustapausten tunnistamisessa
tarvittaessa työterveyshuollon ammattilaistenkin palveluja.
Kiusatut muita sairaampia
Maarit Vartian mukaan alan tutkimukset osoittavat työpaikkakiusattujen henkilöiden
kärsivän erilaisista stressioireista selvästi muita työntekijöitä enemmän.
Työpaikkakiusatuille kertyy myös puolta enemmän sairaslomia.
Sairastavuutta lisää etenkin pitkään jatkunut kiusaaminen, jota työpaikan
eivätkä työterveyshuollon resurssit ole kyennyt selvittämään. Tilannetta pahentaa
osaltaan se, ettei Suomessa ole työpaikkakiusattujen hoitamiseen erikoistuneita
hoitoyksiköitä tai terapeutteja, Vartia kertoo.
Kusaustapaukset työllistävät työsuojelupiirejä
Hämeen työsuojelupiirin piiripäällikön Hannu Mäkisen mukaan nykyisen
työturvallisuuslain voimaantulon jälkeen piiriin ilmoitettujen
työpaikkakiusaustapausten määrä nousi reilusti. Hän arvelee lain säädöksistä
tiedottamisen ja aiheesta käydyn julkisen keskustelun avittaneen ilmoittelua.
Työpaikkakiusaamisesta ilmoittaa yleensä kiusauksen kohteeksi joutunut henkilö. Joskus
myös työsuojeluvaltuutetut.
Piirin tarkastajat pureutuvat ilmoitettuun kiusaamistapaukseen selvittämällä ensin,
onko työpaikalla toimittu työturvallisuuslain mukaisesti: työnantaja ryhtynyt
asianmukaisiin toimenpiteisiin ja pystytäänkö tapaus hoitamaan työpaikalla
sisäisesti. Tarvittaessa kiusaustapaus ilmoitetaan poliisille ja
syyttäjäviranomaisille. Käräjäoikeuteen tapauksista etenee vuodessa muutama.
Hämeen piirissä on työpaikoilla työpaikkakiusaamisen tunnistamisessa ja
puuttumisessa melkoisia eroja. Mäkinen arvelee sen johtuvan työsuojeluorganisaatioiden
vähäisestä kokemuksesta ja koulutuksen puutteesta.
Piiri käsittelee toimenpitein vuositasolla 4050 työpaikkakiusaustapausta.
Ilmoitetuista kiusaustapauksista valtaosa on peräisin kymmenen työntekijän
työpaikoilta. Niitä on piirin yritystyöpaikoista runsaat 80 prosenttia. Isommat
yritykset käsittelevät kiusaustapauksensa useimmiten sisäisesti.
Työpaikkatason ohjeistusta tarkennettava
Haastateltavien mielestä työturvallisuuslain ohjeistus on työpaikkakiusaamisen
osalta kohdallaan, käsitteet häirintä ja epäasiallinen kohtelu riittävät. Entä
työpaikkatasolla? Anne Mirosen mielestä työpaikkojen kiusausohjeistuksia on
laajennettava ja tarkennettava eri henkilöstöryhmien yhteisvoimin. Hannu Mäkinen
korostaa epäasiallisen kohtelun ja häirinnän määrittämistä kunkin alan
työkulttuurin mukaisesti.
Esimerkiksi rakennustyömaalla kielenkäyttö ja vitsailu on todennäköisesti
rajumpaa kuin seurakunnan kansliassa, Mäkinen summaa.
UPM-Kymmenen ja Porin kaupungin henkilöstön sisäisillä nettisivuilla on yleiset
ohjeet henkisestä työsuojelusta ja erikseen, miten menetellä, jos joutuu
työpaikkakiusauksen kohteeksi. Leila Vallisen mielestä niiden tarkentaminen
samanlaisiksi esimerkiksi alkoholiongelmaisten hoitoonohjausohjeiden kanssa ei ole
tarvetta.
Työpaikkakiusaustapaukset ovat siksi monisärmäisiä, ettei niitä voi
selvittää kaavamaisilla säännöillä. Jokainen kiusaustapaus on käsiteltävä omana
tapauksenaan, hän täsmentää.
Jouko Kahila