Joensuun yliopiston alue- ja kuntatutkimus-
keskuksessa lähialueyhteistyön vaikutuksia 2003 selvitellyt Saukkonen arvioi Venäjän-kaupan lisäävän työllisyyttä 200 henkilötyövuotta. Kuljetus- ja huolintatöistä rajalle koituisi osapuilleen samankokoinen työllisyysruiske, venäläiset matkailijat toisivat palvelutarpeineen 100–150 työpaikkaa, EU-projektit vajaat 50 sekä Venäjä-koulutus ja -tutkimus 60–70. Rajasta johtuvat valtion tehtävät, vartiointi ja tulli, työllistävät yhteensä 450 henkeä vuodessa.

Saukkosen saamat tuhat Venäjä-vaikutteista työpaikkaa tekevät kaikista Pohjois-Karjalan noin 65 000 työtilaisuudesta kuitenkin vain 1,5 prosenttia.

Raja- ja lähialueyhteistyön aluetaloudellisia vaikutuksia ei juuri ole tutkittu. Saukkosenkin selvitys on pilotti ja koskee tiukasti rajattuja elinkeinolohkoja. Hän myös huomauttaa selvittäneensä vain suoria vaikutuksia. Epäsuoria ja tilastoista ulos jääviä, hankalasti selvitettäviä seurauksia on varmasti roppakaupalla lisää.

Itävienti laahaa muun maan perässä

Viime vuonna Pohjois-Karjalassa tuotetun tavaran vienti kasvoi viidenneksellä yli miljardiin euroon. Yhteen tilastoidun Venäjän+IVY-maiden vienti teki tästä noin 60 milj. euroa eli vajaat kuusi prosenttia.

Ehkä tuotannon rakenteesta ja metsäteollisuuden valta-asemasta johtuen Venäjän-vientiluvut ovat Pohjois-Karjalassa perinteisesti pysytelleet muun valtakunnan tason alapuolella. Tällä haavaa maakunnan jälkeenjääneisyys on kolmisen prosenttiyksikköä.

Aivan viime aikoina Pohjois-Karjalan tavaraa on kuitenkin saatu kaupaksi itärajan taa kiihtyvällä vauhdilla, esim. viime vuonna peräti 86 prosentin lisäyksellä, maakunnan te-keskuksen vientiraportti kertoo.

Viennin vetoon on vaikuttanut mm. Karjalan tasavallan ripeä vaurastuminen sekä metallin ja muovin hyvä kysyntä itärajan takana.

Matkailu olisi hyvä työllistäjä

Kauppa- ja teollisuusministeriön käyttämän matkailun tilipidon mukaan venäläisten matkailu tuottaa Pohjois-Karjalalle vuosittain vain noin 11 milj. euron tulon. Vaikka potti jää sadanteen osaan tuotantolaitosten vientirahoista, matkailun työllisyysvaikutus yltää yli puoleen eli runsaaseen sataan henkilötyövuoteen.

Vaikutusten arviointiongelmia kuvaa hyvin se, että kun Saukkonen laskee venäläisturistien hyödyn Niiralan raja-aseman matkustajalukujen ja Suomessa kuluttamien eurojen perusteella, sekä tulo- että työllisyysvaikutukset melkein kaksinkertaistuvat 18 milj. euroon ja 190 työpaikkaan.

Niiralan kautta Suomeen tulee vuosittain noin 200 000 venäläistä ja he kuluttavat täällä henkeä kohden vajaat 300 euroa.

Venäläisten määrä viisinkertaistuu?

Miltei kaikki Pohjois-Karjalan maakuntaan töihin tulevat venäläiset ovat lähtöisin Karjalan tasavallasta. Työlupia heille on myönnetty viime vuosina tuhatkunta vuotta kohden. Luvista lähes 80 prosenttia on puollettu tilapäiseen maatalous- ja puutarhatyöhön.

Pohjois-Karjalaan on asettunut asumaan runsaat kaksi tuhatta ulkomailla syntynyttä. Heistä puolet on kirjoilla Joensuussa ja yli puolet venäläistä alkuperää. Maakunnan kunnista Värtsilässä ulkomaalaisten osuus on suurin, nelisen prosenttia.

Lähialueiltamme Suomeen tulevia muuttovirtoja arvioitaessa Pohjois-Karjalan venäläisväestön on ennustettu nelin- tai jopa viisinkertaistuvan vuoteen 2013 mennessä. Tällöinkin heidän osuutensa maakunnan väestä jäisi pariin prosenttiin.

Pohjois-Karjala kuuluu muuttotappiomaakuntiin, jossa väen lasketaan vähenevän vajaalla tuhannella vuodessa. Lähtijöitäkin merkittävämpi väestömuutos on kuitenkin ikääntyminen, joka iskee pahiten maatalouteen, hoivatyöhön, opetukseen ja kauppaan.

Maakunnan työvoiman poistuma-arvioissa suuriin menettäjiin kuuluu myös teollisuus, josta seuraavan 15 vuoden aikana lähtisi yli 4 000 työntekijää.

Kun Pohjois-Karjalan liitto arvioi teollisuustyöpaikkojen lisääntyvän tulevina kahtena vuosikymmenenä jopa 17 prosentilla, tehtaita uhkaa jatkossa jopa työvoimapula.

Erikoistutkija Niilo Melolinna Kaakkois-Suomen TE-keskuksesta kertoo, ettei ole kattavia lukuja rajan vaikutuksesta alueen työllisyyteen. Mutta valtakunnan rajan läheisyys ja Kaakkois-Suomen asema rajaliikenteessä vaikuttaa työllisyyttä lisäävästi.

– Jos ajatellaan rajan merkitystä laajasti, niin työllistävä vaikutus Kaakkois-Suomelle voidaan laskea vähintään useissa tuhansissa ellei kerrannaisvaikutuksineen jopa kymmenissä tuhansissa, koska mm pääosa liikenne- ja tavaravirroista kulkee tätä kautta, arvioi Melolinna.

Tavaraliikenne vaikuttaa myös liikenteen ja liike-elämän palveluihin. Henkilöliikenne taas lisää kaupan ja matkailun työpaikkoja esimerkiksi Imatran, Lappeenrannan ja Kouvolan, Kotkan alueilla.

Itse raja työllistää. Rajavartioston esikuntaa ja rajavartijoita työskentelee Kaakkois-Suomessa yli 600, lisäksi tulevat tullin työpaikat ja ihan rajan pinnassa olevat palvelut, esimerkiksi kahvilat ja kaupat. Näissäkin Melolinna arvioi työskentelevän runsaat tuhat henkeä.

Työttömyys korkealla

Kun koko maan työttömyysaste on 10,8 prosentti, niin Kaakkois-Suomen TE-keskuksen alueella se on 13,4 pros. Seutukunnittain tarkasteltuna alueen työttömyys on matalinta Kouvolan seutukunnassa (12,4 %). Prosenttiyksikön korkeampi on työttömyys Kotka-Haminan (13,3 %) ja Lappeenrannan (13,5 %) seutukunnassa. Imatran seutukunnan työttömyysaste nousee 15,1 prosenttiin ja Imatran kaupungin työttömyysaste on vielä prosentti-yksikön korkeampi eli 16,1 %.

Vaikka raja työllistää, niin odotukset rajan hyödyntämisestä ovat olleet vielä suurempia. Imatralla on puhuttu vuosikausia kaksoiskaupunkihankkeen – Imatran ja Svetogorskin – työllistävästä merkityksestä. Eurooppalaisten kaksoiskaupunkien verkostohanke työllistää toki projektityöntekijöitä, mutta isommalti ei vielä ole verkostoa onnistuttu hyödyntämään. Toistaiseksi svetogorskilaiset käyvät ostoksilla ja kylpylässä Imatralla ja imatralaiset ostoksilla ja täyttämässä tankkinsa Svetogorskissa.

Imatran päättäjät ovat nyt panneet toivonsa Svetogorskiin kaavailtuun teollisuuskylään. Mutta sehän voi johtaa myös siihen, että elintasokuilun reunalla olevat suomalaisyritykset siirtävät työpaikkansa pienten palkkojen Svetogorskiin.

Aino Pietarinen

Hän on myyjä ja saanut sitä varten kaksivuotisen koulutuksen Petroskoissa. Kotikulmilta ei ole löytynyt lainkaan töitä. Niitä ei ole ollut tarjolla talvella, ei kesällä.

Lahdenpohjasta on joukolla lähdetty Savonlinnan lähelle marjanpoimintaan. Jekaterina sanookin, että "kaikki" nuoret ovat olleet Suomessa kesätöissä.

Täsmällistä palkkaansa hän ei suostu paljastamaan, vaan väistelee, että se riippuu säästä ja sadosta. Joskus hän ansaitsee hyvin ja joskus keskinkertaisesti.

Kolmen viikon keikalta käteen on tällä kertaa jäänyt 500 euroa.

Jekaterinan mielestä raja ei aiheuta minkäänlaisia ongelmia, päinvastoin.

Rajasta on ollut etenkin nuorille hyötyä. Se on auttanut elämässä.

Hilkka Jukarainen
Niirala