Voisi jopa sanoa, että Spidlalla on salkussaan eurooppalaisen onnen avaimet.

Itse hän myötäilee ajatusta.

– Euroopan sosiaalinen malli on osa eurooppalaista identiteettiä ja itsetuntoa. Jos asiat EU:ssa ovat kunnossa ja ne on kansalaisten mielestä hoidettu hyvin, siitä syntyy myös luottamusta unionia kohtaan.

– Minun tehtäväni on kehittää tätä sosiaalista mallia, se on minun vastuullani, määrittelee Spidla oman paikkansa.

Tällä hetkellä unionin ja kansalaisten välillä on komissaarin mielestä juopa. Tämä tuli esille Ranskan ja Hollannin perustuslakiäänestyksissä, joissa kummassakin kansa asettui vastustamaan lakia. Spidla ei kuitenkaan halua puhua EU:n kriisistä.

EU on alun alkaen ollut rauhanprosessi. Se on rakentanut rauhaa ja taannut rauhan. Sittemmin sen rooli on ollut enemmänkin elämänlaadun ja elinolosuhteiden rakentamisessa. Unionin tämä puoli ja tehtävä ei ole kansalaisten mielissä vielä täysin selkiintynyt. Myös sen hoitamisessa on ollut puutteita.

– Siinä on eräs keskeinen syy kansalaisten antamalle epäluottamuslauseelle, Spidla sanoo.

Huoli työttömyydestä

Hankalin hoidettava Spidlan tontilla on Euroopan sitkeästi korkealla pysyvä työttömyys. Vieläkin reilut 20 milj. eurooppalaista on vailla työtä.

Työttömyys on myös EU-kansalaisten suurin huolenaihe.

Haastatteluviikolla valmistuneen Eurobarometrin mukaan työttömyyden poistaminen on eurooppalaisten mielestä EU:n ykkösasia: 47 pros. kansalaisista pitää sitä unionin tärkeimpänä tehtävänä. Toiseksi tärkeintä on taistelu köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan (44 pros.). Kolmannella sijalla on rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen.

Näistä viimeksi mainittu on laskusuunnassa, mutta työttömyyden poistaminen on tullut EU-kansalaisten mielestä yhä tärkeämmäksi tehtäväksi.

Tsekkiläinen Spidla muistuttaa rakentellisen työttömyyden ongelmasta, joka on tyypillistä siirtymätalouksien maille. Kommunismista markkinatalouteen ei loikata kerralla, prosessi kestää useamman vuoden.

Vaikeimmat työttömyysalueet löytyvät Puolasta, jossa pahimmillaan työttömyys kohosi yli 20 prosentin. EU:n tuoreimman tilaston mukaan se olisi nyt jo painunut 17,6 prosenttiin.

Myös Slovakian 18 pros. työttömyys on laskussa, ja näyttäisi tällä hetkellä olevan 15,4 prosenttia.

EU:n työttömyys, joka on keskimäärin 8,8 prosenttia, huolestuttaa kipeästi uutta komissaaria. EU:n olisi lunastettava kansalaisten luottamus siihen, että se kykenee parantamaan arkipäivän elinoloja. Se lisäisi Spidlan mukaan olennaisesti uskoa EU:hun ylipäätään.

Laadukkaita työpaikkoja

Työttömyyden hoitoon unionilla on työllisyyskomissaarin mukaan käytössään vain "pehmeitä" keinoja. Se voi koordinoida, verrata, tarjota parhaita esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä.

Mutta Spidla korostaa, että Euroopassa pyritään täystyöllisyyteen ja kaikki toimenpiteet on suunnattava tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Lähes samaan hengenvetoon hän kuitenkin muistuttaa, että työmarkkinoiden asiat ovat ennen kaikkea jäsenmaiden käsissä.

Lissabonin strategialla, taloudellisten, sosiaali- ja ympäristöasioiden yhdistämisellä, on pyritty tekemään Euroopasta maailman kilpailukykyisin alue vuoteen 2010 mennessä.

Keväällä komissio julkaisi strategiasta uusitun version.

Arvostelijoiden, mm. eurooppalaisen ay-liikkeen, mukaan strategiaa päivitettiin liiaksi talouden ehdoilla sosiaalisten ja ympäristöasioiden kustannuksella.

Spidlan mielestä arvostelijat ovat ymmärtäneet komission tarkoituksen väärin.

Sellaiset väitteet, että talous toimisi sosiaalista tai ympäristöulottuvuutta vastaan, ovat vääriä.

– Minun tavoitteeni ja tehtäväni on parantaa työllisyyttä, ja EU:n on tehtävä kaikkensa, jotta se tekisi oman osuutensa työttömyyden vähentämiseksi. Mutta on myös huolehdittava siitä, että työpaikat ovat laadukkaita, että sosiaalinen ulottuvuus on kunnossa, Spidla torjuu arvostelua.

Tukea uusille jäsenille

OECD on usean kerran ja viimeksi kesällä moittinut EU:ta työllisyyden hoidosta. Sen mukaan Euroopan työttömyys johtuu ennen muuta työmarkkinoiden jäykkyyksistä.

Tätäkään väitettä Spidla ei hyväksy.

Päinvastoin hän korostaa sopimista.

– Muutosten työmarkkinoilla on perustuttava sopimuksiin työehdoista. Myös EU:n uusien jäsenmaiden mahdollisuuksia ja kykyä solmia työmarkkinasopimuksia tulisi parantaa, hän vaatii.

Eurooppalainen sosiaalidialogi tai työmarkkinaneuvottelut ovat hänen mielestään niin elinvoimaiset, että niiden uudistamiseen ei ole tarvetta. Ne pystyvät uudistumaan itse. Tuen tarve on uusissa jäsenmaissa.

Entä ylikansalliset työmarkkinatoimet, sopimukset tai lakot?

– Se on mielestäni asia, joka työmarkkinajärjestöjen tulee keskenään ratkaista. Solidaarisuuslakot ovat osa työmarkkinajärjestelmää, vaikkakin aika äärimmäinen toimenpide. Enkä näe suurtakaan eroa lakolla, joka on toteutettu kansallisesti tai ylikansallisesti, työkomissaari sanoo.

Hilkka Jukarainen
Bryssel

EU:n työttömyys on 8,8 pros. ja työttömiä on reilut 20 milj.

Kahta EU:n tärkeintä tehtävää nimettäessä ensimmäiseksi nousi työttömyyden vähentäminen (47 %), toiseksi köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastustaminen (44) ja kolmanneksi rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen (31). Työttömyyden vähentäminen oli noussut puolessa vuodessa kolme prosenttiyksikköä.

Myös kysyttäessä omassa maassa tärkeimpiä esillä olevia kysymyksiä, nousi työttömyys ykköseksi. Kaikista vastanneista 50 pros. asetti sen ensimmäiselle sijalle. Työttömyyden hoitaminen on ollut aikaisemminkin ensimmäisellä sijalla, mutta sen merkitys on koko ajan kasvanut. Seuraavina asioina mainittiin taloustilanne, rikollisuus, terveydenhuolto, hintojen nousu ja inflaatio, siirtolaisuus ja eläkkeet.

Spidla vain ei ole vähääkään sosiaalipapan oloinen. Pikemminkin Tsekin uusi EU-komissaari muistuttaa eurooppalaista aristokraattia tai yliopiston professoria.

Koulutukseltaan hän on filosofi ja historian tohtori ja työskennellyt mm. historiallisten muistomerkkien säilyttämisen ja entisöinnin parissa.

Arkeologian ja muistomerkit hän ilmoittaa ansioluettelossaan myös ykkösharrastuksekseen.

Mutta mahtuu Spidlan työuraan myös "oikeita töitä" myllyssä, meijerissä ja rakennustarvikkeita myyvässä kaupassa. Harrastuspuolellakin on tavisten halpoja huveja: murtomaajuoksua ja muita ulkoliikuntalajeja.

Vladimir Spidla on v. 1989 perustetun Tsekin sos.dem.puolueen uranuurtajia. Puoluekoneistossa hän kohosi aina huipulle saakka: puolueen puheenjohtajaksi hänet valittiin 2001.

Kansanedustajana Spidla aloitti 1996 ja toimi myöhemmin yhtä aikaa sekä varapääministerinä että sosiaaliministerinä.

Tsekin pääministeriksi hänet nimitettiin 2002, mutta hän erosi kuitenkin tehtävästä vähän myöhemmin sos.dem.puolueen vaalitappion jälkeen.

Tsekin liityttyä EU:n jäseneksi toukokuussa 2004 Spidlasta tuli maan ensimmäinen EU-komissaari.