Heikosti koulutetulla on suurempi riski joutua köyhyyteen kuin korkeasti koulutetulla. Myös nuoruus, lapset ja pätkätyöt lisäävät köyhyysriskiä.

Parhaiten köyhyydestä pääsee työaikaa kasvattamalla ja siirtymällä paremmin palkattuihin tehtäviin. Yhden tulonsaajan perheissä köyhyys helpottuu, kun kotiin alkaa juosta toinenkin palkka.

– Jos yksinhuoltaja menee naimisiin ja perheeseen tulee toinen palkansaaja, sillä on merkitystä, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Merja Kauhanen.

Hän selvitti työministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta työssäkäyvien köyhyyttä vuosina 1993–2000. Tutkimuksessa on mukana 350 000 ihmisen tiedot.

Kauhanen tähdentää, että vertailtavina olivat kotitalouksien perhekokoon suhteutetut nettotulot, eivät henkilökohtaiset tulot.

Köyhien palkansaajien osuus kasvanut

Laman jälkeen työssäkäyvien köyhien ja keskituloisten tuloerot ovat kasvaneet.

Yhä useampi palkansaajaperhe joutuu tulemaan toimeen tuloilla, jotka ovat alle 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien keskitulosta. Kyse on käteen jäävästä tulosta. Vuonna 2000 rajana oli 643 euron nettotulo kuukaudessa henkilöä kohti.

– Kun vielä 1993 köyhiä oli 4,2 prosenttia työikäisestä väestöstä, vuonna 2000 osuus oli jo 5,2 prosenttia.

Työministeriön laskelmien mukaan köyhissä työssäkäyvissä perheissä elää noin 180 000 suomalaista.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on moittinut tutkimusta vääristelystä. Sen mukaan pääomatulot nostavat keskituloa ja opiskelijoiden mukana olo tutkimuksessa kasvattaa suotta köyhien työssäkäyvien määrää.

Kauhanen myöntää pääomatulojen vaikuttavan köyhyysrajaan, mutta juuri tällaista suhteellista tuloihin perustuvaa mittaria käytetään yleisimmin köyhyysanalyyseissä. Työssäkäyvien opiskelijoiden mukana oloa Kauhanen perustelee sillä, että heidän työssäkäyntiasteensa on nykyisin merkittävä.

Keski-ikäisissä eniten vähätuloisia

Eniten köyhiä työssäkäyviä löytyi Kauhasen tutkimuksessa 35–54-vuotiaista.

Matalapalkkaisuus ei sinänsä johda köyhyyteen, mutta jos työ on osa-aikaista tai muuta pätkätyötä, se lisää köyhyysriskiä.

Kauhasen mukaan laman aikana työmarkkinoilta hävisi nimenomaan paljon matalan koulutuksen työpaikkoja. Nyt osalle työttömäksi jääneistä on tarjolla vain pätkätöitä, sillä uudet työpaikat vaativat usein korkeampaa koulutusta.

Ammateittain tai aloittain Kauhanen ei ole köyhyyttä tarkastellut, sillä köyhyyteen vaikuttaa palkan ja koulutuksen lisäksi myös perhetilanne.

Nuorten perheiden talous kireällä

Tutkimuksen mukaan lapsiperheillä köyhyys on yleisempää kuin muilla. Tuloja on jakamassa useampi henki.

– Työtätekevän köyhän tulot saattavat joissakin tapauksissa riittää yksin elämiseen, mutta eivät lapsiperheen elättämiseen, Kauhanen vertaa.

Köyhyysriski kasvaa lapsiluvun myötä. Keskituloinenkin voi pudota köyhyysrajan alle, jos perheessä on kolme lasta tai useampi lapsi, varsinkin jos toisella vanhemmista ei ole vakituista työtä.

Köyhien perheiden määrä on kasvanut osin sen takia, että lapsilisien ja kotihoidontukien ostovoima ei ole noussut kuluttajahintojen tahdissa.

– Esimerkiksi yksinhuoltajan kotitaloudessa tulonsiirtojen osuus käteen jäävästä tulosta on ollut keskimääräistä suurempi.

Ilman tulonsiirtoja köyhien palkansaajaperheiden määrä olisi Kauhasen mukaan moninkertainen.

– Suomessa työtätekevien köyhyys on verrattain vähäistä. Laman aikana tulonsiirroilla paikattiin aika paljon vähätuloisten asemaa ja estettiin tuloerojen kasvu.

Koulutus nostaa tuloja parhaiten

Paras keino päästä köyhyydestä on parantaa työmarkkina-asemaa. Kauhanen tähdentää, että tutkimuksen mukaan työvoimakoulutus auttoi ihmisiä saamaan työkuukausia avoimilta työmarkkinoilta paremmin kuin työllistämistuki.

– Mitä heikompi koulutus ihmisellä oli, sen vaikeampaa hänen oli parantaa asemaansa, Kauhanen kertoo.

Jos palkansaajalla on ikää yli 50-vuotta ja vain perusasteen koulutus, näkymät eivät ole valoisat ilman erityissatsauksia.

Toisaalta hyväkään koulutus ei auta, jos työtä ei ole saatavilla.

– Työllisenäkin köyhyydestä on vaikeampi päästä pois alueilla, joissa on korkea työttömyysaste, esimerkiksi Lapissa, Kauhanen muistuttaa.

Birgitta Suorsa