Ovatko keskusjärjestöt vastaamassa rivijäsenten toiveeseen, jäsenpalveluosaston johtaja Matti Tukiainen SAK:sta?
– Asia ei riipu keskusjärjestöjen toimenpiteistä, vaan jäsenliitoista. Eri jäsenliitoissa on käynnissä erilaista pohdintaa rivien kokoamisesta. Pohdinnat voivat johtaa joko keskusjärjestöjen yli meneviin yhteistyöasetelmiin tai muutoin liittojen yhdistämisiin.

SAK:n ja STTK:n kesken yhdistäminen ei siis ole valmisteilla?
– Ei, koska yhdistäminen ei ole keskusjärjestöjen asia, vaan keskusjärjestöjen omistajien eli jäsenliittojen asia.

Onko mielestäsi todennäköisempää, että järjestökokonaisuuksia syntyy liittojen kesken kuin että kaksi keskusjärjestöä fuusioitaisiin?
– Jos jotain tapahtuu, se tapahtuu liittojen kautta. Jos liittojen kesken tapahtuu yhdistymisiä, se voi johtaa keskusjärjestöjenkin tasolla johonkin. Marssijärjestys kuitenkin on, että liitot miettivät omia yhteistyökuvioitaan.

Miksi palkansaajaliikkeen on niin vaikea koota järjestökoneistonsa yhteen organisaatioon? Gallupeissa ja juhlapuheissa kuitenkin peräänkuulutetaan eheyttä.
– Järjestöfuusiot ovat erittäin vaikeita asioita. Niihin liittyy paljon tunnetta, ja sen vuoksi on hankala sanoa, missä jarrutusta kulloinkin esiintyy.

Työnantajat pystyivät kokoamaan organisaationsa yhteen Elinkeinoelämän Keskusliittoon. Jääkö ay-liike elinkeinoelämän kattojärjestön jalkoihin?
– Sellaista vaaraa ei ole. Täytyy muistaa, että ay-liike on ihmisten liikettä, EK ja työnantajien järjestäytyminen koostuu yrityksistä. Koska ay-liike on ihmisten liitto, siellä on enemmän henkilökohtaista sitoutumista eikä voi olettaa, että ihmisyhteisöissä tehtäisiin niin nopeita prosesseja kuin puhtaasti liiketaloudellisesti toimivien yritysten etujärjestössä, jossa ei kansanvaltaista näkökulmaa, vaan se päättää joka omistaa.
– Olisi parempi, jos ay-liike olisi nykyistä ehyempi, mutta kyllä edunvalvontaa kyetään hoitamaan nykyisissäkin rakenteissa. Alakynteen ei olla jäämässä.

Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta arvioi, että elinkeinoelämän painoarvo yhteiskunnassa edelleen kasvaa. Kuulutko itse tähän joukkoon?
– Kasvaako elinkeinoelämän painoarvo vai ei, ei ole suoraan riippuvainen järjestöllisistä kuvioista, vaan siihen on olemassa muitakin syitä.

Mikä sitten palkansaajien vastavoimaksi Elinkeinoelämän Keskusliitolle EK:lle vai selviääkö ay-liike nykyisin rakentein?
– SAK pyrkii kaikkien palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa yhteistyöhön, mutta STTK:n kanssa on tähän mennessä löytynyt parhaiten yhteiset näkemykset ja sen vuoksi panostamme tämän yhteistyön vahvistamiseen. Viime tupo oli hyvä esimerkki siitä, että yhteistyö sujui varsin hyvin. Vaikka ristiriitojakin on, ne ovat enemmän retoriikan tasolla ja käytännössä tupojen valmistelut on tehty hyvässä yhteistyössä.

Pärjäämiseen ei siis tarvita yhteistä organisaatiota?
– Koska ei ole näköpiirissä, että saataisiin aikaan yksi organisaatio, kannattaa keskittää huomio yhteistyöhön eikä jäädä voivottelemaan tilannetta, että yhteistä organisaatiota ei saada aikaan.
– Olen kyllä sitä mieltä, että ay-liikkeessä tarvittaisiin rivien tiivistämistä, mutta koska se ei näytä olevan mahdollista, on viisainta keskittyä yhteistyöhön.
Keskusjärjestöjen yhdistymisestä päättävät jäsenliitot, toteaa SAK:n jäsenpalveluosaston johtaja Matti Tukiainen. Toki rivien tiivistämisestä olisi hyötyä, mutta pärjätään parantamalla yhteistyölläkin.