Sopimus mahdollistaa Eurooppa-tason puitesopimuksen mukaisesti siirtymisen etätyöhön silloin, kun sekä työnantaja että työntekijä ovat siihen työpaikalla valmiit. Etätyöntekijän asema ja työehdot ovat samat kuin vastaavaa työtä työnantajan tiloissa tekevillä työntekijöillä. Sopimuksen mukaan työnantaja kustantaa etätyössä tarvittavat työvälineet. Etätyöstä voidaan sopia jatkossa työehtosopimuksin, jos osapuolet pitävät sitä tarkoituksenmukaisena.

SAK:laisista etätyötä tekee muutama prosentti. Halukkuus etätyöhän on kuitenkin huomattavasti suurempaa, sillä viidennes SAK:laisista ilmoittaa olevansa kiinnostunut etätyön tekemisestä. Etätyöksi määritellään työ, joka on tietokoneavusteista ja josta vähintään 40 prosenttia tehdään muualla kuin työpaikalla.

Tutkimussihteeri Jyrki Helinin mukaan etätyö tarjoaa keinoja nykyaikaistaa työn organisointia ja sovittaa työtä ja vapaa-aikaa paremmin yhteen. Helin uskoo, että etätyösopimus tarjoaa mahdollisuuksia myös SAK:laisten alojen työntekijöille.

– Nyt on saatu sitovat pelisäännöt etätyöhön. Puitesopimuksen ja keskusjärjestöjen sopimuksen periaatteita on noudatettava työsopimuksissa. Uskon, että tämä helpottaa niin työnantajia kuin työntekijöitä halutessaan ottamaan etätyön käyttöön.

Eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet solmivat etätyötä koskevan puitesopimuksen vuonna 2002. Kansallisen voimaansaattamisen määräaika päättyy heinäkuun puolivälissä. Valtaosassa jäsenmaita etätyösopimuksen kansallinen voimaansaattaminen on edelleen kesken. Sopimus voidaan saattaa voimaan kunkin jäsenmaan käytäntöjen mukaan esimerkiksi säätämällä siitä laki, antamalla suositus noudattaa puitesopimusta tai Suomen tapaan työmarkkinaosapuolten keskinäisellä sopimuksella.