Isäntämaa Suomen saalis ammattitaidon MM-kisoista oli neljä kultaa, yksi hopea ja kolme pronssia sekä 17 kunniakirjaa. Joukkueenjohtaja ja valmennuspäällikkö Immo Pylvänen ilahtui mitaleista, mutta eniten kuitenkin siitä, että Suomi sijoittui 38 osallistujamaan joukosta neljänneksi.

– Se osoittaa, että osaaminen on meillä laajaa, ja että onnistuimme valamaan joukkueeseemme hyvän itseluottamuksen ja joukkuehengen. Kaikki kestivät niin fyysisesti kuin psyykkisestikin loppuun asti, hän sanoi ja kehui myös taustaporukkaa.

Kultaa ottivat Pekka Anto ja Jouni Ojanperä (kuljetustekniikka), Petri Hämäläinen (automaatioasennus), Henri Koskinen (putkiasennus) ja Birgitta Kulppi (floristiikka). Hopeaa sai Karoliina Hytönen (maalaus ja tapetointi) ja pronssit toivat kotiin Saara Hyppänen (hiusmuotoilu), Tomi Miettunen (tietokone ja verkot) sekä Markus Roni (yleinen sähköasennus).

Ammattikoulutukseen panostettava

Immo Pylvänäinen uskoo ja toivoo, että ammattitaidon MM-kisoilla on kauaskantoinen vaikutus, eikä vähiten siksi että 122 000 kisavieraan joukossa oli runsaasti nuoria peruskoululaisia. Lisäksi viitisensataa ammattikoululaista ja lukiolaista teki kisoissa talkootyötä oppaina.

– He pääsivät näkemään todellisia osaajia vauhdissa! Mutta nyt on vielä vakuutettava päättäjät siitä, että ammattikoulutukseen pitää panostaa, saatava kunnat sitoutumaan ammattikoulutuspaikkojen lisäämiseen siitäkin huolimatta, että investointikustannukset ovat isommat kuin lukiopaikkojen perustamisessa. Työvoimapula uhkaa jo sellaisia aloja kuin talotekniikka, rakennus- ja metallialat, korosti Pylvänen, joka itse toimii lehtorina Kouvolan seudun ammattiopistossa ja –koulussa.

Helsingin MM-kisoissa pisteytettiin ensimmäistä kertaa myös osanottajien työsuojelutiedot. Pylvänen totesi, että taso vaihteli kovasti, erityisen heikko se oli puutarha-alalla – ja kivenhakkuussa, jossa useampikin osanottaja käytteli talttaa suojaamatta suuta ja nenää pölyltä millään tavalla.

Vuonna 2007 Japanissa pidettävissä MM-kisoissa ovat ensimmäistä kertaa mukana liikuntaesteiset käsityöammattien harjoittajat, jotka voivat osallistua ilman ikärajoja. Muille raja on 23 vuotta.

Ammattitaito avaa ovia

Suomalaisen ammattiosaamisen laajuus teki vaikutuksen myös SAK:n hallituksen varapuheenjohtajaan Matti Huutolaan.

– Ammattitaidon MM-kisojen viesti oli selvä. Maailmaa ei rakenneta pelkillä yliopisto-opinnoilla. Yhteiskunta tarvitsee taitavia, käsillään työtä tekeviä ihmisiä, hän sanoi ja korosti että tie hyvään ammatilliseen uraan on avoin käsityöammattilaisille.

– Ammattioppilaitosten suuri haaste on nyt huolehtia siitä, että Suomi tuottaa edelleen osaavia ammattimiehiä ja –naisia, totesi Huutola, joka edusti SAK:ta ammattitaidon MM-kisojen johtoryhmässä.

Useat jäsenliitot ovat olleet mukana valmentamassa kilpailijoita ja kannustivat myös jäseniään itse kisassa.

Huutola jakoi mitalit automaattiasentajille, joiden kilpailussa Suomen Petri Hämäläinen otti kultaa, sekä muurareille.

– Veljeys oikein huokui palkintotilaisuudessa. Siellä halattiin ja oli reilua kilpailuhenkeä. Ainutlaatuista siinä oli käsin kosketeltava toveruuden henki, joka on ay-liikkeen toiminnan lähtökohta, Huutola totesi.

Käytännön työn arvostus lisääntyi

Porvoolainen Sina Siltanen puolusti Suomen värejä ravintola-alalla.

– MM-kisat lisäsivät käytännön työn arvostusta ja uskon, että moni kisavieras löysi itselleen oman alan. Parastahan on nähdä käytännöstä, millaista työ oikeastaan on, sanoo Siltanen, joka tunsi itsensä tosi väsyneeksi palkintojenjaon jälkeen.

Hänellä oli takanaan paitsi nelipäiväinen tiivis kisa, johon kuului tarjoilemista cocktail-baarissa, bistrossa, á la carte –ravintolassa ja juhlapäivällisillä, sekä puolen vuoden ankara harjoitusjakso.

Mitalit menivät Itävaltaan, Irlantiin ja Etelä-Tiroliin Italiaan. Kovassa kisassa Sina sai parhaana suomalaisena tyytyä kolmanteentoista sijaan, mutta tuloksena oli myös työtarjouksia Ranskasta ja Itävallasta.

– Voi olla että tartun vähitellen tilaisuuteen. Siipiään pitää kokeilla nyt kun on nuori, sanoo Siltanen joka työskentelee nyt ravintola Sipulissa Helsingissä. Mutta MM-kisasta sai paljon muutakin.

– Henki oli tosi hieno ja sain paljon hyviä ystäviä, sekä omasta joukkueestamme että ulkomaisista joukkueista. Hienoja yhteyksiä tulevaisuutta varten.

Ingegerd Ekstrand

Eletään ammattitaidon MM-kisojen neljättä ja viimeistä päivää. Yli 700 nuorta 38 maasta on mittaillut ammattitaitoaan 34 ammatti- ja viidellä opetusalalla. Kaikkiaan 120 000 kisavierasta on tutustunut monenlaisiin ammatteihin, sillä kisojen skaala on laaja: osanottajia on automaalareista, putkiasentajista muurareista ja puusepistä kokkeihin, puutarhatyöntekijöihin ja floristeihin.

Tarkkuus tärkeintä

Flurin Tuor, 21 on suorittanut ammattitutkinnon ja on nyt neljättä vuottaan harjoittelijana yrityksessä, joka toimii vähän Zürichin ulkopuolella. Hän pääsi MM-kisoihin koulumenestyksensä ansiosta. Miksi juuri kivi?

– Jotainhan sitä pitää tehdä! Minulle kivenhakkuu on työtä, ei taidetta, korostaa pitkänhuiskea Tuor, joka hakkaa kiveen koristeita sekä ulko- että sisätiloissa. Hän sai ennen kilpailua listan järjestäjien tarjoamista työkaluista sekä niistä työkaluista, jotka pitää itse tuoda mukanaan.

– Tarkkuus on tässä työssä a ja o. Luettelo ei ollut ihan täsmällinen, ja minun olisi pitänyt tuoda mukanani enemmän ja parempia työkaluja. Sitten olisin pystynyt tekemään ihan mitä vain, hän sanoo vähän pettyneenä.

Tehtävä parhaansa

Ammattitaidon MM-kisojen tärkeimpänä tavoitteena pitäisi olla erilaisten koulutusjärjestelmien vertailu ja opin ottaminen toisilta. Näin sanoo Jacqueline Mader, vuoden 2003 MM-kisat järjestäneen Sveitsin joukkueen johtaja ja henkinen valmentaja.

Maderkin on toiminut opettajana, mutta myös valinnut ja kouluttanut matkustamo-
henkilökuntaa lentokoneisiin. Hän oli mukana myös S:t Gallenissa, missä isäntämaa sijoittui ensimmäiseksi 20 mitalillaan ja 10 kunniakirjallaan.

– Kisamenestyksemme lisäsi varmasti kiinnostusta käsityöläisammatteihin, mutta edelleen ne jäävät yliopisto-opintojen varjoon. Se ei ole tervettä, ja asiat onkin saatava muuttumaan. Kenenkään ei pidä joutua selittelemään käsityöläisammatin valitsemista, hän toteaa painokkaasti.

Maderin mielestä MM-kisojen taso on noussut kahdessa vuodessa huomattavasti, ehkä eniten IT-alalla.

Sveitsin joukkue, johon kuului 32 mies- ja 4 naispuolista osanottajaa, tulee Sveitsin saksalaisesta osasta. Se on ehkä temperamenttikysymys, ehkä kilpailuhenkisyyttä on siellä enemmän, Mader sanoo.

Hän on neuvonut joukkuettaan tekemään parhaansa.

– Silloin jokainen voi olla tyytyväinen, vaikka joku muu kilpailija ehkä olisikin himpun verran parempi, hän toteaa rauhallisesti.

Yksi miinus Jacgueline Maderin mielestä on se, että jotkin maat painostavat osanottajiaan niin ankarasti, että kiusaus käyttää luvattomia keinoja on liian lähellä. Epäillyistä tapauksista on kerrottu kilpailun tuomaristolle.

Helsingissäkin Sveitsi sijoittui ykköseksi viidellä kullalla, seitsemällä hopealla, kuudella pronssilla ja kymmenellä kunniakirjalla.

Ingegerd Ekstrand