– Minä kun en aina osaa näitä oikein tehdä, nauraa Tarja Lappalainen ja jatkaa, että kerrankin olin ripustanut kosteaa pyykkiä Teuvon mielestä väärään paikkaan kuivumaan, kun niitä ei ehtinyt kuivattaa kuivausrummussa.

– Yhdessä touhuaminen sopii hyvin. Käymme Teuvon kanssa joskus myös asioilla, pankissa tai kaupoissa. Yhteistyö lutviutuu aina vain paremmin, kun opin ymmärtämään mitä Teuvo aina tarkoittaa, sillä hänellä on liikenneonnettomuuden seurauksena myös afasia (puhekyvyttömyys).

Tarja Lappalainen käy Teuvo Lahtisen apuna kolmesti viikossa. Pyykin jälkeen on vielä tarkoitus laittaa ruokaa. Vastikään pestyjen ikkunoiden ja parvekelasien takaa näkyvät Katajanokalle kesäksi kotiutuvat jäänmurtajat ja Tervasaari.

Tarja Lappalainen on tehnyt kodinhoitajan työtä 23 vuotta. Parasta työssä on monipuolisuus ja se, että voi itse vaikuttaa tekemiseensä eikä pomo kyttää selän takana. Toki kodeissa työskenneltäessä asiakas on aina pomo.

– Aamulla kävin ensimmäisenä siivoamassa infarktista toipuvan kodin, sitten kävin auttamassa pariskuntaa, jonka luona käydään kahdesti viikossa. Minulla on asiakkaita kolmesta neljään päivässä ja he asuvat Kruununhaan ja Katajanokan alueilla.

Verovähennys  lisännyt käyttöä

VTKL-palvelut Oy, jolla on noin sata työntekijää, on toiminut nyt runsaan vuoden, kun Vanhustyön keskusliitto yhtiöitti kotipalvelunsa. Työt jatkuivat entisellään ja samoin ehdoin, mihin KTV:läisten luottamusmiehenä toimiva Tarja Lappalainen on tyytyväinen. Yritys tarjoaa monenlaista kotipalveluja ja kotisairaanhoitoa. Asiakkaat maksavat itse tai kunta ostaa palvelun yritykseltä.

– Jonkin verran verovähennysoikeus on lisännyt palvelujen käyttöä. Yksikin asiakas sanoi, että haluaa hakea verovähennyksen ennakonpidätykseen, jotta saa edun heti itselleen – jos vaikka sattuisi kuolemaan, kertoo Lappalainen.

VTKL-palvelut tarjoaa kokonaisvaltaista palvelua, mikä on tavallaan kilpailuetu. Moni vanhus ei halua, että kotona lappaa koko ajan eri hoitajat, siivoojat tai ruuan ja kauppaostosten tuojat. Heille on helpompaa, jos auttaja on aina sama.

– Tässä työssä näkyvät kaupungin säästöt ja sen palvelujen pirstominen. Kaupunki hoitaa esimerkiksi siivoukset ostopalveluina ja tämä merkitsee sitä, että kotipalveluja tarvitsevan luona käy väkisinkin useita henkilöitä. Toisaalta moni tarvitsisi enemmän apua, kuin mihin heillä itsellään on varaa.

– Yksi alan ongelma on myös se, että nuoret vierastavat vanhustenhoitoa. Meilläkin nuoremmat vaihtuvat useammin, mutta vastapainoksi meitä pitkään alalla olleita on paljon. Kuitenkin vanhusten määrä ja hoidon tarve kasvaa. Niinpä tämä on ala, jolla on töitä luvassa jatkossakin, toteaa Lappalainen, jonka tytär on juuri valmistuntu lähihoitajaksi.

Aino Pietarinen

KTV:llä on yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus, jonka piirissä ovat lähinnä kotipalveluja tuottavien yritysten työntekijät, ja suositus kotitaloustyöntekijän työsuhteen ehdoista.

Suurin osa KTV:n jäsenistä, jotka tekevät kotitaloustöitä, ovat henkilökohtaisia avustajia, joista osan työnantajana on kunta osan avustettava itse. KTV:hen kuuluu myös esimerkiksi vanhusten kotipalvelujen henkilökuntaa ja viime vuosina on tullut yrityksiä, jotka tuottavat myös tukipalveluja, joita ovat ateria- tai siivouspalvelut.

Väli-Heikkilän mukaan joskus käydään rajanvetoa, minkä tessin piiriin työ kuuluu. Etenkin tukipalvelut voivat kuulua myös PAMin sopimusten piiriin.

Kun työministeriö selvitytti kotitalousvähennyksen vaikutuksia palvelujen kysyntään ja työllisyyteen, niin tässä selvityksessä määrällisesti suurimmaksi ryhmäksi nousivat remonttipalvelut, sitten tulivat siivouspalvelut, piha- ja puutarhatyöt sekä hoivapalvelut. Keväällä ilmestynyt Kysyntälähtöinen työllistäminen ja kotitalousvähennys –selvitys toteaakin, että kotisiivouksen markkinat ovat syntyneet kotitalousvähennyksen myötä. Siivouspalveluilla on myös merkittävä työllistävä vaikutus, sillä esimerkiksi remontit olisi usein tehty ilman vähennystäkin.

Selvityksen mukaan siivous- ja muiden kotipalveluiden kysynnän kasvu olisi myönteistä rakenteellisen työttömyyden näkökulmasta, sillä näin työllistetään ihmisiä, joiden työllistäminen muihin tehtäviin olisi vaikeaa.

Vuonna 2003 kotitalousvähennyksen piirissä tehdyn työn määrä on arvioitu 5 400–6 700 henkilötyövuodeksi eli noin 8 000 työpaikaksi. Selvityksen yrityskyselyn mukaan noin 40 prosenttia siivoojista palkattiin työttömien joukosta. Edelleen vuonna 2004 uusia työpaikkoja syntyi noin 2 000 henkilötyövuoden verran.

Kotitalousvähennyksen käyttäjämäärä, vähennysten yhteismäärä sekä vähennyksellä ostettujen palvelujen määrä ovat moninkertaistuneet järjestelmän voimassaoloaikana. Vuonna 2003 vähennystä käytti noin 120 000 kotitaloutta. Lähivuosina arvioidaan jopa joka kuudennen (400 000) kotitalouden hyödyntävän vähennystä. Kotitausvähennys on vähentänyt myös harmaan työn määrää. Yrittäjien oman arvion mukaan pimeän työn suhteellinen osuus kotitalouspalveluissa on vähentynyt noin 60 prosentista neljäsosaan.

Kotisiivouksen kysyntä kasvaa ja lähivuosina odotetaan hoiva- ja terveyspalvelujen kysynnän yleisestikin kasvavan.