Tykyyn ajoi pelko työvoiman vähenemisestä. Vuoden 1990 tupon yhteydessä sovittiin tykystä, jotta työntekijät jaksaisivat töissä pidempään ja jäisivät terveinä eläkkeelle.

Toisin kuin yleisesti luullaan, tyky ei ole vain taukojumppaa tai sauvakävelyä. Liikunta on vain yksi osa-alue työkyvyn ylläpitämisessä. Tyky vaatii yhtä lailla panostuksia työyhteisön organisaatioon sekä työergonomiaan ja työntekijöiden ammattitaitoon.

Parhaiten tykyssä tunnutaan kuitenkin osattavan työntekijöiden liikuttaminen. Vapaa-ajan ja liikuntayritykset kauppaavat tyky-päiviksi erilaisia liikunnallisia elämysretkiä.

Henkinenkin puoli hoidettava

Hyvän työyhteisön tuntee siitä, että töihin on mukava tulla. Ihmiset ovat sitoutuneita ja tyytyväisiä työhönsä ja sairauspoissaolot ovat alle keskitason.

Omaa henkistä hyvinvointiaan ja työpaikan tilannetta voi käydä tutkailemassa esimerkiksi Työterveyslaitoksen sivuilla. Univaikeudet, pienten asioiden jatkuva unohtelu ja passiivisuus ihmissuhteissa ovat Työterveyslaitoksen mukaan merkkejä, jolloin on syytä pysähtyä ja miettiä jaksamistaan.

Henkistä jaksamista voi lisätä yllättävän pieninkin keinoin, käy ilmi työstressikyselystä Työsuojelun tietopankin sivuilla. Työstressikyselyssä vastaaja saa myös vinkkejä, miten pahimmat ongelmakohdat työssä voisi hoitaa.

Toimivat välit johdon kanssa

Työkyvyn ylläpitoon kuuluvat olennaisesti työnjohdon koulutus ja työorganisaation muuttaminen toimivammaksi. Helposti lähestyttävä työnjohto ja avoin ja tasavertainen ongelmien puinti tuo työpaikalle reilun pelin henkeä. Tutkimusten mukaan tämä vähentää töistä poissaoloja ja lisää työmotivaatiota.

Hyviä ja reiluja suhteita työntekijöiden ja esimiesten kanssa ei hetkessä luoda, jos välit eivät ole kunnossa. Tyky antaa tähänkin eväitä. Parhaillaan muun muassa Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa (TYT) etsitään pien- ja keskisuurten it-työpaikkojen henkilöstölle välineitä, joilla lisättäisiin heidän osallistumistaan työyhteisöllisten ongelmien käsittelyyn.

Tarkistuslista hyvän työyhteisön tuntomerkeistä löytyy SAK:n nettisivuilta. Hyvässä työyhteisössä työntekijät perehdytetään tehtäviinsä, työt jaetaan tasaisesti, työntekijä pääsee vaikuttamaan työhönsä ja voi tarvittaessa siirtyä tehtävästä toiseen. Työntekijä voi omalta osaltaan lisätä työyhteisön hyvinvointia arvostamalla työtovereitaan ja antamalla tunnustusta hyvin tehdystä työstä.

Arkiliikunta pitää kuntoa yllä

Mahdollisimman monipuolinen ja usein toistuva liikunta pitää työntekijän kuntoa yllä ja auttaa jaksamaan työssä. Nykytutkimusten mukaan aikuisten kunto rapautuu, vaikka vapaa-ajan liikuntaa harrastettaisiinkin. Syynä on se, että kotitöihin ja pihapiiriin liittyvä arkipuuhastelu on kutistunut olennaisesti viime vuosikymmenten aikana.

Työaikana pienet liikuntahetket piristävät ja ehkäisevät työstä johtuvaa rasitusta. Mitä iäkkäämmästä ihmisestä on kyse, sen tärkeämpää työn yksipuolisen rasituksen ehkäisy on. Tykyyn kuuluu yhtenä osana työpaikan ergonomian parantaminen ja työmäärän ja -tehtävien mukauttaminen ikääntyvien työntekijöiden kykyihin.

• Työhyvinvoinnin ylläpidosta Työterveyslaitoksen ja ministeriöiden yhteisellä sivustolla www.tyky.fi
• Työstressikysely Työsuojelun tietopankissa http://turva2.me.tut.fi/vastaa.asp
• Työterveyslaitoksen sivuilla henkisestä hyvinvoinnista ja työuupumuksesta www.ttl.fi > Aihesivut > Henkinen hyvinvointi > Työntekijän hyvinvointi
• TYT:n tyky-projektista sivulla www.uta.fi/laitokset/tyt/kkp/projektit/IT-TYKY
• SAK:n sivuilla tarkistuslistat hyvän työyhteisön tuntomerkeistä: www.sak.fi >Tietoa työelämästä > Työelämän kehittäminen ja hyvinvointi > Hyvä työyhteisö.

Tykyn alussa huomattiin, että työnantaja hyötyi tykystä myös siten, että tuottavuus nousi.

Arviolta 80 prosenttia palkansaajista työskentelee työpaikoilla, joilla on jonkinasteista tyky-toimintaa. Toisaalta tutkimuksissa on huomattu, että epätyypillisissä pätkätöissä olevat jäävät usein tyky-toiminnan ulkopuolelle.

• Lisää www.tyky.fi
• Työsuojelurahasto www.tsr.fi, josta hanke 98148 Tilapäisenä kunnan töissä

Kun kahden vuoden projekti päättyi, varsinkin esimiehet kokivat työnsä arvostuksen nousseen. Myös muu työyhteisö hyötyi satsauksesta: Työntekijät totesivat vaikutusmahdollisuuksiensa parantuneen, ilmapiirin muuttuneen reilummaksi ja tiedonkulun kehittyneen. Myös sairauspoissaolot vähenivät projektin aikana.