Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen kertasi valtuustolle neuvottelujen kulun ja totesi, ettei nyt puhuta karensseista, seisokeista eikä ulkopuolisen työvoiman käytöstä, vaan työnantajapuoli on aloittanut periaatteellisen kamppailun ay-liikkeen heikentämiseksi. Työnantajat haluavat hänen mukaansa laajemminkin poimia kaikista sopimuksista työntekijöille huonoimmat kohdat ja saada ne sopimukseksi.

– Maltti tässä on valttia. Työnantaja saa ihan itse riittävästi haittaa. Toimillaan työnantaja on jo hitsannut väen yhteen ja kansainvälisestikin ay-liike on aiempaa yhtenäisempi. Solidaarisuutta on luvattu monista maista.

Ahonen kuitenkin toivoi, ettei Paperiliiton tarvitse näissä mielentiloissa tehdä seuraavien vuosien linjauksia kesäkuun toisella viikolla pidettävässä edustajakokouksessa. Hän arveli työnantajien toimien johdattavan turhan rankkoihin linjauksiin.

Jos paperissa läpi, muilla heikennykset edessä

Paperialan työsulku on jo vaikuttanut myös toisten liittojen jäseniin. Anita Reunamo PAMista kertoi työsulun vaikutuksista, että paperiliittolaisten vartiointitehtäviä on yritetty teettää liiton jäsenillä. Reunamo totesi myös, että jos sairaskarenssit menevät paperissa läpi, ne ovat muiden alojen pöydillä seuraavalla kierroksella.

Arto Järvinen Rakennusliitosta totesi EK:n olevan Metsäteollisuuden vaatimusten takana, mikä osoittaa, että kyse enemmästä kuin paperin sopimuksesta.

Hannu Ulenius Paperiliitosta totesi Metsäteollisuuden lähteneen koko työehtosopimusjärjestelmää vastaan. Vaatimuksia ei mikään muukaan ammattiliitto hyväksyisi. Ylityökielto osoitti selvästi, että tehtaitamme ajetaan alimiehityksellä. Kyseessä yritys murtaa koko ammattiyhdistysliike. Lisäksi hän kiitteli työnantajaa eurooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen lähentämisestä.

Keijo Larila Metallista ihmetteli pääministeri Vanhasen saamattomuutta. Syksyllä hän patisteli AKT:tä, mutta nyt antaa täyden tuen metsäteollisuudelle. Vanhanen on työnantajien asialla.

Rakennusliiton Jouni Kormu taas muistutti, että jos paperityönantajan tavoitteet onnistuvat, niin saatanalliset säkeet ovat meidän muiden edessä seuraavalla kierroksella. Myös Puuliiton Esko Kosonen korosti, että jos karenssiheikennykset menevät läpi niin ne ovat koko SAK:laisen perheen edessä. Ja Kemianliiton Vuokko Sallinen muistutti, että tevalaiset saivat vasta viime kierroksella sairaskarenssit pois. Alan työntekijöistä tuntuisi tosi pahalta, jos niitä tultaisiin heti heikentämään.

Selvitettävä suuremmat liittokokonaisuudet

Työnantajat yhdistivät keskusjärjestönsä ja liikehdintää työnantajaliittojen yhdistymisiin on. Senpä vuoksi monen SAK:n valtuuston jäsenenkin mielestä on työntekijäpuolella selvitettävä liittojen yhdistämisen tarve ja sopimusrajakysymykset, jotka yhä useammin nousevat esille työelämän muutosten myötä.

Lars-Olof Karlström Metallityöväenliitosta toivoi, että teollisuusliitot aloittaisivat keskustelut suurempien liittokokonaisuuksien muodostamiseksi.

– Tessien soveltamisalat muuttuvat ja siihen on valmistauduttava, hän korosti.

Myös Puuliiton Esko Kosonen puhui samasta asiasta. Hänen mukaansa ainakin liittojen yhteistyötä olisi lisättävä, jotta ay-liike voisi jatkossa toimia jämäkästi.

Timo Harjunpää Sähköliitosta kummeksi työnantajien halua muuttaa sopimuksia halvemmille sopimusaloille. Hänen mukaansa ei ole oikein, että työnantajilla on oikeus muuttaa sopimusalaa sen katkosvaiheessa. Työnantajat etsivät halvimman sopimuksen, mutta työntekijöille on kohtuutonta, kun palkat alenevat.

Harjunpään mukaan sopimusala-asia on esillä monessa liitossa ja hän toivoihin, ettei soppaa hämmennettäisi kalastelemalla jäseniä toisista liitoista.

Seppo Aro Sähköliitosta muistuttaa työnantajan hakevan heikompia sopimuksia joka alalla. Hänen mukaansa saamapuolella olevat liitot vaikenevat, mutta SAK:n olisi löydettävä ratkaisuja. Voimat olisi yhdistettävä ja suurliittojakin pohdittava.

Nyt mitataan muutosturva

Seppo Riihikoski SEL:stä oli huolissaan kehityksestä, jonka mukaan määräaikaiset, osa-aikaiset ja vuokratut työsuhteet alkavat olla jo yleisimpiä työpaikoilla. Hänen mukaansa epänormaalissa työsuhteessa ei voi elää normaalia elämää. Hän ehdottikin epänormaalin työn hinnoittelua niin kalliiksi, että siitä hyötyy työntekijäkin. Nyt uhreina ovat nuoret, joilta viedään elämän pohja pois.

Pasi Kallio Kemianliitosta Ylöjärveltä ihmetteli, että Perlon aloittaa yt-neuvottelut, vaikka yrityksellä menee hyvin ja se laajentaa tuotantoa Aasiassa, jossa poljetaan työntekijöiden oikeuksia. Missä on yhteiskuntavastuu? Hänen mukaansa yrityksen pitäisi sitoutua muutosturvaan ja yhteiskunnan pitäisi periä tuet takaisin yrityksiltä, jotka siirtävät tuotantoaan ulkomaille.

Jaana Manninen PAMista totesi, että tupon parasta antia ovat muutosturvan tuomat työpaikan hakuun varatut palkalliset päivät ja työnhalusuunnitelmat. Hän myös piti hyvänä, että asiassa edetään nopeasti. Kuitenkin siirtymävaiheessa on ongelmallisia tilanteita. YT-neuvotteluja käydään, mutta kukaan ei osaa vastata, miten turvan piiriin pääsee. Työvoimatoimistotkaan eivät osaa antaa vastauksia. Hän vaati pikaista selvyyttä asiaan.

Kemianliiton Aira Hänninen kertoi työnantajan tilanneen vuokratyövoimaan rikkureiksi Foxconnin lakon aikana. Vuokrafirman työntekijät eivät tienneet mihin menivät.

– Lakonalaisesta työstä pitäisi voida kieltäytyä. Kemianliitto haluaakin selkeyttää työvoimatoimistojen roolia tällaisissa tilanteissa, Hänninen muistutti.

KTV:n Sari Vattulainen totesi aikuisten näyttötutkintojen määrän kasvavan mutta tutkintojen hinnat ovat hänen mukaansa kalliita pienipalkkaisille, sillä näyttötutkinnolle saattaa kertyä hintaa jopa 1 680 euroa.

– Hinta ei saa muodostua tutkinnon esteeksi, varsinkin kun elinikäinen oppiminen on yhteiskunnallisesti tärkeää, muistutti Vattulainen.

Liitot valmiita tukitoimiin

Keskustelun pohjilta laatimassaan päätöslausumassa valtuusto tuomitsi metsäteollisuustyönantajien yrityksen jyrätä yksipuolisesti läpi kohtuuttomat työehtojen heikennykset. Kiista on valtuuston mukaan saanut vakavat mitat, ja metsätyönantaja vaihtanut yhteistyön vastakkainasetteluun.

Paperin työsulku on valtuustosta kohtuuton ja ylimittainen ja sillä ajetut, EK:n tukemat työehtojen heikennysvaatimukset uhka koko ay-liikkeelle.

SAK:n valtuusto ei hyväksy nyt eikä tulevaisuudessa työnantajien pakkotoimia sopimuksia solmittaessa. Se tukee Paperiliittoa sen pyrkiessä tupon mukaiseen sopimukseen ja vakuuttaa, että SAK:n liitot ovat valmiita Paperin niin pyytäessä sitä tukeviin toimiin.

Puheenjohtaja Lauri Ihalainen sanoi kaikkien havaitsevan, että kun valtavia tappioita aiheuttavalla työsululla ei ole metsätyönantajille mitään merkitystä, kamppailu on periaatteellinen ja tähtää sekä täydelliseen selkävoittoon paperityöläisistä että "lopulliseen ratkaisuun" kiista-asioissa.

Kun ilmapiiri on näin tulehtunut ja alan henkisetkin lukot jo pahasti jumissa, Ihalainen esitti, että kiistan pääkysymyksissä, joulun ja juhannuksen käyntiajoissa sekä ulkopuolisen työvoiman käytössä, otettaisiin syksyyn ylettyvä aikalisä.

Muilta osilta paperin sopimus neuvoteltaisiin pikavauhtia kuntoon ja työt tehtailla aloitettaisiin.

– Jos työnantajien julistama työsulku kuitenkin pitkittyy, muiden liittojen tukitoimien tarve ja luonne otetaan pohdintaan. Marssijärjestyksen määrää kuitenkin Paperiliiton pyyntö ja tarve.

Huolimatta kovistelustaan työnantajille Ihalainen ei halua taukoa työelämän kehittämisessä. Valtuustossa hän tarjosi elinkeinoelämän EK:lle kolmikantaneuvotteluja työperäisen maahanmuuttopolitiikan peruslinjoista.

– Jäsenliitoissamme on 11 000 maahanmuuttaja, ja SAK tässä mielessä maan suurin järjestö. Meidän on parannettava näiden jäsentemme edunvalvontaa ja saatava heitä riveihimme lisää, Ihalainen vetosi.

EK kokeilee ay-kanttia

Järjestön varapuheenjohtaja Matti Huutola näki paperin kamppailussa selviä merkkejä työnantajien yleisestä pyrkimyksestä heikentää kaikkien työehtoja.

– Metsäteollisuus on kiikuttanut neuvottelupöytään EK:n viime kesän madonluvut sairausajan palkoista, työajoista, jaksottaisista kesälomista ja repputyövoimasta. Koko teollisuus, eikä vain metsäala, tässä ay-liikkeen kanttia kokeilee.

Huutolan mukaan metsäteollisuuden vaatimukset huonontaa alan työehtoja heikentyneen kilpailukyvyn ja tuottavuuden vuoksi ovat roskaa. Vaikka paperipuolen investoinnit Suomeen ovat vuosikausia olleet alamaissa, alan kokonaistuottavuus on 1995 lähtien noussut lähes katkotta, sanoi Huutola.

Elinkeinoelämä on Huutolan mielestä kiristänyt otettaan koko yhteiskuntapolitiikasta ja kovaa puhetta pidetään myös EU- ja globaalitasolla. Jotta ay-liike kykenee tähän menoon vastaamaan, tarvitaan liikkeen kansainväliseen toimintaan lisää ytyä, hän sanoi.

Valtuuston puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuoren mielestä paperin työsulku osoittaa suomalaisessa työmarkkinahistoriassa poikkeuksellisen jyrkkää toimintatapaa. Tämän hän katsoi johtuvan mm. tuotannon helposta sijoittumisesta maailmanlaajuisesti ja omistajien noususta yritysten tärkeimmäksi sidosryhmäksi.

– Samalla kun pääoman tuottotavoitteita nostetaan, yritysriskiä kasataan työntekijöiden niskaan. Meillä tämä ilmenee esimerkiksi huippukorkeasta määräaikaisten työsuhteiden määrästä ja voitollisten yritysten piittaamattomuudesta työntekijöistään.

Liiton mukaan epäselvän lain pohjilta mm. työpaikoilla solmituista sopimuksista on kasvamassa varsinainen sekamelska, kun sopimukset yleistyvät kovaa vauhtia.

Salassapitosopimuksia sisällytetään lisääntyvästi sellaisiinkin työsopimuksiin, joihin ne eivät lain mukaan edes kuulu.

Näillä sopimuksilla on ryhdytty rajaamaan varsinkin monikansallisissa yrityksissä työskentelevien työntekijöiden sananvapauttakin, mikä on tullut yhä tiuhemmin esiin mm. ay-journalismissa.

Vaarallisinta sopimuksissa on se, etteivät työntekijät osaa kiinnittää niiden sisältöön kylliksi huomiota. Työsopimusta solmittaessa voidaan sitoutua tahtomattaan mm. kohtuuttomiin korvausvaatimuksiin.

Kemianliitto haluaa SAK:lta toimia, jotta työnvoimahallinnon välillinen toiminta lakkojen murtajana voidaan estää. Murtomahdollisuus paljastui liiton Foxconniin julistaman lakon yhteydessä, kun Lahden työnvälitystoimisto osoitti työntekijöitä vuokrafirmalle lakonalaisiin töihin.

Kemian mukaan tärkeää on selvittää erityisesti työvoimapalvelulain ja työttömyysturvalain välinen ristiriita. Samalla kun palvelulaki vaatii töiden välitystä, työttömyysturvalaki antaa karenssittoman oikeuden kieltäytyä työtaistelun alaisesta työstä.

Kemian toinenkin aloite liittyy Foxconnin lakkoon ja koskee liiton ja Metallin kiistaa lakkorajoista. Koko jupakka syntyi siitä, että muovitehdas Foxconn vaihtoi alkuvuodesta Teknologiateollisuuden jäseneksi ja aikoi ryhtyä noudattamaan metallialan te-sopimusta. Kemia katsoo Metalliliiton solidaarisuuden rakoilleen lakkotilanteessa ja haluaa vastaisuutta varten selvät säännöt siitä, missä tilanteessa yrityksessä noudatettavaa tessiä voidaan vaihtaa ja miten siinä tilanteessa järjestäytyneesti menetellään.

Valtuusto asettui tukemaan Kemiaa ja ilmoitti, ettei hyväksy työnantajien käytäntöä siirtyä soveltamaan halvempaa työehtosopimusta.

PAM, KTV ja VTY odottavat SAK:n ja elinkeinoelämän EK:n ryhtyvän selkiyttämään ja yhtenäistämään määräyksiltään TT:ltä ja PT:ltä periytyvien keskusjärjestösopimusten ryteikköä. PAMin mukaan työ pitäisi aloittaa luottamusmies- yt- ja koulutussopimuksista. Julkispuoli pitää erityisen ongelmallisena koulutussopimusten sekoa.

Sd-lehtimiesliitto SSSL esittää, että SAK varautuu kehittämään ja resursoimaan kaikkia omia viestintämuotojaan monipuolisesti ja tasaveroisesti.

Keskusjärjestön lehdistä liitto sanoo, että ne antavat suomalaiselle työelämälle laajemmat kasvot, lisäävät liittorajojen yli leviävinä yhteistä tietoa eri olojen ongelmista ja vahvistavat sitoutumista keskusjärjestöön.

Valtuusto arvostaa Halosen tapaa olla kiinteästi mukana suomalaisten arjessa ja toivoo hänen jatkavan samalla linjalla.

Tarja Halosen valinnan varmistamiseksi tarvitaan laaja, poliittiset rajat ylittävä kansanliike. Tässä liikkeessä SAK on mukana, valtuusto lupaa.

Paitsi koko valtuusto, Tarja Halosen uudelleenvalinnan puolesta liputti voimakkaasti myös valtuustolle puhunut SAK:n johtokaksikko, Lauri Ihalainen ja Matti Huutola.

Valtuusto hyväksyi erillisen kannan työmarkkinajärjestöjen yhteiseen samapalkkaisuusohjelmaan ja uskoi sen edistävän merkittävästi palkkatasa-arvoa.

Ohjelman tavoitteiden toteutuksen ohella tarvitaan päätöksiä myös perhevapaiden kustannusten rahoituksesta kaikkien työnantajien kesken. Palkallinen äitiysvapaa on ulotettava myös kaikille sopimusaloille, valtuusto teroitti.