Meneillään ovat ilmastointiputkien asennukset työnjohtajan valvovan silmän alla.

Ervasti ja Pirttikoski rakentavat Oulun Sivakka Oy:lle uusia vuokra-asuntoja Kaakkuriin, joka on tällä hetkellä yksi voimakkaimmin kasvavista asuntoalueista Oulussa.

Sivakan työmaata rakennetaan oppilastyönä. Rakentajina toimii 40 talotekniikan perustutkintoa suorittavaa nuorta Oulun seudun ammattiopiston tekniikan osastosta.

Joonas Ervastista ja Marko Pirttikoskesta tulee parin vuoden kuluttua LVI-alan ammattilaisia, putkimiehiä. Ensimmäinen opiskeluvuosi kolme vuotta kestävästä koulutuksesta alkaa olla pian takana.

Pojat tulivat talotekniikan koulutukseen suoraan peruskoulusta.

Ala on kiehtonut nuoria miehiä jo pitkään. Kiinnostavuuteen vaikuttivat tuttujen, jo alalla olevien kertomukset mm. putkimiesten ansioista.

Joonas ja Marko myöntävätkin juuri tienestien olleen suurin motivoiva tekijä.

– Minua rakennushommat ovat yleensäkin kiinnostaneet. Mietin ensiksi kirvesmiehen alaa, mutta LVI-alan keskivertoa paremmat ansiot ratkaisivat. Rahahan motivoi aika hyvin, Marko perustelee valintaansa.

– Toivottavasti töitä piisaa valmistumisen jälkeen, innostusta tehdä töitä ainakin riittää, Marko vakuuttaa.

Joonaksella on ehtinyt kesätöistä kertyä kokemusta rakennuksilla.

– Se tuntui hyvältä alalta, ja varmaan se palkkakin vaikutti valintaan, Joonas tuumii.

Millainen työmaa rivitalo on tähän mennessä ollut, onko tullut yllätyksiä vastaan?

– Ei ole, vaikka LVI-hommat eivät ole sieltä helpoimmasta päästä, kaverukset kertovat.

Kesätöitä on vaikea saada

Kun rakennustyö Kaakkurissa saadaan valmiiksi, poikia odottaa seuraava työmaa, mutta missä ja milloin, siitä ei ole vielä tietoa.

Sitä ennen Joonas ja Marko toivovat saavansa jostain kesätöitä.

– Olemme jo kyselleetkin, mutta jostain syystä niitä on vaikea saada. Yritykset eivät oikein tahdo ottaa opiskelijoita töihin, pojat kertovat.

– En tiedä, mistä tämä johtuu. Olisiko syynä se, että me emme pysty tekemään töitä vielä ns. ammattilaisin ottein, Marko Pirttikoski epäilee ja lisää samaan hengenvetoon, että eihän sitä muuten opikaan kuin tekemällä.

Pojat toivovatkin, että yritykset hoksaisivat tämän ja antaisivat tulevaisuuden ammattilaisille mahdollisuuden.

Ainakin korjausrakentamisen puolella tulevaisuutta putkialan ammattilaisille riittää, sillä maassa on pilvin pimein vuosikymmeniä sitten rakennettuja kerrostaloja, jotka vaativat jo LVI-alan remontteja.

"Vanhan korjauksessa tulee yllätyksiä"

Joonasta ja Markoa eivät vanhan remontoinnit suuresti kiinnosta.

– Mieluummin tekisin töitä uudisrakentamisen puolella, sillä vanhan saneeraukset saattavat olla hyvinkin monimutkaisia hommia. Ja mitä minä olen kuullut, siellä tulee yllätyksiä vastaan, Marko kertoo.

Hän kertoo kuulleensa, että joissakin saneerauskohteissa on jouduttu purkamaan valmiiksi asennettu työkohde ja tekemään se alusta uudelleen.

– Hommat on siis pitänyt tehdä kahteen kertaan, Marko täsmentää.

Urbaanitarinoita mersulla ajelevista plummereista

Joonas ja Marko uskovat valmistuttuaan saavansa alan töitä. Jos ei Oulun seudulta, niin sitten etelästä.

Pojat kertovat kuulleensa putkimiehistä kiertäviä urbaanitarinoita, joiden mukaan pääkaupunkiseudulla LVI-alan ammattilaisia saa kuulemma odotella tuntitolkulla apuun, kun jossain alkaa vuotaa.

Kun putkimies sitten vihdoin ilmestyy paikalle, hän karauttaa parkkipaikalle uudenkarhealla mersulla ja työn tehtyään lähettää järkyttävän suuren laskun.

– Mersu ei ole vielä ainakaan minun haaveenani, aluksi riittää halvempikin kärry, Marko Pirttikoski naurahtaa.

Sen sijaan tuiralaisen, 1970-luvulla valmistuneen kerrostalon pannuhuoneessa ahertava 19-vuotias Teemu Lohilahti ei ole mokomaa juttua kuullutkaan.

Hänellä on meneillään lämmönvaihtimen vaihto-operaatio.

Teemu on tehnyt LVI-töitä pian kaksi vuotta oppisopimuksella Oulun Vesi ja Lämpö Oy:ssä.

Pudasjärveltä kotoisin olevan Teemun uravalinta oli itsestään selvä.

– Isäni on ollut 25 vuotta putkimiehenä, joten enpä minä muuta alaa oikein miettinytkään, hän kertoo.

Teemu opiskeli alaa yhden vuoden ammattikoulussa, meni sitten kesätöihin Veteen ja Lämpöön, kävi vielä viikon ammattikoulua, keskeytti ja palasi takaisin töihin saatuaan firmasta oppisopimuspaikan.

"Jokainen työmaa ja päivä on erilainen"

Lämmönvaihtimien vaihto on parin vuoden aikana tullut tutuksi monessa kerrostalossa Oulussa ja lähikunnissa.

– Työ on ollut pääasiassa korjausrakentamista, Teemu sanoo ja tutkailee 1978 asennetun lämmönvaihtimen kuntoa. Laite onkin siinä tilassa, että vaihtaminen on tullut välttämättömäksi.

Työssä menee yhdestä puoleentoista päivään.

Parasta työssä Teemun mielestä on monipuolisuus.

– Jokainen päivä ja työmaa on erilainen, hän kiittelee.

Teemu Lohilahden oppisopimusjakso päättyy jouluna, minkä jälkeen nuorukaisen on käytävä mutka armeijan leivissä.

Teemu ei ole ihan varma, saako hän palata takaisin työpaikkaansa. Toivoa on, sillä kahden työkaverin oppisopimusjakso loppui viime jouluna, minkä jälkeen he saivat vakituisen työpaikan samasta yrityksestä.

– Mutta jos ei Oulusta löydy töitä, menen isälle töihin, Teemu suunnittelee.

Seppo Korhonen

Opiskelemaan otettiin 990 nuorta.

– Sama suuntaus näyttää jatkuvan myös tämän kevään yhteishaussa. Voi olla, että hakijoita on jopa aikaisempaa enemmänkin, arveli Oulun seudun ammattiopiston (Osao) talotekniikkaosaston johtaja Kari Heiskari huhtikuussa, jolloin tarkkoja tietoja ei ollut vielä saatavissa.

Hakijamäärät osoittavat, että nykyajan nuoria kiinnostavat muutkin alat kuin it-huuma muodikkaasta media-alasta puhumattakaan.

Vetovoimaisuuteen vaikuttavat nimenomaan lvi-alan työllisyysnäkymät, sillä esim. 1960- ja 70-luvuilla rakennetut kerrostalot kaipaavat jo putkiremontteja.

Remontoitavaa riittää, sillä tuohon aikaan kerrostaloasuntojen rakentamisessa tehtiin ennätyksiä. Tämän jälkeen uusia kerrostaloja on valmistunut huomattavasti vähemmän.

Työvoimaa tarvitaan senkin vuoksi, että nykyisistä putkimiehistä lähes puolet lähtee eläkkeelle kymmenen vuoden sisällä.

Tällä hetkellä lvi-ala työllistää noin 25 000 ihmistä.

Arvioiden mukaan vuoteen 2010 mennessä tarvitaan uusia putkimiehiä 7 700.

Oulussa aloituspaikkaa kohden 1,8 hakijaa

Oulussa LVI-alalle hakijoiden määrän kasvu on Heiskarin mukaan hyvin saman suuntainen kuin koko maassa.

Tänä keväänä Osao:n talotekniikkaosastolle haki ensisijaisesti 86 nuorta. Aloituspaikkojen määrä on 48, joten yhtä aloituspaikkaa kohden oli 1,8 hakijaa.

Harppaus on melkoinen, kun hakijoita vertaa esim. vuoteen 1997. Tuolloin talotekniikkaosastolle hakijoita oli vain 23, ja aloituspaikkojakin oli vain 32.

Taustalla on mm. peruskouluihin tehdyt alan markkinointiretket, joilla pääosassa Heiskarin mukaan ovat olleet ammattiopiston oppilaat, "koska he kykenevät puhumaan nuorille heidän omalla kielellään".

Markkinointia on tuettu myös opetushallituksen vuosille 2003–2005 myöntämän 130 000 euron voimin.

– Rahan ensisijainen tarkoitus oli lisätä vetovoimaisuutta. Olemme mm. teettäneet esittely-cd:n ja osallistuneet Oulun rakentajamessuille, Heiskari selvittää.

– Tekemämme työ alan vetovoimaisuuden lisäämiseksi ei ole mennyt hukkaan, Heiskari iloitsee.

Keskeyttäneitä ei juuri ole

Heiskari iloitsee siitäkin, että opiskelijat jaksavat puurtaa koko oppijaksonsa läpi. Opintonsa keskeyttäneitä ei juurikaan ole.

– Keskeyttämisprosentti on kolmen viimeisen vuoden aikana vähentynyt huomattavasti. Kun ensiluokkalaisten keskeyttämisprosentti oli vielä 2003 keväällä 25, tänä keväänä se on ollut enää viisi.

– Opiskelijoiden motivaatio alaa kohtaan on kohentunut huomattavasti, mikä näkyy myös luvattomien poissaolojen vähentymisenä, Heiskari valaisee.

LVI-alaa markkinoidaan mm. sillä yksinkertaisella perusfaktalla, että töitä riittää niin kauan kuin ihmiset tarvitsevat lämpöä, vettä ja ilmaa. Sekin muistetaan kertoa, että asennuspalveluja ei voida viedä ulkomaille niin kuin it-alan työpaikoille tuppaa käymään.

Entäpä palkkaus?