Huittislainen Harri Syrjälä on ollut rekkakuski jo yli kolme vuosikymmentä. Hän on ajanut aina pitkää linjaa, joten kilometrejä on kertynyt. Eteläisen Suomen asvaltit ovat tulleet tutuiksi.

– Minulla on ollut onni palvella samaa työnantajaa koko ajouran ajan, mitä nyt nimi ja omistaja taustalla ovat vaihtuneet silloin tällöin. Nykyään kyljessä loistavat saksalaisen suuryrityksen tunnukset.

Viimeiset viisi vuotta Harri Syrjälä on ajanut pelkästään yötuuria. Päätös oli oma ja perusteet olivat hyvinkin epäitsekkäät.

– Minut valittiin paikallisen TUL-seuran, Lauttakylän Pyryn, rahastonhoitajaksi. Seuran talous oli täysin kuralla. Eli täytyi löytää aikaa asioiden hoitoon, mm. päiväbingon hoitamiseen. Siitä se päätös sitten juontui.

Syksyn pimeät pahimpia

Edes syksyinen kaamosajo ei masenna peruspositiivista Syrjälää. Hän myöntää kuitenkin, että aika lokakuun puolesta välistä joulukuun loppuun on vaikeinta.

– Se on todella kaamosta. Päivä lyhenee koko ajan. Ajan kuitenkin yön kerrallaan ajatuksena, että taas ollaan vuorokautta lähempänä pimeän ajan taitetta. Kevätyö onkin sitten aivan toista.

Yötuuri syö miestä. Syrjälä ajaa joka toinen viikko viisi ja joka toinen kolme yötä. Mitään varsinaisia työperäisiä sairauksia ei ole vielä ilmennyt, mutta varsinkin viiden yön putken jälkeen väsymyksen tuntee kropassa.

– Etenkin näin syksyllä. Lauantaina voin sitten helposti nukkua 15, jopa 20 tuntia. Muutenkin pystyn nukkumaan milloin vain tunnin kaksi, aina tarpeen mukaan.

– Elän nykyään yksin, kun lapset ovat lentäneet maailmalle. Perheelliselle tällainen ei välttämättä oikein sopisikaan.

Syrjälä nousee ajopeliinsä noin kello 18.00, kun firman päivätuurilainen tuo valmiiksi lastatun perävaunun ja kontin Porista Huittisiin. Pyörät kääntyvät kohti pääkaupunkiseutua ja Helsingin Kiitolinjaa.

– Jaan matkalla elintarvikkeita muutamaan paikkaan ja yleensä olen Kiitolinjan terminaalissa noin kello 23.00. Pudotan perävaunun kontteineen jaloilleen ja otan nupin perään vastaavan valmiiksi lastatun perävaunun ja kontin.

Riskejä ei oteta

Nyt auton suunta on kohti Hämeenlinnaa. Keskiyön tunteina maantiet tyhjenevät ja kolmeen asti on tosi hiljaista. Iskelmäradio vain luo tunnelmaa. Hyvää aikaa pohtia ajankohtaisia kunnan asioita.

– Joskus kyllä kaipaisi huonon kelin sattuessa TVL:n autoja öiseenkin aikaan. Eipä ole viime vuosina näkynyt. Riskejä ei kuitenkaan oteta. Ääritapauksessa auto ohjataan levähdysalueelle ja odotetaan sään paranemista.

Hämeenlinnaan Syrjälä saapuu kolmen pintaan. Taas on edessä perävaunun ja kontin vaihto. Nyt kontissa on kappaletavaraa Poriin. Työt ovatkin melkein pulkassa ja kuskilla on aikaa pitää öinen "lounastauko" ennen kotimatkaa.

– Hirviä ja peuroja tulee ajon aikana useinkin nähtyä, ja varsinkin aamuyöstä ketut tuntuvat olevan runsaslukuisesti liikkeellä.

Aamulla Huittisissa on jälleen edessä kuskin vaihto. Päivävuoroa ajava jatkaa kuorman kohti Poria.

Harri Syrjälä on tehnyt valintansa. Sitä on helpottanut työnantajan esimerkillinen suhde työaikasopimuksiin.

– Meillä noudatetaan tiukasti työaikoja ja tauot pidetään. Yhtäjaksoinen ajoaika ei ylitä 2,5 tuntia. Tässä suhteessa täytyy antaa työnantajalle täysi tunnustus.

Lauttakylän Pyryn talous on nykyään kunnossa. Syrjälä ei kuitenkaan aio vaihtaa ajoaikaansa. Kuntayhtymän liittohallituksen jäsenyys vaati oman aikansa myös päivisin. Lisäksi vaihtoehtokaan ei oikein kiehdo.

– Päivittäinen jakeluautokuskin homma on tämän ikäiselle miehelle turhan raskasta.

– Kyllä se näin taitaa jatkua eläkeikään asti. Viisi vuotta pitäisi vielä sinnitellä ja sitten voisi keskittyä lastenlasten hoitoon.

Siis, jos ehtivä mies osaa luopua. Harri Syrjälällä on alkamassa seitsemäs kausi Huittisten valtuustossa. Oman aikansa vievät myös kirkkovaltuuston jäsenyys ja AKT:n ammattiosasto 22:n varapuheenjohtajuus. Eivätkä ole päästämässä irti myöskään urheiluseuran toiminnasta.

Kaikki tämä sauvakävellen ja pyöräillen. Omaa autoa rekkakuski ei omista.

Martti Suuriniemi
foto: Juha Sinisalo

Viimeisen neljän viikon aikana 189 000 on tehnyt säännöllisesti yötyötä. Samalla ajanjaksolla yötyötä on tehnyt silloin tällöin 161 000 palkansaajaa.

Miehet ovat naisia jonkin verran useammin yötyössä. Säännöllistä yötyötä teki 111 000 miestä ja 78 000 naista, silloin tällöin 98 000 miestä ja 63 000 naista.

Koko palkansaajakunnasta yötyötä tekee säännöllisesti 12 prosenttia miehistä ja 8 prosenttia naisista, epäsäännöllisesti 11 prosenttia miehistä ja 7 prosenttia naisista.

Tiedot ovat EU:n työvoimatutkimuksesta vuodelta 1998

Laissa on erikseen mainittu työmuodot ja työt, joissa yötyötä saa tehdä.

Jaksotyössä ja vuorotyössä yötyö on sallittua, tosin kaksivuorotyössä vain kello yhteen saakka.