Harvassa
työehtosopimuksessa on selvästi sanottu, että työntekijän pitää irtisanoutua
tullessaan eläkeikään. Työtuomioistuin on katsonut, että ellei selvää
sopimussäännöstä eläkeiästä ole, eläkkeelle jäädään lain säätämässä
iässä, vaikka työpaikalla olisi toisenlaisia käytäntöjä.
Ensi vuoden alusta täyden työeläkkeen saa kaksi vuotta nykyistä aiemmin, 63 vuoden
iässä. Töistä ei ole pakko irtisanoutua, vaan töissä voi jatkaa 68-vuotiaaksi. Mitä
pidempään jaksaa työskennellä, sen paremman eläkkeen saa. Eläkettä kertyy 4,5
prosenttia joka vuodelta 63 ikävuoden jälkeen. Jo 53-vuotiaana karttumaprosentti nousee
1,5:stä 1,9:ään.
Samalla poistuu eläkkeiden yhteensovittaminen, joka on pitänyt enimmäiseläkkeen 60
prosentissa työtulosta. Pahimmassa tapauksessa esimerkiksi työntekijän ansaitsema
työeläke on pienentänyt hänen kuntaeläkettään reippaasti ja näin alentanut hänen
kokonaiseläkettään pysyvästi.
Mikäli eläkkeelle haluaa vuodenvaihteen jälkeen jo 62:n ikäisenä, eläke pienenee
pysyvästi. Eläkkeelle jääneen eläke kutistuu 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta
ennen 63 vuoden ikää.
Nuorellekin työstä eläkettä
Työntekijän eläke alkaa vuoden alusta karttua jo 18 ikävuodesta alkaen. Samalla osa
palkattomista vapaista, mm. ansiosidonnainen vanhempainvapaa ja opiskelu, kerryttää
vastedes eläkettä.
Kaikki palkkatulosta tämän vuoden loppuun mennessä saadut eläkekarttumat
säilyvät. Lisäksi eläke karttuu tulevaisuudessa jokaiselta työvuodelta. Tähän
saakka eläkkeen määrän on ratkaissut viimeisen 10 vuoden tulot.
Vuoteen 2011 asti työntekijä saa eläkkeen joko vanhan tai uuden järjestelmän
mukaan riippuen siitä, kumpi on hänelle parempi. Työntekijän on kuitenkin pysyttävä
samassa, viimeistään tänä vuonna alkaneessa työsuhteessa eläkeikäänsä saakka.
Tulevaisuudessa eläkkeen määrään vaikuttaa sekin, kuinka pitkään ikäluokan
odotetaan elävän: Mitä pidempään, sen pienempi eläke. Ensimmäisen kerran tämä ns.
elinaikakerroin vaikuttaa vuonna 2015. Täyden eläkkeen saa silloin vasta, kun
työskentelee neljä kuukautta 63-vuotispäivänsä jälkeen.
Osa-aikaeläkkeessä kaksi systeemiä
Osa-aikaeläkkeelle jo ehtineiden edut ja karttumat pysyvät nykyisellään.
Ensi vuoden alusta vuonna 1946 ja sitä ennen syntyneet voivat jäädä vastedeskin
osa-aikaeläkkeelle 5664-vuotiaina. Eläkettä osa-aikatyöstä karttuu
60-vuotiaaksi 1,5 prosenttia, sen jälkeen 2,5 prosenttia.
Vuonna 1947 ja sen jälkeen syntyneet voivat hakeutua osa-aikaeläkkeelle 58-vuotiaina.
Eläkettä karttuu osa-aikatyöstä 1,9 prosenttia ja 63 vuoden iästä eteenpäin 4,5
prosenttia.
Teurastamoiden, makkaratehtaiden ja einestehtaiden työehtosopimuksessa mainitaan
erityisesti, että osa-aikaeläkkeelle ja osa-aikalisälle siirtyvät saavat työajan
lyhennysvapaansa, kun joka toinen viikko työtunteja on 24 ja joka toinen viikko 32.
Työtuomioistuin on antanut asiasta päätöksen.
Sopimuksessa mainitaan myös, että enintään kuukauden pituinen ay-koulutus ei
vähennä eläke-etuuksia.
Työttömille uusi "kassaputki"
Yksilöllinen varhaiseläke lopetetaan, mutta työkyvyttömyyseläkkeen
myöntämisessä otetaan aiempaa painokkaammin huomioon, jaksaako pitkän työuran tehnyt
jatkaa kuluttavassa työssään.
Työttömyyseläke lopetetaan asteittain. Ennen vuotta 1950 syntyneet pääsevät
vastedeskin vanhojen ehtojen mukaisesti työttömyyseläkkeelle. Jos ansiosidonnaiset
työttömyyspäivät päättyvät 62-vuotispäivän jälkeen, työtön ohjataan suoraan
vanhuuseläkkeelle.
Myöhemmin syntyneiltä työttömyysputki suljetaan. Sen tilalle tulee ns.
"kassaputki". 57 vuotta täyttäneen työttömän työttömyyspäivärahakautta
pidennetään. 62-vuotiaana hän voi valita, pysyäkö työmarkkinoiden käytettävissä
vai jäädäkö vanhuuseläkkeelle.
Vielä tänä vuonna satunnaisesti työtä tekevä työttömyys- tai
työkyvyttömyyseläkkeellä oleva ei kartuta eläketurvaansa. Ensi vuoden alusta
satunnaiset työt lisäävät näiden eläkeläisten eläkettä, karttuma on 1,5
prosenttia ansiosta.