Harjuniemi sanoo, että sovittua tiukempi ja työnantajia velvoittavampi tilaajavastuu olisi saanut Rakennusliiton miettimään tosissaan tupoon liittymistä, joskin jäsenistön mielipide palkkakehityksen korjaamisesta oli niin selkeä, että liiton johto ei voinut tulla muuhun päätelmään kuin jättäytyä tupon ulkopuolelle ja käynnistää alakohtaiset neuvottelut.

– Syyskesästä 2003 olemme yrittäneet saada vauhtia sekä aikapalkkausta että urakkahinnoittelua käsitteleviin työryhmiin. Käytännössä jatkuvan neuvottelun periaate ei ole toiminut, Harjuniemi sanoo.

Alakohtaisia neuvotteluja on käynnistelty ja Harjuniemi luonnehtiikin saaneensa perinnöksi edeltäjältään Pekka Hynöseltä hyvät neuvottelusuhteet työnantajaliiton ja Rakennusliiton välillä. Varsinainen puristus jää kuitenkin loppiaisen jälkeiseen aikaan, sillä talotekniikka-alan LVI-toimialan työehtosopimus päättyy vasta tammikuun lopussa, muut rakennusalan sopimukset helmikuun puolivälissä.

Muutosturva ei kosketa

Muutosturvakaan ei saanut Rakennusliittoa lämpenemään tupoilulle. Rakennusalan työntekijöistä suurin osa jää tupossa sovitun muutosturvan ulkopuolelle, sillä töiden loppuminen ei useimmille rakennustyöntekijöille merkitse uuteen ammattiin kouluttautumista tai muita työviranomaisten toimia. Ala on aina ollut sesonkiluonteinen.

– Parasta muutosturvaa rakentajille olisi hyvä työttömyysturva työttömyyden alussa ja lomakorvausten jaksotuksen poistaminen. Tätähän me esitimme tupovalmisteluissa.

– Irtisanomisaikojen pidentäminen ja irtisanovien yritysten sanktioiden lisääminen ei sekään merkitse rakennustyöntekijöille kohentuvaa muutosturvaa, vaan päinvastoin olisi vahingollista. Tässä asiassa olemme olleet yhtä mieltä rakennusteollisuuden ja Suomen Yrittäjien kanssa, Harjuniemi sanoo ja muistuttaa alan kipeästä ongelmasta, että ihmisiä painostetaan itsensä työllistäviksi yrittäjiksi. Lisävastuut perinteisessä työsuhteessa vain pahentaisivat rakentajien asemaa.

Muutosturvatuposta jättäytyminen ei aiheuta syyllisyyden tuntoja Harjuniemessä.

– Rakennusliitto ei ole tupovastainen liitto, vaan tupo on erittäin hyvä yhteiskunnallinen instrumentti, mutta ei tupo ole arvo sinällään.

Työmailla mitta täysi

Kirvesmies ja filosofian kandidaatti Matti Harjuniemi arvioi Rakennusliiton linjan kääntyvän muutoinkin nyt paria piirua työmaiden suuntaan ja rakennustyöläisten äänen kajahtavan aiempaa voimakkaammin liiton linjauksissa.

– Linjan muutos ei johdu niinkään edeltäjäni ja minun erilaisista taustoista, vaan siitä, että aika vaatii meitä siirtämään painopisteen työmaiden todellisuuteen. 2000-luvulla on tultu vaiheeseen, että rakennusalan ammattiliittotoiminnassa on kerättävä voimaa ja tarvittaessa sitä myös käytettävä. Olemme huomattavasti kovemmissa haasteissa kuin ammattiliitot, joiden järjestäytymisen perusta on suurilla ja vakiintuneilla työpaikoilla, Harjuniemi luonnehtii.

Rakennustyömailla ammattiväen mitta on tullut täyteen. Hämärät nahkatakkimiehet huseeraavat työmailla, kuskaavat sinne pimeää työvoimaa ja maksavat pilkkapalkkoja suoraan taskusta. Kaikki tämä paitsi loukkaa rakennusalan ammattilaisia, myös polkee heidän palkkojaan ja muita etuja.

Harjuniemestä on ollut ilahduttavaa viime aikoina se, että liiton ponnistukset harmaan talouden kitkemiseksi on otettu työpaikoilla tosissaan.

Taulukot ajan tasalle

Rakennusliitto on perustanut ulkomaalaistaustaisille rakentajille oman ammattiosaston, johon toistaiseksi kuuluu enimmäkseen maahanmuuttajia. Harjuniemen mielestä ay-liikkeen on katsottava peiliin ja mietittävä, miten se ottaa vastaan ulkomaalaisen työvoiman osaksi täkäläistä järjestäytymisen perinnettä.

– Erilaiseen verkostoitumiseen on tarvetta. Rakennusliitto on solminut paljon yhteyksiä muun muassa Viroon, jossa monet teilaavat Rakennusliiton virolaisen rakentajan päällimmäiseksi viholliseksi. Meillä on vielä paljon tehtävää, jotta täällä työskentelevät ulkomaalaiset yrittäjät ja työntekijät ymmärtävät, mikä on yhteisten pelisääntöjen merkitys.

Selkiyttämällä aikapalkkamääräyksiä ja nostamalla taulukkopalkkoja liitto tähtää Harjuniemen mukaan muun muassa siihen, että Suomessa työskentelevien ulkomaalaisten komennusmiesten työn hinta nousee lähemmäksi käytännön palkkoja. Esimerkiksi ammattikirvesmiehille maksettava palkka on parikymmentä prosenttia taulukoiden yli, rakennusmiesten käytännön palkka on hieman lähempänä taulukkoja.

– Meillä ammattimiehetkin ovat sitä mieltä, että satsataan nyt taulukoihin. Huonojen aikojen koittaessa taulukot ovat isolle joukolle palkkatason turvaava minimi, Matti Harjuniemi sanoo.

Leena Seretin
foto: Tuulikki Holopainen