Tuoksut herättävät miellyttäviä tuntemuksia, mutta osalle meistä ne aiheuttavat epämukavan olon. Joulu on painajainen niille, jotka ovat yliherkkiä tuoksuille: haju- ja partavedet kun ovat suosittuja joululahjoja, hyasintteja on joka nurkassa ja joulukuusi seisoo tuvassa vehreänä ja koreana.

Hengenahdistusta, silmien kutinaa, yskää, juoksevaa nuhaa, väsymystä ja pahoinvointia. Arviolta prosentti suomalaisista saa hajuista ja tuoksuista vakavia oireita, lisäksi eräänlaisella harmaalla vyöhykkeellä on huomattavasti suurempi joukko, jonka oireet ovat lievempiä. Ruotsissa tutkijat arvioivat, että erilaiset tuoksut vaivaavat 700 000 ruotsalaista, USA:ssa tuoksut ja kemikaalit suorastaan sairastuttavat joka kymmenennen amerikkalaisen.

Yksinomaan kosmetiikkateollisuudessa käytetään nykyään paria tuhatta hajustetta. Ja sitten vielä pesuaineet.

– Kannattaa vilkaista kylpyhuoneen kaappiin ja siivouskomeroon. Ja sitten perkaamaan, neuvoo Helsingin Allergiasairaalan ylilääkäri Haahtela.

Hän sanoo, että hajusteita käytetään houkuttelemaan: jos tuoksun hyvältä, olen hyvä ihminen. Hajusteille yliherkkien määrä kasvaa kuitenkin koko ajan. Ongelmia esiintyy kotona, julkisissa tiloissa kuten busseissa ja teattereissa sekä työympäristöissä, kuten pukuhuoneissa, joissa deodorantit ja hajuvedet ovat ahkerassa käytössä.

– Kerro ongelmistasi työpaikalla ja pyydä työtovereilta huomaavaisuutta. Me elämme kaupallisessa kemikaalien maailmassa, mutta aika alkaa olla kypsä kemikaaliriisunnalle. Siinäpä markkinarako tuotekehittelijöille.

Reaktiot arvoitus

Haahtela korostaa, että yliherkkyys hajusteille on todellinen ongelma, johon on syytä suhtautua vakavasti. Pulmia aiheuttaa se, että potilas näyttää terveeltä eivätkä kokeet paljasta mitään. Esimerkiksi allergiassa muodostuu vasta-aineita.

– Tuoksujen tietä nenästä keskushermostoon voisi verrata kauniiseen metsäpolkuun. Yliherkkien kohdalla metsäpolku muuttuu moottoritieksi, tuoksu etenee kovalla vauhdilla aivoihin, räjähtää siellä ja aiheuttaa epämukavan olon.

Hajusteille yliherkät ihmiset voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Se ryhmä, joka saa iho-oireita, kutinaa ja ihottumaa ei ole lääketieteen kannalta ongelma, sillä heillä testeistä saadaan tuloksia. Toiseen ryhmään kuuluvilla on hengitysvaikeuksia ja kutinaa ja silmien turvotusta sekä yskää ja nuhaa. Kolmannen ryhmän ihmisillä on yleisesti huono olo, päänsärkyä, pahoinvointia ja väsymystä.

– Kakkos- ja kolmosryhmän oireet ovat mysteeri. Mekanismi, joka aiheuttaa sen, ettei esimerkiksi kestä työkaverin partavettä, on toistaiseksi tuntematon. Syy voi olla ehkä siinä, että aistimme eivät ole sopeutuneet kemikaaleihin. Aistijärjestelmämmehän on kehittynyt tuhansia vuosia sitten, Haahtela sanoo.

Lääkkeitä ei ole

Astmaatikoille, joita on Suomessa kaikkiaan 340 000, hajusteet voivat olla astmaa pahentava tekijä. Sen paremmin astma- kuin allergialääkkeistäkään ei ole apua.

– Paras neuvo, jonka pystyn antamaan, on että pyrkii välttämään hajusteita. Ehkä voisimme tulevaisuudessa kokeilla siedätyshoitoa, kuten siitepölyallergiassa, tuoksuvien luonnonlääkkeiden avulla, Haahtela heittää.

Hajusteet aiheuttavat enemmän ongelmia naisille kuin miehille. Taustalla saattaa olla biologisia syitä. Useimmat lääkärinapua hakevista ovat 30–50-vuotiaita, mikä viittaa siihen että yliherkkyys kehittyy vuosien mittaan.

Ingegerd Ekstrand

– Ihmiset reagoivat hajusteisiin hyvin yksilöllisesti. Usko omaa nenääsi, sillä myös ns. hajustamattomat tuotteet sisältävät eteerisiä luonnonöljyjä, kuten laventelia tai rosmariinia, joihin joku voi reagoida, hän varoittaa.

Kosmetiikassa hajustamattomia vaihtoehtojakin on, joskin valikoima on toistaiseksi vielä pieni. Myös jotkut kampaajat ovat siirtyneet hajustamattomiin tuotteisiin säästääkseen sekä asiakkaitaan että itseään. Siivouspuolella asiat ovat huonommin: tehokasta hajustamatonta yleispuhdistusainetta ei vielä ole myynnissä.

– Monista kampanjoista huolimatta suuri yleisö ei ole vielä kovin tietoinen hajusteyliherkkyydestä. Tuoksuista pitäisi puhua aivan samalla tavalla kuin tupakansavusta, Paarmas kehottaa.

– Tupakoitsijoita varten on työpaikoilla omat huoneensa, miksei myös hajusteyliherkille?

Nova Scotiassa Kanadassa on hajuttomia kirjastoja, sairaaloita, luokkahuoneita ja busseja, ja Santa Cruzissa Kaliforniassa hajusteiden käyttö on kielletty julkisissa tilaisuuksissa. Suomessa Jyväskylän kaupunginteatteri järjestää pari kertaa kaudessa tuoksuttoman näytännön.

Nettiosoitteita:
www.allergia.com
www.kosmetiikka-allergia.fi

Kosmetiikkaneuvoja Taina Paarmas antaa neuvoja hajusteettomista vaihtoehdoista puhelimitse (09) 4770 5464

Aino Lähde kuuluu hajusteyliherkkien kasvavaan ryhmään ja osallistuu hajuste- ja kemikaaliyliherkkyydestä kärsivien kaksi vuotta vanhan yhdistyksen kokoukseen. Kahvila on siivottu hajustamattomilla siivousaineilla, ja yhdistyksen sihteeri Raija Kerttula vaihtaa nopsasti vessan saippuan hajuttomaan. Myös haastattelijaa ja valokuvaajaa on kehotettu saapumaan ilman hajusteita.

– Jäsentemme sosiaalinen elämä on säästöliekillä. Teatteriin, elokuviin tai ravintolaan menoa ei voi edes ajatella, ei myöskään bussien tai junan käyttämistä. Finnair on hyväksynyt Ainon laitteen käytön lentokoneessa, mutta se on pidettävä suljettuna nousun ja laskun aikana, sanoo Raija Kerttula.

Silmien turvotus kertoo eilispäivän kirpputorikäynnistä, jonka pahoinvointi kuitenkin keskeytti.

– Mutta joskus tekee mieli elää normaalisti, sanoo museon vahtimestarina ja lipunmyyjänä työskennellyt Kerttula. Altistuminen homeelle ja asiakkaiden hajusteille aiheutti hänelle päivittäisen migreenin, poskiontelon tulehduksia, korvavaivoja, väsymystä ja kilpirauhasen toiminnan loppumisen. Hajusteyliherkkyys ei näy terveystarkastuksissa.

– Niiden mukaan olen Lahden tervein ihminen. Mikä yhteys on homeella ja hajusteyliherkkyydellä? Lähes kaikki yhdistyksemme jäsenet ovat altistuneet homeelle. Piilossa ollut vuoto elementissä oli kasvattanut hometta ja sädesientä kotiin, joten oli muutettava. Tavaroista mukaan voi ottaa vain kirjahyllyn, keittiönpöydän ja astiat. Nyt edessä häämöttää uusi muutto, muovimatto on alkanut aiheuttaa oireita.

– Ilman sukulaisia ja ystäviä ja ilman seurakunnan tukea en olisi selvinnyt. Käyn jatkuvaa keskustelua sosiaalitoimiston kanssa. Haen työpaikkaa, mutta kuka palkkaisi ihmisen, joka joutuu olemaan sairaslomalla joka toinen päivä.

Työpaikasta pakko lähteä

Pikainen kyselykierros kokouksen osanottajien keskuudessa osoittaa, että moni on joutunut lähtemään työpaikastaan. Hajusyliherkkä ei pärjää maisemakonttorissa, jossa leijuu parfyymien ja partavesien tuoksuviidakko, ei myöskään asiakaspalvelussa postissa tai pankissa, joissa niin ikään tuoksuu.

Kokouksessa on mukana myös metallityöläinen, joka selvisi kyllä työpaikallaan, mutta uusi muovimatto kodin lattiassa laukaisi oireet, joita alkoi pian tulla myös partavaahdosta. Ja siivooja, jolle home aiheutti hengitysvaikeuksia kotona ja puhdistusaineet työpaikalla. Ongelma pahenee, kun ilmastointi suljetaan työpaikoilla työpäivän päätteeksi. Siivoojat saavat sitten putsata paikkoja vaha- ja pesuainehuurujen keskellä.

Myös Aino Lähde on työtön työnhakija. Hän altistui lukemattomille vahvoille kemikaaleille, kun työskenteli kampaajana vuodesta 1969 ja sittemmin uusien kampaajien opettajana. Sitten tuli kortisonihoito ja vuorotellen pitkiä sairaslomia ja työpäiviä. Sitten hän sai töissä pahan kohtauksen ja joutui sairaalaan. Yskitti, hengitys ei kulkenut, vilunväreitä, kieli ja suu turposivat, päätä särki ja hän voi pahoin. Sen jälkeen hän sinnitteli vielä kuukauden, kunnes pääsi sairaslomalle 2003.

– Olen kuitenkin yrittänyt elää terveellisesti, hän huokaisee ja kertoo saneeratusta hirsitalosta, jossa hengityssuojain on kuitenkin aina pöydällä käden ulottuvilla.

- Minulla on oma reviirini, mutta miehen ja lasten mukana kotiin kulkeutuu hajusteita. Lapset eivät valitettavasti voi tuoda kavereitaan kotiin, heitä on tavattava muualla.

Aino Lähde ei tiedä mitä tekee, kun ansiosidonnainen loppuu puolen vuoden kuluttua. Sairaseläke olisi vaihtoehto.

- Luulin, että me elämme hyvinvointivaltio Suomessa, että minua kohdeltiin väärin, kun en saanut korvausta. Nyt olen tajunnut, että juuri näin yhteiskuntamme toimii, vakuutusyhtiöillä ei ole varaa maksaa korvauksia, hän toteaa katkerana.

Elämä on jatkuvaa kamppailua: eräs yritys lainasi hänelle hengityssuojaimen, mutta suodattamisista hän sai taistella pari kuukautta. Hajusteyliherkkyys on kovin monille täysin tuntematon asia, sanoo Aino Lähde, joka ei juuri poistu kotoaan muuta kuin lääkäriin, apteekkiin ja Kelaan. Ruokaostoksistakin huolehtivat muut perheenjäsenet.

- Paraikaa haussa on tuoksuton optikko, hän huokaisee.

Terapeutti Leena Maija Hurme oli kutsuttu kokoukseen puhumaan siitä, miten hajusteyliherkkyydestä pitäisi puhua muille ihmisille.

- Kun aletaan puhua toisen ihmisen tuoksusta, mennään kovin intiimille ja herkälle alueelle. Siksi pitää olla diplomaattinen. Voisi aloittaa vaikka toivomalla, että sekä sinä että minä voisimme hyvin työpaikalla. Ehkä työkaveria voisi pyytää olemaan käyttämättä pahoinvointia aiheuttavaa tuoksua? Yksinkertaisesti tarjota hänelle mahdollisuutta vaikuttaa hyvinvointiisi, Hurme ehdotti.

Ingegerd Ekstrand